Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Pystyakseli kuvaa saldolukua ja vaaka pk-yritysbarometrin julkaisuaikaa.
14.9.2023 klo 09:00
Tiedote

Pk-yritysbarometri: Yritysten odotuksissa myönteisiä palautumisen merkkejä

Pk-yritysten odotukset ovat parantuneet viime keväästä. Energiakriisin ja Ukrainan sodan vaikutusten tasaantuminen ovat palauttaneet odotukset lähelle vuoden takaista poikkeuksellisen negatiivisen kevään jälkeen, osoittaa pk-yritysbarometri. Odotukset pysyvät silti negatiivisina. Talouden tilan odotetaan lievästi heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vaatimattomalla tasolla.

Poikkeukselliset kuluneet vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan pk-yritysten näkymiin suhdannekehityksessä. Silti syksyn pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut palautuivat hieman keväästä, jolloin ne olivat voimakkaan negatiiviset. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvio suhdanteiden pysyvän samana kuin keväällä.

”Viime aikoina Suomen taloudesta on kuulunut vaisuja uutisia. Tällaisina haastavina aikoina on erityisen tärkeää, että yritysten kannusteet uusiutua ja kehittää uutta ovat riittäviä. Tämä on yritysten ja koko maan etu”, sanoo elinkeinoministeri Wille Rydman syksyn pk-yritysbarometrin julkistustilaisuudessa Helsingissä 14.9.2023.

Epävarmuus heikentää haluja investoida, työvoimasta pidetään kiinni

Pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vaatimattomalla tasolla. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Toisaalta esimerkiksi odotukset liikevaihdon ja vakavaraisuuden kehityksestä ovat parantuneet kevään kyselystä.

“Taloustunnelmat pk-yrityksissä ovat yhä vaisut. On silti tärkeää huomata varovainen käänne parempaan, koska Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vaikutukset ovat selvästi tasaantuneet. Myönteistä on myös, että pk-yritykset pyrkivät pitämään nykyisestä henkilöstöstään kiinni”, toteaa johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä.

Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan useampi kuin joka kymmenes yritys odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo kuitenkin säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.

Kasvuhakuisuuden lasku pysähtyi

Positiivista on myös pitkään kestäneen pk-yritysten kasvuhakuisuuden laskun ainakin hetkellinen pysähtyminen. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kuitenkin vaatimaton, ja pidemmän aikavälin trendinomainen lasku herättää huolia. Heikkenevä kehitys on nähtävissä sekä mahdollisuuksien mukaan kasvavien että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrissä.

”Kasvua tavoittelevat yritykset panostavat enemmän investointeihin, joten toivottavasti kasvuhalukkuuden laskun pysähtyminen näkyisi jatkossa myös vahvempina investointiaikeina. Kasvuyritykset toimivat kasvun moottoreina ja kirittäjinä muille yrityksille. Siksi kasvuhalukkuudella on selvä yhteys investointihalukkuuteen”, sanoo Brotherus.

Kustannusten nopea nousuvauhti taittumassa

Tuotantokustannusten, kuten raaka-aineiden hintojen, nousuodotukset ovat yrityksissä vähentyneet viime vuoden syksyn huipusta. Samalla pk-yritysten myyntituotteiden ja -palvelujen hinnoitteluvaran kasvu on hieman hidastunut.

Yritysten omassa tuotannossa käyttämien välituotteiden, kuten osien ja raaka-aineiden, hintojen odotetaan nousevan lähes puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen. Ero tuotantokustannusten ja yritysten myymien lopputuotteiden hintojen välillä on silti kaventumassa.

”Hintojen nousunopeuden taittuminen näkyy kuluttajahintojen lisäksi myös pk-yritysten kustannuksissa. Pahin inflaatio vaikuttaa siis olevan rauhoittumassa, mikä on positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin pk-yrityksille,” arvioi Brotherus.

Teollisuuden pk-yritykset aktiivisimpia tutkimus- ja kehittämistoiminnassa

Suomen menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille. Tutkimuksella ja kehittämisellä (T&K) tarkoitetaan luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Pk-yrityksistä korkea osuus, yli viidennes, raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toimialojen T&K-aktiivisuudesta on kuitenkin eroja. Teollisuuden ja osaamisintensiivisten palveluiden pk-yrityksissä T&K-toiminta on yleisintä.

Pk-yrityksistä 13 prosenttia aikoo varmasti lisätä tutkimus- ja kehitystoimia vuonna 2023 edelliseen vuoteen verrattuna, kun lähes kolmannes pk-yrityksistä ei osannut ottaa tähän kantaa. Yleisimmät julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslähteet ovat paikallis- ja alueviranomaiset kuten ELY-keskukset sekä Business Finland.

”On myönteistä, että 13 prosenttia pk-yrityksistä aikoo varmasti lisätä T&K-toimintaansa. Hallituksen on kuitenkin tehtävä lujasti työtä, että tätäkin useampi yritys tekee lisäpanostuksia. Olemme sitoutuneet neljän prosentin T&K-tavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Kolmasosa tästä saavutetaan julkisen rahoituksen lisäyksellä ja 2/3 yritysten omina lisäpanostuksina”, sanoo elinkeinoministeri Rydman.

Epävarmuus on vähentänyt ulkoisen rahoituksen käyttöä

Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Finnvera on säilynyt merkittävänä rahoitustoimijana ja sen rooli pankkilainojen vaihtoehtona sekä täydentäjänä on hieman kasvanut.

Lisäksi Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa. Huomionarvoista on se, että erityisesti kasvuhakuiset yritykset ovat kiinnostuneita Finnverasta rahoittajana.

”Kokonaisuutena rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, ja se on kohtuullisen hyvällä tasolla. Erityisen tärkeää on huolehtia rahoituksen saatavuudesta niihin hankkeisiin, jotka vastaavat meneillään oleviin isoihin murroksiin, kuten energiamurrokseen ja globaalien hankintaketjujen uudelleen rakentamiseen. Näissäkin Finnvera toimii aktiivisesti. Olemme valmiita toimimaan monipuolisesti takauksin, lainoin ja juniorilainoin, jotta tämä mahdollistuu”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi lähes 4 600 yritystä. Vastausaika oli kesäkuun 2023 puolivälistä heinäkuun 2023 puoliväliin.

Tutustu syksyn 2023 pk-yritysbarometriin tästä.

Lisätiedot

pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät, 050 384 9479, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi 
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, 050 526 2515, etunimi.sukunimi@gov.fi
liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä, Finnvera Oyj, 029 460 2576 etunimi.sukunimi@finnvera.fi
elinkeinoministerin erityisavustaja Lassi Noponen, 050 407 6033, etunimi.sukunimi@gov.fi 

Muita kiinnostavia aiheita