31.5.2022
Hanna Saarela

Kansainvälisiä osaajia ja osaamista yritysten tarpeisiin

Kansainvälinen osaaja on Työ- ja elinkeinoministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimassa Talent Boost -toimenpideohjelmassa termi, jolla viitataan niin kansainvälisiin erityisasiantuntijoihin, työvoimaan, startup-yrittäjiin, opiskelijoihin kuin tutkijoihinkin.

Osana kansallista kokonaisuutta, Oulun yliopisto panostaa vuosina 2021–2024 merkittävästi alueelliseen veto- ja pitovoimaan, kansainvälisten osaajien kotoutumiseen, työelämäyhteyksiin ja työllistymiseen. Kohderyhminä ovat uudet ulkomailta rekrytoitavat tutkinto-opiskelijat ja tutkijat eri uravaiheissa ja heidän puolisonsa sekä jo yliopistossa opiskelevat ja työskentelevät kansainväliset osaajat puolisoineen. Lisäksi yliopistoyhteisöön houkutellaan jo Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia osaajia hyödyntämään jatkuvan oppimisen tarjontaa ja kouluttautumaan tutkinto-ohjelmissa esimerkiksi sisäänheittokurssien ja uusien virtuaalisten sisältöjen siivittämänä.

Suomeen houkutellaan entistä vahvempia osaajia
Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035 määrittelee kunnianhimoisen tavoitteen ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiselle ja jäämiselle Suomeen. Heidän osuutensa pyritään nostamaan 75 %:iin seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Oulun yliopiston osalta tarvittava harppaus on valtava. Vuonna 2019 Oulun yliopiston kandidaatin tai maisteritutkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoita oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen 51 %, uraseurantakyselyn tulokset osoittavat.

Oulun yliopistosta on valmistunut viimeisen kolmen vuoden aikana (2019–2021) keskimäärin 195 alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta kansainvälistä osaajaa vuodessa. Sisäänottomääriä on kasvatettu merkittävästi, mikä laajentaa osaajapoolia ja tehostaa kansallista innovointikykyämme.
Kohdistetut markkinointitoimenpiteet potentiaalisiin kohdemaihin eri puolilla maailmaa ovat myös satsaus osaamisen vahvistamiseen. Urakehitysmahdollisuudet Suomessa ovat viestintätoimenpiteiden keskiössä. Uutuutena Talent Boost -ohjelma myöntää apurahoja EU:n ulkopuolelta houkuteltaville tutkinto-opiskelijoille sekä starttirahoitusta aloittaville väitöskirjatutkijoille yhteensä 2 miljoonaa euroa nelivuotiskaudella. Uusia apurahaohjelmia kehitetään myös yhteistyökumppaneiden kanssa vetovoiman lisäämiseksi.

Näkyvyyttä ja verkostoja vahvistamalla ja fokusoimalla markkinointitoimenpiteitä, alakohtaiset tavoitteet huomioiden, tavoitellaan entistä lahjakkaampia hakukelpoisia hakijoita yliopiston kansainvälisiin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin. Tavoitteena on, että vuonna 2024 Oulun yliopistosta valmistuu yhteensä 520 alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta kansainvälistä osaajaa. Tulevien vuosin aikana valmistuvat asiantuntijat tarjoavat Suomessa toimiville yrityksille ennennäkemättömiä rekrytointimahdollisuuksia – lähietäisyydeltä.

Kotimaasta rekrytoitaessa säästyy voimavaroja
Yritys voi rekrytoida kansainvälisen osaajan vaivattomimmin Suomesta, ilman ylimääräisiä välikäsiä tai kuormittavia rekrytointijärjestelyitä. Keskuskauppakamari julkaisi tammikuussa 2022 keskeisiä tuloksia kyselystään, jolla kartoitettiin ulkomaalaisten osaajien rekrytointiin ja/tai vuokraamiseen liittyviä näkökulmia. Lähes 1 200 kauppakamareiden jäsenyritystä – eri puolilta Suomea, kaikilta toimialoilta ja kaiken kokoisista yrityksistä – vastasi kyselyyn joulukuussa 2021. Vastaajat nostivat esiin muun muassa monimutkaisen ja hitaan oleskelulupaprosessin kansainvälisten osaajien rekrytoinnin vaikeuttajana.

Oulun yliopistosta valmistuvien kansainvälisten osaajien ja uuteen puoliso-ohjelmaan osallistuvien lupa-asiat on ratkaistu alun perin Suomeen saapumisen yhteydessä ja huhtikuussa tehty lakiuudistus helpottaa
edelleen siirtymistä työelämään. Heidän kotoutumisensa on myös hyvillä kantimilla, mikä helpottaa tulevan työnantajan vastuita.

Yliopistossa kansainväliset osaajat ammentavat suomalaisen opiskelu- ja työkulttuurin sekä suomen kielen osaamista yliopiston laajasta koulutustarjonnasta, projekteista ja mentoroinnista ollen valmiita tarttumaan työelämän tarjoamiin haasteisiin, kun intressit potentiaalisen työnantajan kanssa kohtaavat sopivasti. Heidän perehdyttämisensä uusiin työtehtäviin työnantajayrityksessä tai muussa organisaatiossa onkin huomattavasti mutkattomampaa kuin vastaavien niin sanotusti pystymetsästä haettavien resurssien.

