20.5.2022
Juha Aatsinki

YRITYSSANEEERAUS VAIHTOEHTONA

Yritystoiminnassa voi tulla eteen hetkiä, jolloin tulevaisuus näyttää epävarmalta ja jopa koko toiminnan jatko on vaakalaudalla. Vaikeuksiin johtaneet syyt voivat olla erilaisia; yleinen kysynnän romahtaminen (kuten koronaepidemia), yrityksen pidempään jatkunut heikko kannattavuus, yksittäinen suuri virheellinen investointi, ylivelkaantuminen, äkilliset muutokset henkilökunnassa tai vaikkapa itse yrittäjää kohdanneet henkilökohtaiset vaikeudet.

Huolimatta siitä, mitkä syyt ovat ajaneet yrityksen vaikeuksiin, keskeistä on ryhtyä toimenpiteisiin heti ongelmien ilmaantuessa. Valitettavan monessa tapauksessa vasta yrityksen postilaatikkoon kolahtava käräjäoikeuden ilmoitus konkurssihakemuksesta herättää toimimaan. Yrityssaneeraushakemuksen jättämisellä käräjäoikeuteen saadaan toki konkurssihakemuksen käsittely keskeytettyä siihen saakka, että päätös saneeraushakemuksesta tehdään. Toinen (osin virheellinen) mielikuva on, että yrityssaneeraus on automaattinen keino saada yrityksen velkoja leikattua ja näin helpotusta akuuttiin kriisitilanteeseen.

Kuitenkin mitä pidemmälle asioiden annetaan edetä, sitä haastavampaa kurssin kääntäminen on.  Tämän vuoksi saneeraukseen hakeutumista ei kannata viivyttää konkurssihakemukseen tai muuhun vastaavaan uhkaan saakka. Ennen saneeraukseen hakeutumista yrityksessä tulee olla oma-aloitteisesti käännetty kaikki kivet ja kannot tilanteen kohentamiseksi, sillä saneerausohjelma osittain rajoittaa yhtiön toimintamahdollisuuksia ja päätöksentekoa normaalilanteeseen verrattuna.             

Hakemuksen saneerausmenettelyn aloittamisesta tekee yleensä velallinen, eli yritys itse. Myös velkojalla on mahdollisuus hakea saneerausmenettelyä, kuten myös todennäköisillä velkojilla. Muiden kuin itse yrityksen hakemat saneerausmenettelyt ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Suurimpiin velkojiin voi kuitenkin olla hyödyllistä ottaa yhteyttä ennen saneeraushakemusta, sillä velkojilta saatu hakemuksen puolto voi helpottaa saneerausmenettelyyn pääsemistä.      

Saneeraukseen voivat hakeutua kaikkien yritysmuotojen edustajat. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tapauksessa edellytyksenä kuitenkin on, että maksukyvyttömyys johtuu nimenomaan harjoitetusta liiketoiminnasta. Toinen vaihtoehto elinkeinonharjoittajalle on yksityishenkilön velkajärjestely.

Saneerausmenettelyä ei voida lain mukaan aloittaa, jos velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan, ja tilannetta ei saneerausohjelman avulla voida poistaa. Lisäksi yrityksen varojen tulee riittää saneerauksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Eli käytännössä jos ollaan liikkeellä liian myöhään, ja yhtiön taloudellinen tilanne on päässyt liian huonoksi, saneeraus ja sitä kautta toiminnan pelastaminen ei ole enää mahdollista. Se milloin yhtiön taloudellinen tila arvioidaan liian huonoksi, on aina tapauskohtainen arvio. Myöskin yhtiön kirjanpito tulee olla kunnossa ja ajan tasalla, sillä puutteellinen kirjanpito ei mahdollista luotettavan kuvan muodostamista yhtiön tilanteesta.          

Hakemus saneerauksen aloittamisesta toimitetaan kirjallisena toimivaltaisen käräjäoikeuden kansiaan, joka määräytyy yrityksen kotipaikan mukaan. Käräjäoikeus ottaa yleensä saneeraushakemukset nopeasti käsittelyyn. Hakemus annetaan yhtiön velkojille tiedoksi, ja niille varataan myös mahdollisuus antaa lausuma hakemuksesta. Jos hakemus sisältää kaikki laissa edelletyt vaatimukset, voi prosessi hakemuksen jättämisestä päätöksen antamiseen lyhimmillään kestää muutaman kuukauden.

Yrityksen hakiessa itse saneerausta, tarvitaan siihen ensinnäkin yhtiön toimivaltaisen elimen päätös. Varsinaisessa hakemuksessa on esitettävä perustiedot yhtiöstä (kaupparekisteriote, yhtiöjärjestys ja omistussuhteet), jäljennökset tilinpäätöksistä kahdelta edelliseltä vuodelta, sekä välintilinpäätös jos tilikauden päättymisestä on kulunut yli neljä kuukautta. Tilinpäätöksistä tulee olla tilintarkastajan lausunto. Lisäksi hakemuksen täytyy sisältää mm. selvitys yrityksen tosiasiallisesta toiminnasta, velkojaluettelo suurimmista velkojista, veloille annetut vakuudet sekä takaukset ja luettelo yhtiön merkittävistä varoista.

Hakemuksen yksi keskeisin osa on selvitys, miten toimintaa on tulevaisuudessa tarkoitus jatkaa. Eli kuinka yhtiö jatkossa selviää veloistaan ja saneerausmenettelyn aiheuttamista kustannuksista. Hyvässä saneeraushakemuksessa on mietitty ja suunniteltu yhtiön tulevaisuutta;  millä edellytyksillä on realistista olettaa, että yhtiö kykenee jatkamaan toimintaansa.

Yrityssaneerauksen avulla on tarkoitus pelastaa yrittäjän elämäntyö, ja estää esimerkiksi mahdollisten henkilökohtaisten yrityksen puolesta annettujen takausvastuiden realisoituminen. Saneeraukseen hakeutuinen ei ole pelkästään keino väistää akuutti konkurssihakemus, tai saada osa veloista leikattua. Menestyksekäs yrityssaneeraus on lähtölaukaus yhtiön paremmalle tulevaisuudelle, jonka alkaa hyvin laaditusta saneeraushakemuksesta.

Juha Aatsinki