Työmarkkinareformeille on huutava tarve
Ay-liike on käynyt näyttävään taisteluun hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan. Erilaisia toimenpiteitä on käynnissä harva se päivä. Toistaiseksi toimet ovat olleet maltillisempia kuin johtajien puheet. Toivottavasti niin on jatkossakin, Mikael Pentikäinen kirjoittaa.
Ammattiliitot esittävät ropakantaa siitä, miksi Suomen työmarkkinoita ei pidä tämänkään hallituksen voimin uudistaa. Liitot haluavat jatkaa – paljolti valtaansa varjellakseen – samalla uudistusten välttämisen ja yritysten toiminnan hankaloittamisen tiellä, jolla Suomessa on kuljettu vuosikymmeniä.
Kertaan, miksi uudistuksille on huutava tarve.
Kasvava velka ja suuri rakennetyöttömyys
Ensiksi meillä on erittäin velkaantunut julkinen talous. Tarvitsemme vahvempaa kasvua, säästötoimia ja reformeja, jotka eivät syvennä julkisen talouden kriisiä. On kestämätöntä ylisukupolvista politiikkaa ottaa vuosi toisensa jälkeen miljarditolkulla lisää velkaa. Siksi jokainen työllisyyttä vahvistava ja julkisia menoja säästävä reformi on kultaakin kalliimpi.
Toiseksi meillä on edelleen – viime vuosien kehityksestä huolimatta – liian korkea rakenteellinen työttömyys. Suomen rakenteellinen työttömyys on noin seitsemän prosenttia, kun esimerkiksi Tanskassa se on noin kolme prosenttia. Rakenteellinen työttömyys laskee vain rakenteellisilla uudistuksilla.
Kolmanneksi viimeisen parin vuoden aikana Suomesta on hävinnyt noin 10000 työnantajayrittäjää, noin joka kahdeksas työnantajayritys. Moni pieni työnantaja lopettaa tai siirtyy yksinyrittäjäksi, koska työllistämisen riski on liian suuri. Ei ole palkansaajan etu, jos pienet työnantajayritykset katoavat.
Suomen työmarkkinoilla on kaksi kastia
Neljänneksi meillä on noin 300000 25-59-vuotiasta työmarkkinoiden ulkopuolella, ei työllisinä eikä työttöminä. Tarvitsemme vahvemmat kannusteet työelämään, jotta jää voimavaroja huolehtia heistä, jotka eivät siihen syystä tai toisesta oikeasti pysty. Tämä on välttämätöntä huoltosuhteemme heikentyessä.
Viidenneksi vapaassa yhteiskunnassa ihmiset ja yritykset ovat lain edessä yhdenvertaisessa asemassa riippumatta heidän taustoistaan – myös siitä, että ovatko liittojen jäseniä vai eivät.
Suomen työmarkkinoilla yhdenvertaisuus ei toteudu. Meillä on kaksi kastia: järjestäytyneet ja järjestäytymättömät. Näin ei voi olla, vaan ihmisiä pitää kohdella yhdenvertaisesti lain edessä. Vapaassa maassa saa kuulua liittoon, mutta saa olla myös kuulumatta.
Toimivat työmarkkinat työntekijän etu
Hallitusohjelma sisältää useita rakenteellisia uudistuksia. Siinä on paljon hyvää, vaikka joissakin asioissa – kuten paikallisessa sopimisessa – se jää puolitiehen.
Ohjelman toteuttaminen on tärkeää Suomen julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi. Se on myös pk-yrityksille olennaista, koska se antaa eväitä selvitä kilpailussa.
Kun ammattiliitot hyökkäävät hallitusta ja sen työmarkkinauudistuksia vastaan, ne hyökkäävät myös suomalaisia yrityksiä vastaan, koska yritykset tarvitsevat työmarkkinareformeja selvitäkseen.
Toimivat työmarkkinat ja kilpailukykyiset yritykset ovat myös työntekijöiden etu. Jos oma työnantaja ei menesty, työpaikka on uhattuna. Moni on tästä tuskallisen tietoinen juuri nyt, kun monella yrityksellä on vaikeaa ja konkursseja tapahtuu enemmän kuin vuosikymmeniin. Tämä on painava syy viedä työmarkkinareformit määrätietoisesti maaliin.
Muita kiinnostavia aiheita
