Asiantuntija Karoliina Katila. Kuva: Markus Sommers
3.3.2022
Karoliina Katila, Atte Rytkönen-Sandberg

EU:sta ensimmäinen yritysvastuuesitys, vaikuttaa myös pk-yrityksiin

Yritysten on jatkossa edistettävä entistä valveutuneemmin ihmisoikeuksien toteutumista ja estettävä ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia. Tarvittaessa yrityksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja estettävä sellainen toiminta, joka ei palvele näitä tavoitteita.

Tätä ehdottaa Euroopan komissio, joka julkaisi esityksen yritysvastuulainsäädännöstä viime kuussa. Kyseessä on ensimmäinen ehdotus EU-tason yleiseksi yritysvastuulainsäädännöksi.

Yrityksille asetettaisiin huolellisuusvelvoite, jonka mukaan yrityksellä tulisi olla prosessit oman sekä vakiintuneiden liikekumppaneidensa toiminnasta aiheutuvien haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseen, ehkäisemiseen, lieventämiseen sekä korjaamiseen.

Ehdotus edellyttää jäsenvaltioita nimeämään velvoitteiden noudattamista valvovan viranomaisen ja säätämään säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista.

Velvoitteet valuvat isommilta yrityksiltä pienemmille

Velvoitteiden varsinaiseen soveltamisalaan kuuluvat yritykset, joilla on yli 500 työntekijää ja yli 150 miljoonan euron maailmanlaajuinen liikevaihto. Korkean riskin aloilla toimivia yrityksillä vastaavat kynnykset olisivat 250 työntekijää ja yli 40 miljoonan euron maailmanlaajuinen liikevaihto. Vaikka pk-yritykset eivät kuulu suoraan ehdotuksen varsinaiseen soveltamisalaan ehdotuksen vaikutukset ulottuisivat myös niihin.

Ehdotuksessa pyritään puuttumaan myös tilanteisiin, joissa yritykset voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia myös epäsuorasti liiketoimintasuhteidensa kautta. Ehdotuksen varsinaiseen soveltamisalaan kuuluvien yritysten olisi tunnistettava myös vakiintuneiden liikekumppaneiden toiminnasta aiheutuvat haitalliset vaikutukset ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Ehdotuksen vaikutukset pk-yrityksiin syntyvät juuri liikesuhteiden kautta, koska suurten yritykset voivat siirtää vaatimuksia alihankkijoilleen. Velvoitteet koskevat siten epäsuorasti myös niitä pk-yrityksiä, jotka toimivat varsinaiseen soveltamisalaan kuuluvien yritysten alihankkijoina.

Pk-yrityksille koituvien vaikutusten vuoksi ehdotus sisältää toimenpiteitä pk-yrityksien tukemiseksi. Yritysten, joiden liikekumppani on pk-yritys, on myös tuettava niitä vaatimusten täyttämisessä. Lisäksi jäsenvaltioiden velvoitetaan toteuttamaan toimia pk-yritysten tukemiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi ylläpitää erityisiä verkkosivustoja, portaaleja tai alustoja pk-yritysten valmiuksien parantamiseksi. Ehdotus mahdollistaa myös pk-yritysten taloudellisen tukemisen.

Yhtiön johdon olisi huolehdittava velvoitteen täyttämisestä

Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi myös yhtiön johdon ja johtajien velvollisuuksista huolellisuusvelvoitteen täyttämiseksi. Johdon velvollisuuksiin kuuluisi jatkossa huolellisuusvelvoitteen mukaisten toimenpiteiden integrointi yhtiön strategiaan. Lisäksi johtajien tulisi, ottaa huomioon päätöstensä ihmisoikeus-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä myös pitkällä aikavälillä.

EU-tason esitys on kannatettavaa, parannettavaa silti piisaa

Ehdotuksen yhtenä tavoitteena on myös luoda yhtenäinen toimintaympäristö ja yhdenmukaiset vaatimukset unionissa toimiville yrityksille. Yhtenäinen EU-tason ratkaisuturvaa tasavertaisen pelikentän Euroopassa toimiville yrityksille, kun vastuullisuussääntely on yhtäläistä EU-maasta toiseen toimittaessa. Komission tulisi kuitenkin viedä harmonisointia vielä pidemmälle. Jäsenmaiden liikkumatila keskeisissä kysymyksissä voi haitallisesti johtaa siihen, että kansalliset vaatimukset tulevat poikkeamaan merkittävästi toisistaan.

Vaikka ehdotuksessa on pyritty huomioimaan pk-yrityksiin kohdistuvat vaikutukset, on kuitenkin kyseenalaista, onko toimenpiteet pk-yritysten tukemiseksi riittäviä. Pk-yritysten aseman huomioiminen vaatiikin erityistä tarkastelua, jotta niiden kannettavaksi ei valu sellaisia velvoitteita, joihin niillä itsellään on todellisuudessa vaikutusmahdollisuuksia. Pitkällä alihankintaketjuissa tapahtuvien loukkausten valvominen voisi olla pk-yrityksille kohtuuttoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Lisäksi pk-yritysten mahdollisuudet tehokkaasti vaatia tiettyjen vastuullisuusedellytysten täyttämistä taas omilta liikekumppaneiltaan voivat olla hyvin rajatut niiden heikon neuvotteluaseman vuoksi.

Karoliina Katila, asiantuntija

Atte Rytkönen-Sandberg, asiantuntija

Suomen Yrittäjät

Muita kiinnostavia aiheita

Karoliina Katila artikkelikuva
Karoliina Katila
Atte Rytkönen-Sandberg