Osaajien ja osaamisen löytämisen ei tarvitse olla vaikeaa
Yrityksen tarvitsemien osaajien ja osaamisen löytäminen kotimaasta voi tuottaa haasteita varsinkin pienille toimijoille, joiden resurssit on sidottu tiukkaan. Lähes puolet Kauppakamareiden kyselyyn vastanneista yrityksistä koki, ettei Suomesta ollut saatavilla yrityksen tarvitsemaa työvoimaa. Noin joka viides yritys puolestaan vastasi, ettei Suomesta ollut saatavilla yrityksen tarvitsemaa osaamista. Kohtaantoon liittyvät haasteet ja mahdolliset ratkaisut ovat yritysten ja korkeakoulujen yhteinen työsarka.
Kauppakamareiden kyselyn tulokset antoivat myös viitteitä siitä, millaista osaamista yrityksissä kaivataan. Puolet yrityksistä haki kansainvälisiä osaajia erityisesti asiantuntijatehtäviin ja kaksi kolmesta yrityksestä työntekijätehtäviin. Samaan aikaan puolet yrityksistä ilmoitti tarvitsevansa maisterin tutkinnon suorittaneita jonkin verran tai paljon.

Vastauksena näihin haasteisiin ja tarpeisiin, Oulun yliopisto tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia kohtaamisille ja keskusteluille, joilla yritysten tarpeita ja kansainvälisten osaajien kyvykkyyksiä tuodaan lähemmäksi toisiaan. Tutkinto-ohjelmien tuottaman osaamisen tunnistamista ja lupaavien osaajien löytämistä helpotetaan esimerkiksi ura- ja rekrytointitapahtumissa sekä yritysten esittely- ja keskustelutilaisuuksissa osana Oulun yliopiston Career Centren toimintaa. Yrityksiä autetaan myös esimerkiksi haastattelutilaisuuksien järjestämisessä Oulun yliopiston kampuksilla. Uusia konsepteja kehitetään tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja muiden käynnissä olevien projektien kanssa.

Rekrytoitavien osaamista voisi hyödyntää tehokkaammin
Osaamisen tunnistamisen lisäksi sen hyödyntämistä on tehostettava. Pohjois-Pohjanmaalla joka kolmas alle 40-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista ulkomailla syntyneistä työllisistä kokee olevansa ylikoulutettu pohjautuen Kotoutumisen indikaattorit -tietokannan tietoihin. Toisin sanoen, oman näkemyksensä mukaan vastaaja voisi koulutuksellaan ja taidollaan työskennellä nykyistä vaativammissa työtehtävissä. Lisäksi vuonna 2019, alle 10 vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten ulkomailla syntyneiden palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo aikuisväestössä Pohjois-Pohjanmaalla oli noin 24 300 €, mikä on noin 80 % suomalaistaustaisten ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten vastaavien tulojen keskiarvosta.

Kun tähtäämme kansallisen työllistymistavoitteen (75 %) saavuttamiseen, on varmistettava, että kansainvälisten osaajien työtehtävät vastaavat mahdollisimman pitkälle heidän koulutustaan ja hyödyntävät heidän vahvuuksiaan heijastuen myös heidän palkkatuloihinsa. Oulun yliopiston maisteriohjelmista valmistuneita ulkomaalaisia osaajia työllistyy nykyisellään esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöiksi; rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiksi, sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiksi, uraseurantakyselyn tulokset osoittavat. Asiantuntijuuden monimuotoisuuteen ja esimerkiksi yksiköllisiin urapolkuihin on edelleen panostettava, jotta osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin.


Koulutus parantaa yritysten rekrytointivalmiuksia
Jos kansainvälisen osaajan rekrytointi tuntuu isolta harppaukselta, Oulun yliopiston koulutustarjonnasta löytyy apua. Kauppakamareiden kyselytulosten mukaan, joka neljäs vastanneista yrityksistä katsoi omaavansa heikot tai erittäin heikot valmiudet rekrytoida tai vuokrata ulkomaalaisia osaajia. Joka viides yritys vastasi lisäksi, että ulkomaalaisten osaajien huomioiminen esimiestyössä, esimerkiksi esimiesten koulutuksen avulla, nostaisi yrityksen valmiutta rekrytoida tai vuokrata ulkomaalaisia osaajia.

Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen asiantuntijat, jotka toimivat myös Talent Boost -tiimisissä, tarjoavat kokonaisvaltaista suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän koulutusta yritysten uusille kansainvälisille työntekijöille. Soft Landings -koulutuskokonaisuus vastaa akuuttiin tarpeeseen vahvistaa esimiestyötä ja tiimien toimintaa kansainvälistyvissä yrityksissä, koosta ja toimialasta riippumatta.

