Yrittäjän ääni.
Yrittäjäjärjestön tehtävä on parantaa yrittämisen edellytyksiä ja saada yrittäjien näkemykset vaikuttamaan päätöksentekoon. Viisaat päättäjät ovat varmasti kiinnostuneita yrittäjien mielipiteestä koska, kansantalous on lopulta yritysten menestymisen varassa. Kun miettii viimeaikaisia tapahtumia, ei voi olla ajattelematta, että työtä on kyllä vielä paljon tehtävänä sekä valtakunnan tasolla että tässä meidän omassa järjestössä.
Työmarkkina neuvotteluissa Suomen yrittäjien tavoitteena on ollut jo kohta kolmekymmentä vuotta lisätä paikallista sopimista, kovin huonosti ollaan päästy tavoitteeseen. Määrällisesti uudet työpaikat ovat jo kymmenen vuotta syntyneet pk-yrityksiin ja siitä huolimatta meillä ei edelläänkään ole sananvaltaa työmarkkina neuvotteluissa. Ammattiyhdistysliike liike väittää, että yrityksille on syntynyt runsaasti viimevuosina jakovaraa, taitaapa sekin tilasto perustua muutamiin hyvin kannattaviin pörssiyhtiöihin. Viime vuodet ovat olleet monille pienille yrityksille todella vaikeita ja vaikka yritys toimisi samassa ketjussa menestyvän pörssiyhtiön kanssa, hyvä tulos ei välttämättä paranna pienen yrittäjän tulosta esim. Kauppalehti tutki metsäyhtiön puunhankinta yritysten kannattavuutta ja niiden tulos oli heikentynyt, vaikka metsäyhtiöt tekivät huipputulosta. Paikallisesta sopimisesta ollaan sikälikin yhä kauempana, koska näyttää siltä, että palkankorotus prosentit määritellään nykyisin Saksassa.
Me yrittäjäjärjestössä uskomme kuitenkin demokratiaan ja tulevissa eduskuntavaaleissa meillä on jälleen mahdollisuus vaikuttaa ketkä asioistamme päättävät. Joten valitaan eduskuntaan yrittäjiä tai ainakin meidän arkemme tuntevia edustajia.
Yrittäjäjärjestössä toimii tuhansia yrittäjiä luottamustoimissa ja he käyttävät ylintä päätösvaltaa, joten voisi odottaa, että ainakin meillä yrittäjän ääni kuuluu. Ansaitusti kohua aiheuttanut ”asiantuntija” lausunto kansallisesta luonnon monimuotoisuus strategiasta rapautti uskoa tähän asiaan. Lausunto ei varmasti edustanut yrittäjien kantaa eläintalouteen ja maa- ja metsätalouteen, vaan oli kirjoittansa oma mielipide. Jokaiselle yrittäjäjärjestön palkollisille voikin antaa, vaikka kaksi maalaishenkistä viisautta opiksi: ”sen lauluja laulat, jonka leipää syöt” ja ”sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”. Pohjalainen yrittäjä on sellainen jääräpäisyyden tihentymä, että sitä ei kannata ruveta ylhäältäpäin neuvomaan.
Sitä periksiantamattomuutta tarvitaan erityisesti näinä aikoina, joten voimia kaikille yrittämiseen!
