Työelämägallup: Työpaikoilla halutaan sopia ja mieluiten oman henkilöstön edustajan kanssa, ei liiton

Työpaikkasopimiselle tulee vahvaa tukea työelämästä. Suuri enemmistö työelämässä olevista haluaa, että työnantaja ja työntekijät sopivat työpaikoilla ilman ammattiliittoja, kertoo Työelämägallup. – Yrityksillä on Suomen lain mukaan täysi oikeus sopia työehdoista oman henkilöstönsä tai sen valitseman edustajan kanssa ilman liittoja, sanoo Mikael Pentikäinen.

Suuri enemmistö työllisistä (70 %) on sitä mieltä, että työnantajan ja työntekijöiden pitäisi pystyä sopimaan työpaikoilla myös ilman ammattiliittoja. Eri mieltä asiasta on vain 16 % vastaajista ja 14 % ei osaa arvioida asiaa.

– Suomessa on sopimisen ja järjestäytymisen vapaus. Yksikään liitto ei saa viedä työntekijöiltä eikä yrityksiltä tätä vapautta, kuten nyt tapahtuu.

Työpaikalla haluttaisiin nykyistä enemmän sopia palkoista, korvauksista ja lisistä (50 % vastaajista), työajoista (49 %) sekä lomien ja vapaiden ajankohdista (46 %).

– Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat tutkitusti avoimet ja luottamukselliset valtaosassa yrityksiä. Se heijastuu tämän kyselyn tuloksessa, kun työpaikkasopimiselle annetaan vahva tuki.

– Pienissä yrityksissä luottamusta on tutkimusten mukaan eniten. On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa juuri niiden työpaikkojen sopimismahdollisuutta, joissa edellytykset sopimiselle ovat otollisimmat, Pentikäinen toteaa.

Noin kaksi kolmesta (64 %) työllisestä on sen kannalla, että työpaikoilla pitäisi olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat.

Luottamusvaltuutettu edelleen ykkössuosikki sopijaksi

Jos työpaikalla sovittaisiin paikallisesti, suosituimmat sopijapuolet työntekijöiden puolesta olisivat koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu (38 %) tai koko henkilöstö yhdessä (28 %).

Myös liittojen jäsenet haluavat sopijaksi mieluummin valtuutetun kanssa kuin luottamusmiehen. Liiton jäsenten valitsemaa luottamusmiestä kannattaisi 19 % työllisistä. Järjestys oli sama myös edellisessä mittauksessa.

– Luottamusvaltuutetun kannatus on vahvinta suurilla työpaikoilla. Pienillä taas halutaan sopia koko porukan voimin, mikä on luontevaa, koska se helposti onnistuu.

AKT:n toimintaa arvostellaan työelämässä

Työelämässä olevilta kysyttiin myös, onko oikein, että Auto- ja kuljetusalan liitto AKT pysäyttää satamat työmarkkinakiistoissa, jotka eivät suoraan liity AKT:n omiin neuvotteluihin työehdoista. Näin tapahtuu paraikaa UPM:n työtaistelun yhteydessä.

Alle kolmannes hyväksyy AKT:n toimet ja 43 prosenttia pitää niitä väärinä. 27 prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Miehet moittivat AKT:n toimia naisia enemmän. Ikäryhmistä kritiikki on voimakkainta yli 55-vuotiailla.

Myös ammattiliittojen parissa on enemmän AKT:n toiminnan arvostelijoita kuin kannattajia. Ammattiliittoihin kuulumattomista enemmistö työelämässä olevista vastustaa AKT:n toimia.

– AKT:n toimien hyväksyttävyys on heikkoa. Toiminta on asiatonta ja vastoin suomalaisten työtä tekevien etuja, Pentikäinen kommentoi.

Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.

Näin kysyttiin

Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Vastaajia oli 1024.

Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Tutkimuksen kohderyhmä poimittu valtakunnallisesta Forum -nettipaneelista.
Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 %-yksikköä 50 prosentin tulostasolla.
Kyselyn tekoaika 5.-11.1.2022.

Lisätietoja: Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, 040 5041944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi