Hyvinkään Yrittäjät

Elinkeinostrategia

Hyvinkään Yrittäjien odotus kaupunki- ja elinkeinostrategiasta

Hyvinkää on 45 000 asukkaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivis kaupunki metropolialueella – näennäisesti. Todellisuudessa se on erinomaisten liikenneväylien risteyksessä sijaitseva 60 000 – 100 000 asukkaan työssäkäynti-, asiointi- ja asuinalue. Jokela ja Rajamäki asioivat Hyvinkäällä luontaisesti ja Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi luovat mahdollisuuden nousta merkittäväksi eteläsuomalaiseksi kaupungiksi ja toimijaksi.

Julkisen sektorin tehtävä on järjestää julkiset palvelut ja toimia säätelijänä asukkaiden ja yritysten toiminnalle, kolmannen sektorin tehtävä on tuoda enemmän ihmisiä yhteiskunnan toimintaan sekä tukea yksityisen ja julkisen sektorin puutteita. Yksityisen sektorin kuuluu vastata taloudellista toiminnasta ja sen tuottavuudesta. Yleistäen voidaan sanoa, että hyvinvointi tulee yrityksistä ja regulaattorin on järkevintä edistää kaikin tavoin markkinoiden syntyä ja toimivuutta.

Oikotietä onneen ei ole. On edettävä laajalla toimenpideohjelmalla, mutta muistaen, että jos kaikki asiat ovat tärkeitä, mikään ei ole tärkeää!

Seuraavassa keskeiset strategiset toimenpiteet ja niiden perustelut, joita Hyvinkään Yrittäjät ry haluaa nostaa esille, kun kaupunki valmistelee uutta strategiaansa sekä myöhemmin elinkeinostrategiaa.

1. Asenne ”kyllä onnistuu”

  • Kukoistus lähtee ihmisistä, oli kyseessä perhe, yritys, yhteisö tai kaupunki. Hyvinkään tulee pyrkiä parempaan palveluun kuin on kilpailevilla kaupungeilla keskimäärin. Päätös kuntaan sijoittumisesta niin asukkaiden kuin yritysten osalta syntyy tunteella, vaikka se perustellaan järjellä.
  • Positiivinen asenne luo positiivista virettä ympärille, mikä osaltaan vähentää valittamista ja oman pesän likaamista. Se johtaa parempiin suorituksiin!
     

2. Rajat eivät saa olla alueen kehittämisen esteenä

  • Hyvinkään hyvinvointi muodostuu kuuden kunnan alueelta
  • Yritysten tarpeet eivät riipu alueiden eikä organisaatioiden rajoista
  • Yhteistoimintaa tulee kehittää kaikilla rintamilla, eikä ovia
    tule sulkea
  • Kuntaliitos on tehokkain tapa kehittää aluetta
     

3. Merkittävien infrahankkeiden edistäminen (Hangonradan sähköistäminen, kehä V, Valtatiet 4 ja 3 yhdistävä Itäinen ohikulkutie, pääradalle lisäraidepari).

  • Siellä missä on liikennettä, siellä on kauppaa
  • Siellä missä on kauppaa, siellä on kulttuuria
  • Missä on kasvua ja kehitystä, siellä on yksilöllä mahdollisuus kukoistaa
  • Poikkeavan rataliikenteen kehittäminen lisää Hyvinkään merkitystä kauppapaikkana
  • Pääradan kapasiteetin lisääminen kasvattaa Hyvinkään vetovoimaa asuinpaikkana
  • Yhteyden kehittäminen Vuosaaresta (+ muista itäisen Suomenlahden satamista) Pirkanmaalle parantaa Hyvinkään logistista merkitystä 
  • Kehä V parantaa Tukholma-Turku-Pietari -yhteyttä, purkaa Kehä III ruuhkia, parantaa Lohja-Loviisa poikittaisliikennetarvetta
     

4. Väestökasvutavoite yli kaksi prosenttia vuodessa

  • Aikaikkuna, jossa elämme, ei ole ikuinen
  • Suomessa on meneillään historian suurin muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Samaan aikaan on meneillään merkittävä ikärakenteen muutos, eläköityminen
  • Kasvun tulee nojautua raideliikenteeseen 
  • Metropolialue on kansainvälisesti kiinnostava ja mahdollistaa ulkomaalaisten osuuden kasvun 
  • Pitääksemme huoltosuhteen optimaalisena on meidän houkuteltava aktiivi-ikäistä väestöä
  • Se mikä ei kasva, kuihtuu
     

5. Opiskelumahdollisuuksien kehittäminen: kansainvälinen koulu, talousalueen kuntien aktiivinen AMK-strategia, alueen toisen asteen koulutuksen yhdistäminen

  • Hyvät opiskelumahdollisuudet edistävät aktiiviväestön sijoittumista alueelle 
  • Kansainvälisten yhtiöiden työntekijöiden lapsille on järjestettävä englanninkielistä perusopetusta 
  • Elämme kansainvälisessä maailmassa; alueelle on eduksi, jos omat lapsemme saavat perusopetusta englanniksi 
  • Hyvinkää on Laurean reuna-aluetta kuten Riihimäki HAMKin, alueen kuntien on yhdistettävä voimansa saadakseen sellaista ammattikorkeakouluopetusta, mitä alue tarvitsee. On myös pidettävä huoli siitä, ettei AMK-opetus supistu tai jopa karkaa alueelta. 
  • Tehokas ammattikoulutus, jossa voimavaroja ei tuhlata byrokratiaan, on myös alueen etu. Toisen asteen koulutuksen hallinnon yhdistäminen mahdollistaa laajemman ja tarpeita paremmin vastaavan opetustarjottimen kuin keskenään kilpailevat kouluorganisaatiot.
     

