Pk-yritysbarometri 1/2014

10.2.2014

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Kevään 2014 Pk-yritysbarometri perustuu 4 399 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, yrittäjyysilmapiiriä ja rahoitustilannetta.

Helsingissä 10.2.2014

---

Tiivistelmä

Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat aiempaa toiveikkaampia. Vaikka selviä näyttöjä Euroopan talouskehityksen piristymisestä ei vielä ole ja kotimaista finanssipolitiikkaa on kiristetty pääosin veronkorotuksin, on suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku nyt +16. Nousua kevääseen 2013 verrattuna on 11 yksikköä.

Joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden paranevat kuluvan vuoden aikana, ja 17 prosenttia pelkää niiden edelleen heikkenevän. Edellisessä barometrissä parempia suhdanteita ennakoivia oli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän. Suurta näyttöä parantuneesta tilanteesta ei ole vielä kertynyt, mutta suunta on kohti parempaa. Vastaajista 31 prosenttia piti nykytilannetta vuodentakaista parempana ja 26 prosenttia nykyistä heikompana.

Kannattavuus nousee, investoinnit lähdössä liikkeelle

Kannattavuutta koskevissa odotuksissa loiva nousu kohti parempaa jatkui. Nyt 35 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä kannattavuuden kohenevan, kun syksyllä vastaava luku oli 30 prosenttia. Tuorein saldoluku +15 on kuitenkin edelleen matala, joten monissa pk-yrityksissä kassa on tiukalla tänäkin vuonna. Investointien alamäki pk-yrityksissä taittui viimein. Saldoluku on edelleen melko heikko –5. Nousua siinä kuitenkin on syksystä 4 yksikköä. Positiivinen kehitys on tapahtunut teollisuudessa. Muilla toimialoilla ollaan edelleen hyvin varovaisia, ja lähes neljännes yrityksistä ilmoittaa vähentävänsä investointejaan tänä vuonna. Investointien taso vastaa vuoden 2012 tilannetta.

Investoinneille on useita jarruja. Merkit kysynnän pysyvämmästä elpymisestä antavat vielä odottaa itseään, yritysten kannattavuus tavallista heikompi ja maksuhäiriöisten yritysten määrä on yli 50 prosenttia suurempi kuin nousukaudella ennen finanssikriisiä.

Työpaikat pidetään, vienti yleistyy hitaasti

Pk-yritykset pystyvät tänäkin vuonna ylläpitämään työllisyyttä. Yleisen suhdannetilanteen paraneminen ei kuitenkaan vielä näy henkilöstön lisääntymisenä. Henkilöstöodotusten saldoluku nousi viime syksystä kahdella yksiköllä lukemaan +8. Teollisuudessa kehitys oli positiivisin ja henkilöstöodotukset nousivat viime syksystä eniten, viidellä yksiköllä. Palvelualojen työllisyysnäkymät ovat edelleen hieman paremmat kuin muilla toimialoilla.

Lähes kuudennes barometriin vastanneista yrityksistä harjoittaa suoraa omaa vientiä. Vienti-toiminnan yleistyminen pk-yrityksissä näyttää barometrien mukaan olevan pitkä ja vaativa prosessi.

Selvästi yleisintä vientitoiminta on teollisuudessa. Teollisuuden pk-yrityksistä peräti 45 prosenttia ilmoitti toimivansa kansainvälisessä ympäristössä. Kaupassa vastaava osuus on 20 prosenttia. Kokonaisuudessaan pk-yritysten vientiodotukset ovat piristyneet selvästi ja viennin saldoluku on +32.

Kasvuhakuisuudessa ja työllistämisessä on jarruja

Yleisten talousnäkymien kirkastuessa on myös kasvuhakuisuus kääntynyt lievään nousuun. Toistaiseksi mitään suurta muutosta ei kuitenkaan ole nähtävissä.

Toimialoittain tarkasteltuna erot on nähtävissä selvästi. Epävarmuus tulevasta hillitsee voimakkaasti kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvu-hakuisuutta. Vientimarkkinoiden positiiviset signaalit ovat sen sijaan vahvistaneet erityisesti teollisuuden kasvuhakuisuutta.

Pitkään jatkuneen taloudellisen epävarmuuden hellittäminen ei vielä ole vaikuttanut niiden pk-yritysten määrän, joilla ei ole tarvetta työllistää. Näitä yrityksistä on 30 prosenttia barometrin vastaajista. Työllistämistarpeet ovat lisääntyneet teollisuudessa. Muilla toimialoilla tilanne on pitkälti edellisen vuoden kaltainen.

Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus, työn sivukulut ja työvoiman saatavuus. Kysynnän epävakauden merkitys on säilynyt suurena, mutta ongelmat työvoiman saatavuudessa ovat hieman hellittäneet. Silti työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat koskevat edelleen kaikkia toimialoja.

Rakentamisessa, kaupassa ja palveluissa työn korkea kokonaishinta on työllistämisen esteenä korkealla tasolla. Teollisuudessa merkittäväksi esteeksi on noussut irtisanomisiin liittyvä riski. Palveluissa vaikeus sopivan työvoiman saatavuudessa on selkeä este työllistämiselle.

Rahoitusta saa mutta tiukemmin ehdoin

Lähes joka toisella pk-yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Osuus on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupan alalla lainaraha on nyt yleisempää kuin vuosi sitten. Pidemmällä ajalla tarkasteltuna ulkoisen rahoituksen yleisyys on pysynyt vakaana hieman alle 50 prosentissa.

