Historia ja huomionosoitukset

Laatinut Keijo Taivainen

Elettiin 70 luvun alkua. Pääosa kortesjärveläisistä sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Yrityksiä ja ammatinharjoittajia alkoi paikkakunnalla olla jo paljon. Niinpä silloinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Syväjärvi oli elinkeinolautakunnassa kehottamassa aktiivisesti yrittäjiä perustamaan paikallinen yrittäjäyhdistys. Näin kunnalla olisi neuvottelukumppani yrittäjiä ja yrittäjyyttä koskevissa asioissa. Elinkeinolautakunnan jäsen Sauli Kytömäki valittiin kokoonkutsujaksi.

Ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin siis Ylermi Försti. Sen jälkeen puheenjohtajina ovat toimineet Esko Isokangas, Sauli Kytömäki, Unto Lahti, Juhani Viitala, Jorma Lähdemäki, Mauno Kari, Veikko Sydänoja, Keijo Taivainen, Jukka Yli-Rintala, Risto Pirttinen, Pertti Pirttinen ja Jari Syväjärvi. Alkuvuosina puheenjohtajaksi oli yli tarjontaa ja muutaman kerran on jouduttu jopa äänestämään.

Kokoontumispaikkona vuosikymmenten aikana on toiminut kunnantalon alakerta, pankkien kokoustilat, yrittäjien kodit.

Jo ensimmäisenä toimintavuotena yhdistys järjesti monenlaista toimintaa mm. huutokauppa, tanssit Pirttisen Nuorisoseuralla 20.10.1973, jossa musiikista vastasi Annalan humppayhtye, pikkujoulu ravintola Etapissa, osallistuminen yrityspoliittisiin päiviin hotelli Sorsanpesällä.

Suuren suosion saivat 1970 ja 80 luvulla yhdistysten ja yritysten väliset puulaakihiihdot. Yhdistyksen pikkujoulu on järjestetty alusta lähtien vuosittain.

Retket Vaasasta ja Pietarsaaresta Ruotsinlaivalla olivat alussa hyvinkin suosittuja. Myöhemmin perinteeksi muodostuneita retkiä on tehty mm. kylpylöihin.  2000 luvulla retket ovat suuntautuneet Euroopan kaupunkeihin.  Kohteina ovat olleet mm. Tallinna, Riika, Bratislava, Dublin, Krakova, Pariisi, Barcelona, Rooma sekä Lontoo.

Vuosittain yrittäjät ovat valinneet keskuudestaan Vuoden Yrittäjän. Vuoden Yrittäjällä on yleensä takana pitkä ura yritystoiminnassa.

1970 luvun lopulla jäsenhankintaa laajennettiin ja mukaan pyydettiin turkistarhaajia, tosin silloin vielä huonolla menestyksellä.

Jäsenkirjeessä 29.10.1979 todetaan seuraavaa. Vuoden 1979 aikana Kortesjärven elinkeinoelämä on mennyt eteenpäin ainakin turkistarhauksen ja tekstiiliteollisuuden ja muiden tuotteiden valmistuksen aloilla. Yrittämiseen uskotaan vankasti, vaikka siltä ei aina tunnukaan. Yksilön vaatimuksia pyritään huomioimaan yhä useammin.  Kokonaisuudessaan näyttää hieman valoisammalta tämä elämän nykyinen kulku.

Toimintakertomuksessa vuodelta 1979 todetaan, että Kortesjärven yrittäjien toimintavuosi oli yhdistyksen seitsemäs.  Jäsenmäärä muotoutui uuden keskitetyn jäsenmaksun perintämenettelyn ja jäsenmaksun suuruuden perusteella 16 jäseneksi, uusia jäseniä liittyi kaksi.  Jäsenkato oli täten varsin tuntuva.  yhdistyksen toiminta on kuitenkin yritysten yhteiselimenä korostunut ja sen tarpeellisuus on yleisesti tunnustettu.

Vuonna 1981 Kortesjärven Yrittäjät laati listan ehdotuksia kunnan kehittämiseksi.  Listalla oli mm. ehdotus tiedotuksen lisäämisestä kunnasta yrittäjien suuntaan, samoin molemminpuolista kanssakäymistä tulee kehittää jatkuvasti,  kaavoitus- ja tonttipolitiikkaa tulee edistää.  Keskustaan haluttiin lisää toimitiloja.  suurena puutteena pidettiin elokuvateatterin puuttumista kunnasta.  Finsujärven saneeraaminen oli myös ehdotuslistalla.

Ensimmäiset Finsumäen markkinat järjestettiin elokuun viimeisenä lauantaina 1979.  Ensimmäisinä vuosina markkinapaikat oli tarkoitettu vain oman paikkakunnan myyjille.  Muualta päin tulleita markkinamyyjiä ei otettu myymään.  Nopeasti ajatusmaailma kuitenkin muuttui ja ulkopaikkakuntalaisilta alettiin periä markkinapaikoista maksua.  Nykyään Finsumäen markkinat on vuosittain yrittäjäyhdistyksen tärkein tapahtuma.

