Arvonlisäveron korotus uhkaa pienyrittäjien toimeentuloa

Vaalituoksinassa esitetty arvonlisäveron korotus 23%:sta 25%:iin ei ole loppuun asti harkittu. Toteutuessaan se koskettaisi (erityisesti) pieni- ja keskituloisia kuluttajia ostovoiman vähentymisen muodossa. Erityisen huomattava korotuksen vaikutus olisi kuluttajapalveluita myyvien yksinyrittäjien toimeentuloon. Nykyisellä verokannallakin yksinyrittävillä kuluttajapalveluiden tarjoajilla on täysi työ saada elantonsa yrityksestään.

Kuluttajapalveluiden ostaja on valmis maksamaan palvelutyöstä noin 40 euroa/tunti. Kuluttajan kannalta on jokseenkin yhdentekevää, onko summassa arvonlisäveroa 0% (hieronta), 9% (parturi/kampaaja) vai 23% (jalkahoito). Kuluttajan kannalta vain loppuhinnalla on merkitystä. Käytännössä on hyvä, jos yrittäjä saa 60-70% täyttöasteen palveluilleen, eli pystyy laskuttamaan tekemästään työstä kuukaudessa noin 100 tuntia. Loppu työajasta kuluu oman yrityksen hallintoon, markkinointiin ja asiakkaiden odottamiseen sekä sellaiseen asiakaspalveluun, josta yrittäjä ei pysty laskuttamaan mitään. Esimerkin mukaisella tuntimäärällä ja hinnalla kuukausilaskutus on 4.000 euroa, josta vähennetään arvonlisävero 23%, noin 748 euroa. Jäljelle jää 3.252 euroa, josta vähennetään toimitilan vuokra, KESKIMÄÄRIN noin 700 euroa ja muut kulut, noin 800 euroa. Muihin kuluihin sisältyy hallinto-, kirjanpito-, markkinointi- ja yleiskulut, jotka on pakko maksaa, jotta yritys pyörisi. Tässä vaiheessa yrittäjällä on jäljellä 1.752 euroa omaan palkanmaksuunsa. Ensimmäinen siivu, noin 306 euroa, palkan maksussa menee eläkemaksuihin (YEL 21,2 %). Varsinaiseksi bruttopalkaksi jää 1.445 euroa kuukaudessa, mikäli yrittäjä ei pidä ikinä lomaa. Mikäli yrittäjä haluaa pitää vuodessa varsin kohtuullisesti 4 viikkoa palkallista lomaa (hiihtoloma, syysloma ja 2 viikkoa kesälomaa), jää kuukausipalkaksi ennen veroja noin 1.300 euroa. Palkan osalta tulee huomioida lisäksi se, että yrittäjä ei saa palkallista sairaslomaa eikä kukaan takaa, että myös ensi kuussa palkka on samalla tasolla.

Yllä oleva laskelma on valitettavasti kovin positiivinen monen yritysneuvonnassa käyvän yrittäjän mielestä. Moni olisi tyytyväinen, jos saisi säännöllisesti nelinumeroisen kuukausipalkan. Viime aikoina on käyty keskustelua myös parturi-kampaajien arvonlisäverotuksesta ja siitä, että veroalennus ei siirtynytkään täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Käytännössä moni hiusalan yrittäjä joutui pitämään alennuksen itsellään saadakseen työstään edes jonkunlaisen korvauksen. Arvonlisäveron korottaminen erityisesti niillä palvelualoilla, joissa se on jo nyt 23 % ja sellaisena ehdottomasti liian korkea, johtaa kestämättömään kehitykseen. Esimerkiksi jo nyt tulee usein halvemmaksi ostaa kokonaan uusi laite hajonneen tilalle kuin korjauttaa vanha, sinänsä käyttökelpoinen laite.

Arvonlisäveroa ei tule mielellään korottaa lainkaan; tarve olisi laskea kaikkien työvoimavaltaisten palveluiden arvonlisävero (pysyvästi) 9 %:iin. Palveluiden arvonlisäveron alennus koituisi (erityisesti) kuluttajien eduksi ja lisäisi eniten pieni- ja keskituloisten ostokykyä. Ostovoiman lisääntymisen uskomme lisäävän palveluiden käyttöä ja sitä kautta yrittäjyyttä ja työllistämistä. Lisääntynyt ostovoima ja kysyntä parantaa pienyritysten työllisyystilannetta, luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa siten kokonaisverokertymää. Hyvinvointi tulee työstä.

Kari Järvenpää
puheenjohtaja
Uudenmaan Yrittäjät

Rantakatu 1
04400 Järvenpää
p. +358400490922
kari.jarvenpaa@uudenmaanyrittajat.fi