Tapaamiskertojen aikana koulutukseen osallistujat saavat runsaasti käytännön tietoa esimerkiksi verotuksesta, asunnon vuokraamisesta ja ostamisesta, työterveysjärjestelmästä sekä arkielämän hallinnasta paikallisessa kontekstissa. Perheiden tueksi annetaan vinkkejä ja tietoa esimerkiksi lasten päiväkoti- ja kouluvaihtoehdoista, harrastuksista, lasten suomen kielen oppimisesta ja suomalaisesta koulujärjestelmästä. Yritykset voivat myös hyödyntää esimiehille ja/tai työyhteisölle suunnattua osiota, jossa paneudutaan kansainvälisten osaajien tukemiseen uudessa tilanteessa.

Koulutuspaketti helpottaa uusien ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden integroitumista ja auttaa heitä keskittymään nopeammin tuottavaan työhön, kun arjen järjestelyt hoituvat sujuvasti. Seuraavat koulutusjaksot käynnistyvät elokuun lopussa 2022. Opetus tapahtuu Oulussa, mutta osallistuminen onnistuu mainiosti myös etäyhteydellä.

Tuki työharjoittelulle madaltaa rekrytointikynnystä
Tänä vuonna Oulun yliopiston Talent Boost -toimenpideohjelma tarjoaa tukea jopa 30 kansainvälisen opiskelijan harjoittelujaksoille. Harjoittelutukea myönnetään julkisen ja kolmannen sektorin sekä alle 250 henkilöä työllistäville yrityksille harjoittelun täyttäessä hakukriteerit. Tukea on vielä myöntämättä tälle vuodelle, joten mahdollisuuteen voi tarttua koko vuoden ajan samoin kuin vuosina 2023 ja 2024.
Tuen hakijana toimii Oulun yliopiston opiskelija ja hallinnosta vastaa ohjauspalvelut-yksikkö, mikä tekee prosessista helpon työllistävälle yritykselle. Opiskelijan harjoittelu- tai työsopimuksen solmiminen on yrityksen vastuulla samoin kuin harjoitteluajan palkan maksaminen. Yliopisto korvaa harjoittelupaikan tarjoavalle yritykselle 1 600 € yksittäistä harjoittelujaksoa kohti, ja yritys laskuttaa yliopistolta kyseisen summan onnistuneen harjoittelujakson päätteeksi. Talent Boostin tuki tekee harjoittelun toteutuksesta poikkeuksellisen jouhevan. Toki hallinnollisiin toimiin kannattaa varata jokunen viikko ennen harjoittelun alkamista.

Yrityksissä on useimmiten hyvin toimivia kesätyökäytäntöjä. Niiden soveltaminen kansainvälisten osaajien harjoittelujaksoille ja työssä oppimiselle on pieni askel kohti kansainvälisempää yritystä. Jos harjoittelijoita ei ole aiemmin palkattu tai ohjattu, auttavat Oulun yliopiston Talent Boost -asiantuntijat pääsemään alkuun.
Myös pienimpien yritysten on helppo tarttua mahdollisuuteen ja tarjota harjoittelupaikka kansainväliselle osaajalle. Positiivisen sysäyksen saaneet yritykset päättävät usein palkata työharjoittelussa tai kesätöissä olleen osaajan osa-aikaiseen työhön myös lukuvuoden ajaksi. Huhtikuussa voimaan tulleen asetuksen mukaisesti opiskelijan työaika voi olla keskimäärin 30 tuntia viikossa, mikä mahdollistaa joustavan työskentelyn ja jatkuvuuden hyvin käynnistyneelle yhteistyölle.

Suomen kielen osaamista vahvistetaan
Työyhteisön työkieli luo myös haasteita ulkomaalaisten osaajien rekrytoinnille, Kauppakamareiden kyselystäkin selviää. Tavoitteena on, että Oulun yliopiston uudet opiskelijat aloittavat suomen kielen
opiskelun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jopa jo ennen Suomeen muuttoa uusien virtuaalitoteutuksien mahdollistamana. Opiskelija voi myös hioa suomen kielen taitoaan tutkinnon valmistumisen jälkeen hakemalla jatkoaikaa ja suorittamalla tutkintoa täydentäviä opintoja enimmillään kaksi lukukautta.

Vuosittain yli 800 kansainvälistä opiskelijaa osallistuu Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen suomen kielen kursseille. Syksystä 2022 alkaen yliopiston tarjoamien kurssien määrä lisääntyy huimasti, kun humanistisessa tiedekunnassa tulee tarjolle Työelämäsuomen sivuainekokonaisuus. Opiskelija voi jatkossa valita kiinnostuksensa mukaan useita edistyneen tason suomen kielen kursseja ja koota kokonaisuudesta kuudenkymmenen pisteen laajuisen sivuaineen, jossa keskitytään työelämän suomeen. Suomen kielen opintojaksoille ovat tervetulleita myös yrityksissä työskentelevät osaajat.

Kirjoittaja: Hanna Saarela, projektipäällikkö, Oulun yliopiston Talent Boost -tiimi
hanna.saarela@oulu.fi

Hanna Saarela