Palkitut yritykset ja -yrittäjät sekä historia

Yksinyrittäjät

2023 Tiina Suomalainen/ freelance toimittaja
2022 Marko Lallo/ Saimaan Takkakeskus Oy
2021 Kaius Gestranius/ Jävlä Sås Bolag
2020 valokuvaaja Tatjana Tikka

Nuori Yrittäjä

2023 Ville Ovaska/ Veljekset Ovaska Oy
2022 Patric Huittinen/ VMH Productions Oy
2021 Sanni Poutanen/ Never too lake
2020 Joni Koppo/ Kuljetus Koppo

Vuoden Yritys

2023 Joutsenon Elementti Oy
2022 Rautarakenne Leivo Oy
2021 Metehe Oy
2020 Mevea Oy
2019 Finnos Oy
2018 Laitex Oy
2017 Hautaus ja kukkakauppa Tolvanen Oy
2016 Media Maestro Oy
2015 I-Huolto Asennus Oy
2014 Elokuva Luotola Oy
2013 Kartiopuu Oy
2012 Kesämäen Leipomo Oy
2011 Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy
2010 Mäkisen Liikennekoulu Oy
2009 Saimaan Matkaverkko Oy
2008 Lappeenrannan Laakerikeskus Oy
2007 K-Kenkä Kohonen
2006 Kareplan Oy
2005 Lappeenrannan Kuormausmiehet
2004 Kaakon Sähkökone Oy
2003 Lappeenrannan Hälytys- ja Vartiokeskus Oy
2002 T:mi O. Mytty
2001 Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy
2000 HH-Kuriiri Oy
1999 Laatu-Sähkö Oy
1998 TehoHydro Oy
1997 Joensuun Autokoulu Ky
1996 Lappeenrannan Lasi- ja Peilihiomo Oy
1995 Kari Nalli Ky
1994 Räätärin Ky
1993 Jätesäkkihuolto S. Reijola
1992 H J Suninen
1991 Maalausliike M & A Peuhkuri
1990 Reijo Paajanen
1989 Y Uski & Kni
1988 Urheilu-Koskimies & Kni
1987 Autotalo Ripatti Oy
1986 Leksa Oy
1985 Matka-Miettinen1984 Larox Oy
1983 Kaakon Kumi Oy
1982 Hotelli Patria
1981 Lappeenrannan Rautakauppa Oy
1980 Kalevi Okko Oy

Historia

LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT RY 155 VUOTTA 2024

Kun vapaan elinkeinonharjoittamisen esteenä ollut ammattikuntalaitos poistettiin Venäjän keisarin asetuksella 24. helmikuuta 1867, väljenivät kaupan ja muiden elinkeinojen harjoittamisen mahdollisuudet Suomessa, jossa myös teollisuustoiminta alkoi orastaa. Keisarillinen asetus määräsi kaupunkeihin perustettavaksi yhdistykset valvomaan elinkeinotoiminnan harjoittamista ja antamaan maistraatille lausuntoja kaupunkiin pyrkivistä uusista kauppiaista ja heidän porvarioikeuksistaan.

Niinpä myös tuohon aikaan varsin vähäväkisessä Lappeenrannassa hyväksyttiin Handelsföreningen i Willmanstrand -nimisen yhdistykset säännöt toukokuun 29. päivänä vuonna 1869. Yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan, apteekkari ja kauppias Klaus Liliuksen aikana yhdistyksellä oli merkittävä osa lappeenrantalaisessa yhteisössä. Huomattavan suurella vuotuisella jäsenmaksulla mahdollistettiin muun muassa oma pankkitoiminta. Tuohon aikaan ei kaupungissa muuta pankkia ollutkaan.

Kehitys ja aika kulkivat Handelsföreningen i Willmanstrandin ohi, ja toiminta hiipui ja hiljeni kokonaan. Vuonna 1899 paikallinen kauppiasyhdistys elvytti omien tarpeittensa vuoksi yhdistyksen sammuneen toiminnan. Raatihuoneella pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin säännöt uudelle yhdistykselle, jonka nimeksi tuli nyt Lappeenrannan Kauppiasyhdistys. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kauppias Viktor Abramoff. Aloitettuaan toimintansa uusi yhdistys hankki muun muassa vuokratiloista kokous- ja lukusalin, jonne koottiin jäsenistön käyttöön kirjoja ja tilattiin lehtiä, parhaimmillaan kymmenkunta eri lehteä.

