3.3.2023
Pasi Vartiainen

Rahan hinnan nousu tekee maailmasta normaalin

Korot ovat nousseet vuodessa miinukselta jo yli kolmeen prosenttiin. Taustalla on ollut inflaation leimahtaminen korkeimmilleen vuosikymmeniin ja tätä hintojen nousua vastaan Euroopan keskuspankki taistelee nostamalla korkoja. Tällä hetkellä debatti ekonomistien keskuudessa käy kuumana. Onko inflaation nousu vain väliaikaista vai pysyvämpää ja milloin inflaatio asettuu takaisin keskuspankin tavoittelemaan kahteen prosenttiin? Todennäköistä on, että se vie vuosia, mutta rahan arvoinen kysymys on, viekö se kaksi vai viisi vuotta.

Miten tämä sitten vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme? Ne, joilla on velkaa, tietävät vastauksen jo nyt. Korkokulut ovat nousseet nopeasti. Asuntovelalliset ovatkin ihmeissään. Jos 200 000 euron asuntolainan korkokulut olivat toissa vuonna 0,5 prosentin korolla 1 000 euroa vuodessa, tänä vuonna korko saattaa olla jo 4 prosenttia. Se tekee jo 8 000 euroa vuodessa korkoihin eli 600 euroa kuukaudessa enemmän rahoituskuluihin. Epäilemättä tällä on vaikutusta kulutuspäätöksiin.

Miten tämä vaikuttaa muihin taloudellisiin päätöksiin, kuten investointeihin tai yrityskauppoihin? Vastaus on yksinkertainen: muiden muuttujien pysyessä ennallaan, velkaa voidaan ottaa aiempaa vähemmän. Investointien ja yrityskauppojen rahoitus perustuu kassavirtoihin, joita investoinnista tai yrityskaupasta saadaan. Jos 100 000 euron investointi tuottaa yritykselle lisätuloa 10 000 euroa vuodessa ennen rahoituskuluja, sen rahoittaminen velkarahalla saattoi olla helppoa vielä vuosi sitten, kun yrityksen rahoituksen kokonaiskustannus oli 3–5 prosenttia. Nyt kokonaisrahoituskustannukset alkavat olla monelle yritykselle jo lähempänä 10 prosenttia, jolloin investoinnin kannattavuus häviää. Tämä sama logiikka puree myös yrityskauppoihin.

Jotta laskelmissa päästää jälleen plussan puolelle, on velan määrää yhtälössä vähennettävä vastaavasti. Miten se sitten tapahtuu? Investoinneissa oman pääoman rahoituksen osuutta on lisättävä ja yrityskaupoissa on mahdollista myös tinkiä yrityksestä maksettavasta hinnasta. Tämä voikin siis asettaa merkittävää painetta arvostuskertoimiin, joilla yrityskauppoja nyky-ympäristössä tehdään. Myyjien on tärkeä tiedostaa tämä, sillä useimmat yrityskaupat edellyttävät myös velkarahan käyttöä. Saattaa siis olla, että jos yrityksestäsi tehtiin vuosi sitten ostotarjous etkä sitä hyväksynyt, joutunet tänä vuonna tyytymään summaan, joka on viimevuotista tarjousta pienempi.

Onko tämä tilanne pysyvä? Todennäköisesti. Kun inflaation henki on päässyt pullosta ulos, ei sitä yleensä nopeasti ole sinne takaisin saatu. Jo nyt huomaamme, että palkkaratkaisut ovat jotain muuta kuin mihin olemme viimeisen 20 vuoden aikana tottuneet. Kohonneet palkkakulut siirtyvät ainakin osittain taas hintoihin, jolloin syntyy jonkinasteinen inflaatiokierre. Ekonomistien debatti tällä hetkellä liittyykin siihen kuinka pitkä ja vaikea tästä tilanteesta tulee. Optimistit uskovat inflaation palautuvan nopeasti alaspäin, kun taas pessimistit varoittelevat palkankorotusten synnyttämistä uusista hintapaineista. Kannattanee kuitenkin henkisesti asennoitua, että korot pysyvät nykyisillä tai hiukan korkeammilla tasoilla ainakin seuraavat 3–5 vuotta. Useimpien yrityskauppojen tai investointien takaisinmaksuajat asettuvat myös tuohon haarukkaan.

Nyt kannattaakin muokata omia perusoletuksia taloudesta eri asentoon: korot eivät palaa lähelle nollaa ja hinnat nousevat jonkin verran. Joku voisi sanoa, että niinhän maailmassa kuuluu asioiden olla. Tämä viimeisen viidentoista vuoden jakso nollakorkoineen oli sittenkin vain poikkeus ja nyt olemme siitä astuneet ulos. Tämä on se ympäristö, jossa jokaisen meistä tulee tehdä omia, itselle sopivia valintoja tässä hetkessä. Tehdään myös rahoituslaskelmat tästä asetelmasta.

Muita kiinnostavia aiheita

Pasi Vartiainen