Hyvinkää matkalla kohti kukoistusta

Kun lomien jälkeen palataan kukin tehtäviemme ääreen, on aika pohtia laajemmin, mitä tulisi tehdä työn tuloksellisuuden ja yhteisön kukoistuksen parantamiseksi, oli sitten kyse opiskelusta, työnteosta, yrittämisestä tai politiikasta.

Kesän (ja kevään) aikana syntyi eri ryhmien työskentelyn seurauksena merkittäviä valtuustopäätöksiä kaupungin tulevaisuuden suhteen.Kaupungin ja sen asukkaitten kukoistukseen ei ole vippaskonsteja, vaan se koostuu monesta osatekijästä. Jätän tässä yhteydessä valtaosan käsittelemättä, keskittyen aivan keskeisimpiin menestystekijöihin.

1.       Jo tehdyt päätökset ja jatko:

a)      Villatehtaan kehittäminen yritys- ja kulttuurikeskukseksi hyväksyttiin valtuustossa. Menestyvässä kaupungissa on kunnollinen luovan luokan keskittymä, paikka jossa luovien ammattien ja luovien harrastusten osaajat kohtaavat. Villatehdas on siihen paras paikka. Kun periaatepäätös on tehty, alkaa varsinainen työ. On huolehdittava että tehtävät ratkaisut ovat luovia synnyttäen vetovoimaisen olohuoneen kaupunkilaisille, mutta myös matkailukohteen etelä-suomalaisille. Kokonaisuuteen kuuluvat techvillan laajennus sekä kaupungin kulttuurilaitokset, mutta varsinainen vetovoima syntyy jostain ainutlaatuisesta, kuten elokuvastudiot ja elokuvamaailma, etniset ravintolat (ja kansainvälisyys) tai merkittävä käsityöyrittäjäkokonaisuus kuten Fiskars. Em. ryhmiä kiinnostava loft-asuminen tulee tutkia samassa yhteydessä.

Kaupungin omien toimien tehokas päällekkäis- ja muu tilankäyttö tulee suunnitella huolellisesti kahdesta syystä:  veroeurojen säästämiseksi ja maksimaalisen vetovoiman sekä mielenkiinnon mahdollistamiseksi.

b)      Kauppakeskuskaavat hyväksyttiin. Hyvinkää pystyi aikaansaamaan oppikirjamaiset kaupan suuryksiköiden ja pienten erikoiskauppojen kauppakeskusten sijoittamispäätökset ydinkeskustaan. Hankkeet parantavat kuntataloutta, toimitilamarkkinoita sekä yrittämisen edellytyksiä. Toimivilla keskuksilla on aikanaan myös vaikutusta kaupunkikulttuurin ja sosiaalisen kanssakäymisen kehittymiseen Hyvinkäällä.

Hämeenkadun puolen kehittyessä Uudenmaankadun alun yrittäjien, kiinteistönomistajien ja kaupungin tulisi perustaa työryhmä alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja alueen roolin terävöittämiseksi.

c)       Asuntomessut 2013 varmistuivat Hyvinkäälle, mahdollistaen uudenaikaisen asuinalueen toteuttamisen kerralla. Messut tuovat paitsi uusia asukkaita ja työtä, myös julkisuutta ja mainetta. On itsestämme kiinni, kuinka paljon meillä on kykyä ennakoida sekä katsoa tulevaisuuteen ja toteuttaa valtakunnallisesti poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja haluttu asuinalue, jossa otetaan huomioon sekä ihmisten tarpeet että ilmastomuutoksen torjunta.

2.       Edessä olevat valmisteltavat ja päätettävät asiat

a)      Kuntaliitoskeskustelua Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kanssa tulee jatkaa.Kyse ei ole siitä selviämmekö yksin ilman hallinnon tehostamista, vaan ennemminkin siitä, mitä voisimme olla 100.000 ihmisen kaupunkina Helsingin läheisyydessä.

Veroeuroilla on eniten käyttöä siellä missä tekeviä käsiä tarvitaan, kuin että niillä pyöritetään neljää päällekkäistä hallinto-organisaatiota.Alue on jo asumisen, liikenteen ja työssäkäynnin osalta yhtenäinen, joten mm. alueen maankäytön, keskitetty suunnittelu olisi  kaikille hyödyllistä, jolloin mahdollisuus vaikuttaa valtiorahoitteisiin infrahankkeisiin paranisi.

Kuntaliitos helpottaisi myös alueen opiskelumahdollisuuksien ja elinkeinotoimen kehittämistä, toisen asteen koulutuksen yhdistämistä ja ammattikorkeakoulutuksen koordinointia jne.

b)      Elinkeinotoimen uudelleenjärjestely.

Hyvinvointi riippuu alueen yritysten hyvinvoinnista. Yritysten hyvinvointi taas riippuu alueen kasvusta, kaavoituspäätöksistä, työvoiman saatavuudesta ja työvoiman osaamistasosta. Yksinkertainen, hahmotettava ja osaava julkisrahoitteinen elinkeinotoimi on tässä avainasemassa. Alueella on tällä hetkellä päällekkäisyyksiä ja sisäistä kilpailua, mikä aiheuttaa tehottomuutta. Kuntien keskinäisen kilpailun ja erilaisten yhteistyöelimien jatkuvien palaverivirtojen sijasta tarvittaisiin: 

• kaupallinen ja etunojaa ottava ykkösnyrkki isoja kaloja varten
• kasvuyrityskeskus, joka on erikoistunut kansainvälistymiseen, rahoitukseen ja valtion tuki-instrumentteihin sekä innovaatioiden edistämiseen
• yrityshautomo, joka auttaa sekä alkavaa yrittäjää että ensimmäisiä työntekijöitään palkkaavia mikroyrityksiä julkishallinnon, rahoituksen sekä yrittämiseen liittyvien perusasioiden kanssa.

Tämä tulisi toteuttaa kuntaliitoksen jälkeen yhtenä organisaationa. Hyvinkää voi sen toteuttaa yksinäänkin, mutta yhtenäinen 100.000 ihmisen liikenne-, asiointi- ja työssäkäyntialue jää kuitenkin jäljelle vahvasti vaikuttamaan kaupungin kukoistukseen, tämä ”ongelma” on merkittävämpi pienemmille naapureillemme.

c)       Kansainvälisen koulun synnyttäminen

On jopa käsittämätöntä, ettei alueella ole mahdollisuutta saada perusopetusta englanniksi, kun ottaa huomioon mm. Koneklusterin merkityksen sekä yleisen kansainvälistymisen. Alueen nuorten tulevaisuuden ja täällä sijaitsevien kansainvälisten yritysten työvoiman saannin kannalta olisi kiireellistä tutkia koulun perustamismahdollisuudet.  Kv koulu toisi tullessaan nuorille parempia opiskelu- ja uramahdollisuuksia, yrityksille paremmat mahdollisuudet saada kansainvälisiä osaajia ja tulevaisuusinvestointina se toisi kunnalle pitkän tähtäimen tuottoja sekä työpaikkoina että korkeampana tuloverokertymänä.

Hyvää toimeliasta ja aikaansaavaa syksyä lukijoillemme!

Kari Järvenpää
kauppias
Hyvinkään Yrittäjät ry.
puheenjohtaja