Mestarikiltaneuvosto

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Mestarikiltaneuvosto ry ja sen kotipaikka Helsingin kaupunki. Mestarikiltaneuvosto ry:stä käytetään näissä säännöissä myöhemmin nimeä Kiltaneuvosto.

2 § Tarkoitus ja toiminta

Kiltaneuvoston tarkoituksena on toimia alueellisten mestarikiltojen valtakunnallisena yhteistyöelimenä, edistää korkeaa ammattitaitoa sekä pitää yllä mestareiden ja kisällien sekä kädentaitoihin liittyvän yrittäjyyden arvostusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kiltaneuvosto

• Pitää yhteyttä mestarikiltoihin.
• Tekee esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille ja muille tahoille ammattitutkintojen kehittämiseksi.
• Mestarien ja kisällien arvostuksen kohottamiseksi tuottaa tiedotusaineistoa ja järjestää tiedotustilaisuuksia.
• Jakaa yhdessä alueellisten kiltojen kanssa mestari- ja kisällikirjoja.
• Järjestää esitelmä- ja koulutustilaisuuksia sekä opintomatkoja.
• Jakaa stipendi- ym. apurahoja.
• Harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa.
• Seuraa mestari- ja kisällitoiminnan kansainvälistä kehitystä.
• Toimintansa tukemiseksi Kiltaneuvosto voi omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.

3 § Jäsenet ja jäsenmaksut

Kiltaneuvoston varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä alueelliset mestari- ja kisällikillat ja kannattajajäseniksi mestari- ja kisällitoiminnasta kiinnostuneet oikeuskelpoiset yhteisöt. Kiltaneuvoston henkilöjäseneksi voivat liittyä sellaiset mestarit ja kisällit, joiden asuinpaikka on kohtuuttoman kaukana paikkakunnalta, jossa lähin kiltaneuvoston jäsenenä oleva alueellinen kilta pääasiassa kokoontuu.

Mestarivaliokunta hyväksyy uudet jäsenet. Jäsenellä on oikeus erota Kiltaneuvostosta ilmoittamalla erosta kirjallisesti mestarivaliokunnalle tai ylioltermannille taikka ilmoittamalla eroamisensa kiltaneuvoston kokouksessa.

Kiltaneuvoston jäsenmaksu määräytyy siten, että sen syyskokous päättää euromääräisen vakioerän, joka kerrotaan edellisen toimintavuoden lopussa (tilanne 31.12.) varsinaisena jäsenenä olevan mestarikillan jäsenmäärällä. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on sama kuin edellä tarkoitettu euromääräinen vakioerä lisättynä mahdollisella palvelumaksulla. Kannattajajäsenen jäsenmaksusta päätetään kussakin tapauksessa erikseen. Mestarivaliokunta voi päättää jäsenmaksujen viivästyskorosta.

4 § Mestarivaliokunta

Kiltaneuvoston asioita hoitaa sen hallituksena toimiva Mestarivaliokunta, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut Ylioltermanni, jota kutsutaan puheenjohtajaksi, Kiltamestari sekä 8-22 muuta varsinaista jäsentä.

Mestarivaliokunnan apuna toimii työvaliokunta, johon kuuluvat Ylioltermanni, Varaylioltermanni ja Kiltamestari.

Mestarivaliokunnan jäsenten toimikausi on kalenterivuosi.

Mestarivaliokunta kokoontuu Ylioltermannin, Kiltamestarin tai heidän estyneenä ollessaan Varaylioltermannin kutsusta tai kun vähintään puolet Mestarivalokunnan jäsenistä sitä vaatii.

Mestarivaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, Ylioltermanni tai Varaylioltermanni mukaanluettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajana toimineen Ylioltermannin tai Varaylioltermannin mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun sen kaikki jäsenet ovat paikalla.

5 § Kiltaneuvoston nimen kirjoittaminen

Kiltaneuvoston nimet kirjoittavat Ylioltermanni ja Kiltamestari kumpikin yksin tai Varaylioltermanni yhdessä jonkun muun Mestarivaliokunnan jäsenen kanssa.

6 § Tilit

Kiltaneuvoston tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavina asiakirjoineen ja Mestarivaliokunnan vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa Mestarivaliokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

7 § Kiltaneuvoston kokousten koollekutsuminen

Kiltaneuvoston kokoukset kutsuu koolle Mestarivaliokunta. Kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä jäsenille viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta kirjallisena jäsenten ilmoittamiin osoitteisiin tai sähköisessä muodossa sähköpostiosoitteisiin.

8 § Kiltaneuvoston kokoukset

Kiltaneuvosto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous ”Mestarimöötti” pidetään vuosittain Mestarivaliokunnan määräämänä päivänä huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun Kiltaneuvoston kokous niin päättää tai kun Mestarivaliokunta katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kolmasosa Kiltaneuvoston äänioikeutetuista jäsenistä sitä Mestarivaliokunnalta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kiltaneuvoston kokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä, ei kuitenkaan kannattajajäsenellä eikä henkilöjäsenellä, on äänioikeus siten, että kullakin jäsenellä on yksi ääni. Lisäksi edellytetään, että jäsenkilta on maksanut täysimääräisesti jäsenmaksunsa Mestarikiltaneuvostolle sen määräämässä ajassa. Kiltaneuvoston päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide. Valtakirjalla ei voi äänestää.