1990 luvulla pidettiin naapurikuntien ja yhdistysten kanssa yhteisiä seminaareja.  1990 luvun lopulla tehtiin myös aluejärjestön avustuksella elinkeinopoliittinen ilmapiirikartoitus.  Tulokset olivat huonot.  Kartoituksen seuraukset sen sijaan olivat positiiviset, sillä yrittäjämyönteisyys kunnassa lisääntyi tämän jälkeen.  Samoihin aikoihin taisteltiin ravintolatoiminnan pysymisestä paikkakunnalla.  Tosin tulokset olivat huonot.  27.11.1998 syttyivät yhteisellä ponnistuksella hankitut uudet hienot jouluvalot. 20 -vuotisjuhlamarkkinoita vietettiin 28.8.1999.

Vuonna 2000 yrittäjäyhdistys hankki ison kokoontumisteltan sekä wokkipannun.  Telttaa on vuokrattu juhlien järjestäjille ympäri järviseutua. Pystytyksestä huolehtivat yhdistyksen jäsenet.  2000 luvun alussa julkaistiin jonkin aikaa omaa viikoittain ilmestyvää mainoslehteä.  Yhdistys alkoi julkaista omaa joulunavauslehteä samoihin aikoihin.  Myöhemmin lehti alkoi ilmestyä Järviseudun Sanomien välissä, jolloin myös levikki moninkertaistui.

Vuonna 2002 lähdettiin toiveikkaasti mukaan liikekeskus Jääkärin Portti  -hankkeeseen.  Hanke koski  Kauhava-Ylivieska –tien liikenteen hyödyntämiseen tähtäävää palvelukokonaisuutta. Paljon aikaa uhrattiin, monia palavereja pidettiin ja tutkimuksia aiheesta tehtiin.  Kunnalta toivottiin silloin aktiivisempaa otetta asiassa.

Vuonna 2003 aloitettiin yrityskummi –toiminta.  Yrityskummiksemme saimme Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja Erkki Isokankaan.  Yhdistys arvosti Isokankaan vankkaa yritystoiminnan tuntemusta ja laajoja suhteita yrityselämässä.  Samana vuonna osallistuttiin Järviseudun yhteiseen Kotiuttaja –hankkeeseen.  Hankkeen tavoitteena oli saada paikkakunnalta poismuuttaneita sekä uusia asukkaista sekä yrityksiä alueelle.  Kyselyitä lähetettiin yhteensä 856 kpl.  Vastausprosentti oli noin 20.  Yleisimpiä vastauksia oli: ”Paluu voisi olla mahdollinen, jos työpaikka löytyy” tai ”Yrittäjyys ei kiinnosta”.  Tällä projektilla ei ollut jatkoa.

Vuonna 2004 yhdistyksen omat tiernapojat esiintyivät mm. pikkujouluissa, vanhankodilla ja muutamissa muissa tilaisuuksissa.

Vuonna 2009 tapahtui kuntaliitos Kauhavan kanssa.  Sen vuoksi yhdistys vaihtoi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien sisällä seutukuntaa Järviseudusta Härmänmaahan.  Jokaisessa vanhassa Kauhavaan liittyneessä kunnassa on edelleen oma yrittäjäyhdistys. Yhteistyö näiden yhdistysten välillä on tiivistynyt kuntaliitoksen myötä.  Samana vuonna perustettiin Yrittäjän tukiverkko jokaiseen paikallisyhdistykseen EPY:n alueella.

Vuoden 2010 alussa käynnistettiin paikallisyhdistysten hallitustyöskentelyn tehostamishanke yhdessä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. Pilottihanke käytiin läpi Kortesjärven paikallisyhdistyksessä vuoden 2010 aika. Hankkeen tuloksena laadittiin Hallitustyöskentelyn laatukäsikirja, joka jaettiin jokaiseen paikallisyhdistykseen Etelä-Pohjanmaalla.

Vuonna 2011 saatiin yhdistykselle uudet nettisivut.

Vuosien saatossa yrittäjäyhdistyksellä on ollut monenlaista toimintaa. Olemme olleet mukana järjestämässä nappulahiihtoja, pelanneet sählyä, käyneet kuntosalilla ja tanssikursseilla sekä erilaisilla virkistys- ja TYKY –päivillä.  Vuosittain on järjestetty joulunavaustapahtuma ja vietetty yrittäjien kirkkopyhää.  Kansanedustajille on järjestetty evästystilaisuuksia ja vierailtu eduskunnassa.

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien eri toiminnoissa on yhdistyksen edustajia seuraavasti: Jari Syväjärvi työvaliokunnassa, Juhani Viitala verovaliokunnassa, Annica Hölsömäki yksinyrittäjien toimialaryhmässä, Pia Suomela kaupan toimialaryhmässä ja Keijo Taivainen liikenteen toimialaryhmässä (pj.).

Moni kortesjärveläinen yrittäjä joutuu nykyään hakemaan toimeentulonsa pitäjän ja maakunnan rajojen ulkopuolelta.  Kortesjärvellä jaksetaan kuitenkin uskoa yrittäjyyteen.  Tämä näkyy yhdistyksen jäsenmäärän hyvänä kehityksenä.  Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin luottavaisin mielin.