Vaikka maksuhäiriöisten yritysten lukumäärä on noussut huomattavasti finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna, on ulkoista rahoitusta ottaneiden pk-yritysten osuus pysynyt lähes ennallaan. Barometrin vastaajista 28 prosenttia on hankkinut rahoitusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Viime keväänä ja syksynä vastaava osuus oli samat 28 prosenttia.

Rahoituksen käyttötarkoituksista käyttöpääoma nousee edelleen muiden vaihtoehtojen edelle. Rahoituksen haku laajennus- tai korvausinvestointeihin on vieläkin tavanomaista vähäisempää.

Muutokset pk-yritysten rahoitusrakenteessa ovat hitaita, vaikka tarve sen monipuolistumiselle on jo tiukentuvan pankkisäätelyn takia selvä. Pankkilaina on tänäkin vuonna ylivoimaisesti yleisin rahoitusmuoto, kun 75 prosenttia rahoituksen hakemista suunnittelevista mainitsee sen yhtenä vaihtoehtona.

Runsaat 40 prosenttia rahoitusta ottaneista yrityksistä vastasi, että luottopolitiikka on kiristynyt erittäin paljon tai melko paljon. Huomion arvoista aikaisempaan verrattuna on, että ainoastaan kolmas osa totesi politiikan muuttuneen viimeisten 12 kuukauden aikana erittäin vähän tai ei lainkaan.

Tilanne rahoitusmarkkinoilla on pk-yritysten näkökulmasta samankaltainen kuin vuosien 2013 ja 2009 alussa. Joka kolmas rahoitusta ottanut pk-yritys kokee, että tilanne on heijastunut rahoitusehtoihin erittäin paljon tai melko paljon. Kriisin ollessa syvimmillään vastaava luku oli 37 prosenttia.

Yleisimmin koettu muutos rahoitusehdoissa on lainamarginaalin leveneminen. Lähes kolmasosa rahoitusta ottaneista yrityksistä piti tätä merkittävänä muutoksena. Toiseksi yleisin muutos on vakuusvaatimusten kiristyminen. Niin ikään kolmasosa rahoitusta ottaneista yrityksistä piti tätä merkittävänä muutoksena.

Rahoituksen saatavuuden vaikeutumiseen on törmännyt 39 prosenttia rahoitusta ottaneista. Tilanne on jopa hieman heikentynyt finanssikriisin alkuvaiheesta, jolloin osuus oli 36–38 prosenttia. Kasvuhakuisilla yrityksillä vaikeudet rahoituksen saatavuuden ovat muita pk-yrityksiä suurempia.

Maksuvaikeudet ja sopeutustoimet yleisiä

Kassatilanne on pysynyt tiukkana monissa pk- yrityksissä ja maksuvaikeudet ovat edelleen korkealla tasolla. Viimeisten kolmen kuukauden aikana maksuvaikeuksia kokeneiden osuus on säilynyt syksyn korkealla 20 prosentin tasolla. Osuus on pysynyt 14–20 prosentin haarukassa jo neljän vuoden ajan.

Suurin muutos huonompaan suuntaan tapahtui suuremmissa pk-yrityksissä. Mikroyrityksistä jo lähes joka viidennellä on maksuvaikeuksia. Kasvun ja työllisyyden näkökulmasta on valitettavaa, että voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä maksuvaikeuksia on hieman enemmän kuin muilla pk-yrityksillä.

Olosuhteiden heikkeneminen on johtanut siihen, että yhä useampi yritys on joutunut tekemään sopeuttamistoimia. Nyt jo kolmannes pk-yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi. Sopeuttamistoimien toteutus on sitä yleisempää mitä suurempiin pk-yrityksiin mennään. Samoin mitä laajemmilla markkinoilla yritys toimii, sitä yleisempää sopeuttaminen on.

Pk-yritysten onneksi suuryritysten sopeutus-toimiin kuuluu myös ydinliiketoimintaan keskittyminen ja muiden toimintojen ulkoistaminen. Tällainen sopeutus voi tarjota pk-yritykselle mahdollisuuden vahvistaa omaa toimintaansa.

Finnveran palveluihin ollaan tyytyväisiä ja EU vaaleissa aiotaan äänestää

Finnveran tarjoama rahoituspalvelu on yleisesti koettu yritysten keskuudessa hyväksi. Reilu 65 prosenttia Finnveran rahoitusta hakeneista yrityksistä ilmoittaa, että palvelu vastasi niiden tarpeita erinomaisesti tai hyvin. Vain viidesosa yrityksistä piti Finnveran rahoituspalvelua välttävästi tai huonosti tarpeisiinsa vastaavana.

EU:sta tulee yli 70 prosenttia uudesta lain-säädännöstä ja EU:n lainsäädäntö vaikuttaa yhä enemmän yritysten toimintaan Suomessa. Yrittäjät ovat hyvin sisäistäneet tämän tosiasian, sillä suurin osa, 86 prosenttia, yritysten edustajista kertoo aikovansa äänestää kevään EU-vaaleissa. Vain 3 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei aio äänestää.

Lue tiedote:
» Pk-yritysten odotukset nousivat – normaalioloihin vielä matkaa
» Pk-yritysten kasvuhakuisuus nousussa

---

» Pk-yritysbarometri kevät 2014 -raportti

» Sammanfattning på svenska

» Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Valtakunnallinen kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Pk-yritysbarometri kevät 2014 Finnvera kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Finnveran kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Aluekalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Seutukuntien kalvosarjat
» Seutukuntien kalvotsarjat PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Muut raportit ja kalvot