YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

27.4.2021 klo 12:43
Lausunto

Yrittäjien huomioita Exit-strategiaan

Otakantaa.fi

On hyvä ja tervetullutta, että hallitus laatii exit-strategian, joka antaa suuntaviivat paluusta kriisin jälkeiseen aikaan. Se luo toivoa ja pohjaa sekä kuluttajien että yritysten tulevan suunnittelulle.

On syytä muistaa, että yrityksiin kriisi jättää pitkät jäljet. Perinteiset taloudellisen toiminnan viiverakenteet toimivat. Kestää aikansa ennen kuin yrityksen taserakenteet normalisoituvat. Exit-strategian tulee sisältää yritysten selviytymistä edesauttavia toimia. Näitä ovat mm. rahoituksen saatavuuden turvaaminen, yksilöllisten maksujärjestelyiden mahdollisuus esimerkiksi Verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden kanssa sekä ylipäänsä hallinnollisten joustojen salliminen määräajaksi.

Jotta taloudellista toimintaa saadaan elvytettyä nopeasti, olisi tärkeää pikaisesti suunnitella nykyrajoitusten purkamisaikataulun lisäksi lievennyksiä nykyrajoituksiin.

Yrittäjät ehdottaa seuraavia toimia:

  1. Kustannustuki IV:n kriteerit ja parametrit pitää säätää vastaamaan heikentynyttä tilannetta ja huolehtia, että yksinyrittäjät ja muut mikroyrittäjät ovat tuen piirissä.
  2. Verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden kanssa on oltava mahdollisuus tehdä joustavia maksujärjestelyjä sekä ylipäänsä on sallittava hallinnollisia joustoja määräajaksi.
  3. Yrittäjän työmarkkinatukea on jatkettava ainakin syyskuun 2021 loppuun, koska kriisi ei pääty kesällä.
  4. Työmarkkinatuen rinnalle on harkittava pienille yrityksille suunnattua ”re-starttirahaa”, joka tukee yrityksiä liiketoiminnan vauhdittamisessa koronakriisin jälkeen.
  5. Yrittäjien uuden alun mahdollisuuksia on lisättävä ja helpotettava toiminnan käynnistämistä uudelleen taloudellisten vaikeuksien jälkeen.
  6. On kiirehdittävä velkajärjestely- ja yrityssaneerauslainsäädännön uudistamista niin, että yrittäjät ja erityisesti yhtiömuodossa toimivat yritykset saavat kohtuuttoman velkarasituksen järjesteltyä nykyistä nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin.
  7. On lyhennettävä maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja velkojien ja velallisten edut tasapainoisesti huomioiden.
  8. Yritystoiminnan aloittaminen uudelleen estyy usein käytännön syistä. Siksi pitää selvittää mahdollisuus säätää lailla yrittäjälle oikeus saada peruspalveluja, kuten pankki-, vakuutus- sekä tietoliikennepalveluja, joita tarvitaan yrittäjyyteen. Samalla pitää selvittää uuden alun esteenä olevat luvanvaraisten elinkeinojen tarpeellisuus.
  9. On turvattava konkurssin jälkeen yrittäjän mahdollisuus päästä nopeasti ennakkoperintärekisteriin.
  10. Erityisesti isot yritykset pidentävät maksuaikojaan yksipuolisesti. Noin kolmasosalle yrityksiä aiheutuu tästä haittaa. Maksuehtolain mukaan yritysten välillä maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu. Hallituksen pitäisi asettaa viranomainen valvomaan lakia.
  11. Kaikki rajoitukset, jotka eivät ole perusteltavissa terveysturvallisuudella, pitää purkaa. Pitää mahdollistaa kuntosalilla käynti ja rajoittaa vain yhtä aikaa läsnä olevien asiakkaiden määrää.
  12. Ulkotiloissa viruksen leviämisen riski on pienempi kuin sisätiloissa. Siksi olisi perusteltua, että anniskelu- ja aukioloaikarajoituksia ei kohdisteta ravitsemusliikkeiden ulkotiloihin, kuten terasseihin. Kesäkauden lähestyessä ravintola-alalle on elintärkeää, että ravintolat voivat ohjata asiakkaitaan syömään ja juomaan terveysturvallisesti ravitsemisliikkeidensä ulkotiloissa.
  13. Mitään rajoituksia ei pidä säätää varmuuden vuoksi esimerkiksi erikoiskauppoja ja palveluyrityksiä koskevina.
  14. Tulisi arvioida rajoitusten purkua nykyistä maakunta- ja sairaanhoitopiirijaottelua yksilöllisemmin kunta- tai seutukuntakohtaisesti.
  15. Otetaan käyttöön koronatodistus. Pitää testata laajemmin negatiivisia tuloksia varten, mikä vaatii testauskapasiteetin lisäystä. Nyt jokainen joutuu rajoittamaan omia sosiaalisia kontaktejaan ja asiointejaan varmuuden vuoksi, mikä ei ole järkevää. Koronatodistus nojaisi testaukseen ja negatiivisiin tuloksiin.
  16. Pitää luoda koronatodistukseen perustuva järjestelmä, joka mahdollistaa sekä vientiyritysten henkilöstön matkustamisen että matkailun.
  17. On varauduttava viisumipolitiikassa Venäjällä ajoissa siihen, että viisumeita on saatavilla heti, kun raja aukeaa. Viisumeiden jako olisi hyvä käynnistää etupainotteisesti, jotta matkailu voi alkaa heti rajan auetessa.
  18. On varmistettava, että pandemiasta huolimatta Suomeen saadaan ulkomaista työvoimaa. Erityisesti pitää huomioida kausityövoima, ja turvata sen maahantulo.
  19. Hallituksen on sitouduttava siihen, että se pidättäytyy kaikista sellaisista lainsäädäntöhankkeista, jotka vaikeuttavat työllistämistä.
  20. Valtioneuvoston tulee velvoittaa kunnat ja sairaanhoitopiirit korvaamaan koronasta aiheutuneet kustannukset yksityisille palveluntuottajille ministeriön suositusten mukaisesti.
  21. Rokotteiden tehokkaan jakelun turvaamiseksi on luotava malli, joka mahdollistaa rokotteiden sujuvan saatavuuden myös yksityisille palveluntuottajille. Logistiikasta ei saa muodostua pullonkaulaa rokotusten tehokkaalle toteuttamiselle.
  22. Työterveyshuolto tulee ottaa laajasti mukaan rokotuksiin.
  23. Kansalaisten tulee saada rokotus maksutta riippumatta siitä, mistä hän rokotuksen hakee. Sairausvakuutuskorvaus on asetettavissa tasolle, joka mahdollistaa rokotuksen maksuttomuuden jokaiselle riippumatta siitä, hankkiiko hän sen julkiselta tai yksityiseltä sektorilta.
  24. Yksityisten toimijoiden kelakorvausten tulee perustua toteutuneisiin kustannuksiin, joka on 20–25 e/rokote.
  25. Kuntien tulee rokottaa myös alihankkijoidensa henkilökunta samalla tavoin kuin se rokottaa oman henkilökuntansa.
  26. Yrittäjien aloitteesta laaditut maakunnalliset selviytymissuunnitelmat on päivitettävä ja valjastettava tehokkaasti alueiden ja kuntien elinkeinopolitiikan työkaluiksi, ja niihin on saatava sujuvasti rahoitusta EU:n rahoituspaketeista.
  27. Alueesi korona-apu -verkostoa tulee hyödyntää niin, että kehitetään palvelutarjotin, joka sisältäisi yrityksille räätälöidyt toipumissuunnitelmat, liiketoiminnan epäjatkuvuuskohtien tunnistamisen ja eri tukimuotojen ja kehittämispalveluiden hyödyntämismahdollisuuksien selvittämisen.

Suomen Yrittäjät