Mainittakoon, että vuonna 1900 keskusteltiin muun muassa liikkeiden aukioloajoista, lähinnä niiden päivittäisestä lyhentämisestä. Samoin pohdittiin kulkukauppa-asiaa. Kulkukauppiaathan olivat synnyttäneet epäreilua kilpailua tullessaan harjoittamaan kauppaa Lappeenrantaan muutamiksi päiviksi kerrallaan maksamatta siitä minkäänlaista veroa. Tämähän on meille tuttua – tuon ajan harmaata taloutta.

Kauppiasyhdistys asetti tuolloin myös ehdokkaita Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon ja lautakuntiin. Mielenkiintoinen asia on sekin, että vielä vuonna 1905 kauppiasyhdistykseen kuuluivat kauppa-apulaiset, joista myöhemmin tuli itsenäisiä kauppiaita – ja sellaisina uudelleen yhdistyksen aktiivisia jäseniä. Samana vuonna kauppa-apulaiset kuitenkin erosivat kauppiasyhdistyksestä ja perustivat oman yhdistyksensä.

Seurasi jälleen muutama suvantovuosi, mutta entinen puheenjohtaja Viktor Abramoff sai elvytetyksi yhdistyksen uudelleen henkiin vuonna 1909. Nyt yhdistys sai nimekseen Lappeenrannan Liikemiesyhdistys. Sen tarkoituksena oli sääntöjensä mukaan ”herättää ja ylläpitää yhteisvaikutusta paikkakunnan kauppaa ja teollisuutta harjoittavien asukkaiden kesken sekä siten korottaa heidän asemaansa henkisessä ja aineellisessa mielessä”. Työkenttä oli jo tuolloin laaja. Lappeenrannan kaupungin terveyslautakunta muun muassa kääntyi vuonna 1910 yhdistyksen puoleen toivoen, että yhdistys pyytäisi jäsenyrityksiään hävittämään rottia ja hiiriä niin paljon kuin mahdollista. Samana vuonna yhdistyksessä käsiteltiin myös kauppakamarikysymystä ja ampuma-aseiden maahantuontikieltoa.

Vaikka Suomen itsenäistymisen jälkeen ja 1920-luvun alussa yleinen vireys ja toimeliaisuus olivatkin voimakasta, yhdistyksen toiminta laimeni ja hiipui, mutta nousi taas 1930-luvulla lamakauden yhdistäessä jäseniä. Vuonna 1935 yhdistys liittyi kaksi vuotta aikaisemmin perustettuun valtakunnalliseen Yksityisyrittäjien Liittoon. Yhdistyksen jäsenmäärä oli tuolloin 63. Tämä toi tullessaan ”yksityisyrittäjäviikot” ja esimerkiksi näyteikkunakilpailut. Vuonna 1937 käytiin keskustelu yrittäjä-sanan liittämisestä Lappeenrannan Liikemiesyhdistyksen nimeen, mutta tuloksetta. Tuohon aikaan yksityisyrittäjyys ja osuustoiminta kävivät kovaa kädenvääntöä.

Yhdistyksen viettäessä 70-vuotisjuhlaa keväällä 1939 puheenjohtaja Willy Drews esitti juhlakokoukselle omakotirahaston perustamista. Ajatuksen isä oli johtaja Mauri Hiltunen. Perustetun rahaston pääomaksi yhdistys sijoitti 10 000 tuonaikaista markkaa. Mainittakoon, että ensimmäisenä ulkopuolisena lahjoittajana oli Pohjoismaiden Yhdyspankki, joka lahjoitti 1 000 markkaa.

Sodat toivat epävarmuutta, mutta myös yhdistivät yrittäjiä. Varsinkin sota-ajan säännöstelytalous oli omiaan luomaan ilmapiiriä, jossa kauppiaat ja muutkin silloiset yrittäjät hakeutuivat omasta aloitteestaan toistensa joukkoon saadakseen vaihtaa mielipiteitä yhteisistä asioista.

Sodan jälkeen yhdistys haki omia toimintalinjojaan pyrkiessään hoitamaan jäsenistön edunvalvontaa. Tässä sitä auttoi vuonna 1946 perustettu Yksityisyrittäjien Liiton Etelä-Saimaan aluejärjestö eli nykyinen Etelä-Karjalan Yrittäjät ry.