6. Villatehtaasta kulttuurin ja viihteen alueellinen keskus

  • Luovuus on kaupunkiseudulle kilpailutekijä
  • Luovuus lisääntyy ihmisten kohtaamisista ja erityisesti luovien alojen ihmisten kohtaamisista 
  • Luovia aloja ovat kulttuurin, urheilun ja taiteen lisäksi liikkeenjohto, suunnittelutoiminta, media- ja mainosala, rahoitus sekä ns. kulttuuriyrittäjyys 
  • Kaupungin rahoittamat keskeiset toimet kuten musiikkiopisto, taidemuseo ja kuvataidekoulu tulee keskittää yhteen paikkaan – paras paikka on Villatehdas
  • Techvillan kokoonpanoa tulee kehittää luovien toimialojen keskittymäksi sekä nosto- ja siirtoalan osaamiskeskukseksi 
  • Villatehdas tulee jakaa karkeasti kolmeen osaan: kunnalliset kulttuuri- ja muut toimijat, Techvillan osaamiskeskus ja kaupallinen kulttuuri- ja viihdekeskus 
  • Loft-asumista ei tule sulkea pois, esim. tarjonta ulkomaalaisille 
  • Kulttuuri- ja viihdepalvelut voidaan mitoittaa alueen 100 000 ihmiselle
     

7. Kaupunkikeskusta vetovoimaiseksi kaupan ja kohtaamisen olohuoneeksi

  • Keko- ja Eka-kauppakeskukset parantavat toteutuessaanmerkittävästi kaupan alan tarjontaa sekä kaupan toimitilamarkkinoita 
  • Sen lisäksi tulee kiinnittää huomiota Uudenmaankadun alun elinvoimaisuuden edistämiseen 
  • Keskustan kehittäminen jatkuu viheralueiden ja vihreän kaupungin keskustan läpäisevän nauhan rakentamiseen sekä Uudenmaankadun, Hyvinkääsalin, kauppakeskusten ja Villatehtaan toiminnallisella vuorovaikutuksella
  • Keskustan tapahtumatoimintaa pyörittämään pitää perustaa kiinteistönomistajien, yrittäjien ja muiden toimijoiden sekä kaupungin kesken yhdistys 
  • Kaupallinen varustus tulee olla vähintään riittävä kaupungin asukkaille ja ensisijaiselle vaikutusalueelle, mutta sen voi myös tarjota erikoispalveluja 100 000 asukkaan väestöpohjalle
     

8. Julkisten palvelujen tuottaminen yksityisellä sektorilla osaksi elinkeinostrategiaa
 

  • Julkisen sektorin palvelutuotantoa ja toimitiloja tulee osin liikelaitostaa, tavoitteena muuttaa toiminta osakeyhtiöpohjaiseksi ja siten parantaa läpinäkyvyyttä ja sisäistä laskentaa 
  • Kaupungin kannattaa tuottaa palvelunsa yksityisellä sektorilla, mikäli markkinat toimivat 
  • Kaupungin kannattaa edistää kilpailtujen markkinoiden syntymistä 
  • Tutkitusti kilpailu edistää innovaatioiden syntymistä ja pakottaa toimijat omaksumaan edistyksellisimmät menettelytavat 
  • Kaupungin oma palvelujen tuottaminen ja kilpailu yksityisillä markkinoilla vahingoittaa elinkeinoelämää ja heikentää markkinoiden syntymistä 
  • Kehittämisajatuksia sosiaali- ja terveyssektorin lisäksi esim. kaupungin ruokahuollon tuottaminen, kiinteistöjen omistaminen, hallinta ja huoltaminen
     

Muuta

Kaupungin elinkeinotoimi tulee järjestää tehokkaammin ja kaavoitus tulee ottaa olennaiseksi osaksi sitä. Yhteistyötä alueen kuntien kanssa ei saa vahingoittaa, mutta mikäli kuntaliitosta ei saada vuoden 2008 aikana syntymään, on elinkeinotoimi hoidettava itsenäisesti. Elinkeinotoimen keskeiset tehtävät ovat:

  • yritysten perustamiseen ja alkuvaiheeseen liittyvä neuvonta ja avustus 
  • kasvuyrityksen rahoitusneuvonta ja julkisen rahoituksen järjestäminen sekä kansainvälistymiseen liittyvä neuvonta ja palvelut 
  • alueen markkinointi 
  • nosto- ja siirtoalan osaamiskeskuksen kehittäminen 
  • nosto- ja siirtoalan klusterin lisäksi tulee tutkimukseen perustuen löytää alueelle toinen tukijalka 
  • tarjota palvelut yhden luukun periaatteella ja yksinkertaisella rakenteella
     

Kaavoitus luo edellytykset yritysten sijoittumiselle, klustereiden syntymiselle, kasvulle ja viihtyvyydelle. Kaavoitus on osa elinkeinopolitiikkaa ja edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi kaavoituksella tulee mahdollistaa:

  • Keskimmäisen moottoritieliittymän vetovoima, lisää esim. autoalan  yrityksiä ja massamyyjiä retail parkin yhteyteen ja laajennukseen 
  • Logistiikka-alueiden mahdollistaminen ottamalla kaikki kaavoituksen työkalut käyttöön, erityisesti maankäyttö- ja kehittämissopimukset – eteläinen moottoritieliittymä
     

Tärkeämpää on tietää, että Mitä halutaan ja Ketkä ovat Oikeita ihmisiä toteuttamaan sen kuin minkälaisella organisaatiolla strategiaa toteutetaan!

Hyvinkään Yrittäjät
hallitus