9 § Vuosikokoukset

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• Kokouksen avaus
• Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa 2 ääntenlaskijaa
• Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• Hyväksytään kokouksen työjärjestys
• Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto
• Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
• Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• Kokouksen avaus
• Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa 2 ääntenlaskijaa
• Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• Hyväksytään kokouksen työjärjestys
• Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, jäsenmaksujen määräytymisperusteet sekä kannattaja-jäsenmaksun määrä
• Valitaan Ylioltermanni ja Kiltamestari
• Vahvistetaan Mestarivaliokunnan muiden varsinaisten jäsenten määrä
• Valitaan Mestarivaliokunnan varsinaiset jäsenet ja
• Valitaan tilintarkastaja ja hänelle varamies tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä
• Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian Kiltaneuvoston vuosikokoukseen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava kaksi kuukautta ennen kokousta.

10 § Sääntöjen muuttaminen ja Kiltaneuvoston purkaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja Kiltaneuvoston purkamisesta on tehtävä kiltaneuvoston kokouksessa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai Kiltaneuvoston purkamisesta. Kiltaneuvoston purkautuessa sen varat käytetään Kiltaneuvoston tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Mestarinkirjan saaneena lupaan

• kunnioittaa mestari- ja kisälliperinteitä,
• tehdä osuuteni mestareiden arvostuksen ylläpitämiseksi,
• kehittää jatkuvasti omaa ammattitaitoani,
• arvostaa myös muiden ammattien osaajia,
• säilyttää luottamukselliset suhteet asiakkaaseen,
• antaa asiakkaalle vain laadukkaita töitä tai palveluja,
• hinnoitella työ ja palvelut kohtuullisesti,
• ottaa huomioon työn tekemisessä sekä raaka- ja tarveaineiden käyttämisessä ympäristön asettamat vaatimukset,
• huolehtia omalta osaltani ammattitaidon siirtymisestä seuraaville sukupolville,
• noudattaa maan lakeja ja asetuksia sekä muutoin hyviä tapoja.

Turun ja muiden Suomen kaupunkien ammattikunnat saivat Hansa-kauppiaiden ja heidän mukanaan tulleiden käsityöläisten välityksellä vaikutteita Pohjois-Saksasta ja Baltiasta. Suomessa ammattikuntasäädöksiä alettiin soveltamaan samanaikaisesti Ruotsin kanssa, mutta ammattikuntien historia alkaa meillä varsinaisesti kuitenkin vasta 1620-luvulla. Suutarien ammattikunta syntyi Turkuun vuonna 1624.

Turun ammattikunnat olivat keskeisessä asemassa maamme silloisten ammattikuntien joukossa. Helsingin nopea kasvu houkutteli taitavimpia käsityöläisiä myös tulevaan pääkaupunkiin. 1800-luvun alkupuoli olikin ammattikuntalaitoksemme kukoistusaikaa.

Ammattikunta muodostui tietyn alan itsenäisistä yrittäjistä, käsityöläismestareista ja heidän palveluksessaan olleista kisälleistä ja mestareista. Ammattikunnan jäsenet olivat oikeutettuja kaupungissa ja määrätyillä lähialueilla yksinään valmistamaan ja myymään tekemiään käsityötuotteita. Jäsenten taloudellisten etujen vaaliminen oli ammattikunnan tärkeimpiä tehtäviä.

Myös kuluttajien etu oli tärkeä. Kuluttajien tuli saada hyviä ja kohtuuhintaisia tuotteita.

Mestariksi pääsy edellytti tiettyä ammattikuntien ohjauksessa ja valvonnassa suoritettua opinkäyntiä. Oppipojan oli käytävä ohdakkeinen opintie, ennen kuin saavutti mestarinarvon ja saattoi ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. Eteneminen kohti mestarinarvoa alkoi usein 14-vuotiaana. Oppiaika kesti tavallisesti 3-5 vuotta. Oppivuosien jälkeen oppilaan tuli palvella mestariaan kisällinä vielä vuosi ja olla sitten kisällivaelluksella pari vuotta.

Nykyään mestariksi tullaan useimmiten siten, että ensiksi suoritetaan ammattitutkinto ja sen jälkeen asianomainen erikoisammattitutkinto. Tutkintoihin edellyttävä ammattitaito osoitetaan käytännön työtilanteissa näyttökokeissa. Erikoisammattitutkinnon suorittaneilta edellytetään alan vaativimpien työtehtävien hallintaa.

Ammattikuntalaitos lakkautettiin Suomessa 1868, kun keisarillinen asetus kaupasta ja elinkeinosta tuli voimaan. ”Kauppiasten, vapriikinpitäjäin ja hantvärkkareiden tuli kussakin kaupungissa perustaa yhdistyksiä, joiden tehtävänä oli mm. ulosantaa kisällintodistuksia ja mestarikirjoja.” Myöhemmin tämä tehtävä siirtyi vuosikymmeniksi Pienteollisuuden Keskusliitolle ja vuodesta 1996 lukien Mestarikiltaneuvostolle.