Suomi elpyi sodasta ja tavaramarkkinat vilkastuivat, niin myös kauppa ja teollisuus. Tästä osoituksena oli sekin, että kun vuonna 1949 Lappeenrannan kaupunki vietti 300-vuotisjuhliaan, liikemiesyhdistyksen aloitteesta järjestettiin kaupan ja teollisuuden piirissä patsaskeräys. Sen tuloksena luovutettiin kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1951 Lappeenrannan kaupungille 1 011 138 markkaa toivomuksin, että rahoilla hankittaisiin kuvanveistäjä Emil Filenin Kurki-veistos. Veistos hankittiinkin ja pystytettiin arkkitehti O. Kivisen suunnittelemaan suihkukaivoon vuonna 1952. Kirkkopuistossa sijaitseva suihkukaivo kunnostettiin 19 vuotta sitten yhdistyksen 130-vuotisjuhlan kunniaksi.

Paremmat ajat koituivat taas kerran yhdistyksen kohtaloksi: toiminta hiipui ja loppui kokonaan vuoteen 1965.

Vasta yrittäjäliikkeen järjestäydyttyä uudelleen valtakunnalliseksi Suomen Yrittäjien Keskusliitoksi vuonna 1977 kääntyivät katseet liikemiesyhdistykseen ja sen toiminnan uudelleen käynnistämiseen. Kutakuinkin 112 vuotta perustamisen jälkeen, 18.6.1979, yhdistyksen historian tarkkaa logiikkaa noudattaen pitivät 11 henkilöä puheenjohtajanaan Juha Hiltunen taas henkiin herätetyn yhdistyksen vuosikokouksen. Siinä yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Harvio ja johtokuntaan valittiin Aila Miettinen, Raili Kauppinen, Esko Kakkonen, Juha Hiltunen, Esa Ryynänen ja Eino Sinkko.

Tuosta hetkestä yhdistys, joka vuonna 1986 muutti nimensä uuteen muotoonsa Lappeenrannan Yrittäjä- ja Liikemiesyhdistys ry, on jatkanut monien ihmisten työllä uutta nousuaan tähän päivään.

Matkan varrella on vuosittain jaettu yrittäjäpalkinnot. Viime vuosisadan lopulta on jatkunut opintomatkojen katkeamaton sarja, jonka huipennus oli vuonna 2011 kolmen viikon Amerikan kiertomatka. Samaan aikaan on osallistuttu yhteiskunnalliseen ja yrittäjäpoliittiseen vaikuttamiseen ja olemme kasvaneet yli 800 jäsenen yhdistykseksi.

Puheenjohtaja Ossi Vilhun ja varapuheenjohtaja Ari Kaijansinkon aloitteesta sekä 37 lappeenrantalaisen yrityksen perustamana rekisteröitiin vuonna 2007 Yrittäjien Kurkisäätiö, jonka tarkoituksena on ”edistää, kehittää ja tukea yrittämisen kulttuuria Etelä-Karjalan maakunnassa niin, että uusia yrityksiä perustetaan entistä enemmän”. Tässä tarkoituksessa säätiö on jakanut ensimmäiset stipendit opiskelunsa päättäville yrittäjähenkisille opiskelijoille.

Tasan 145 vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen, keväällä 2014, yhdistyksen kevätkokous hyväksyi yhdistyksen uudet säännöt ja nykyinen puheenjohtaja Sami Hänninen nuiji pöytään päätöksen, jonka mukaan yhdistyksen uusi nimi on Lappeenrannan Yrittäjät ry. Nimi merkittiin PRH:n rekisteriin 3.6.2014.

Lappeenrannan Yrittäjät ry jatkaa yrittäjäjärjestön tärkeintä tehtävää, yrittäjien edunvalvontatyötä, jota tehdään yhteistyössä kaikilla tasoilla: paikallisyhdistyksessä Lappeenrannassa, aluejärjestössä Etelä-Karjalassa ja Suomen Yrittäjissä Suomen tasolla.

Yrittäjyys on perusta uusille työpaikoille, Lappeenrannan kaupungin elinvoimaisuudelle ja sen vetovoimalle sekä asukkaiden hyvinvoinnille. Yrittäjien ja Lappeenrannan kaupungin päämäärät ovat yhteiset.

2023 Lappeenrannan Yrittäjät ry on vakiinnuttanut paikkansa Etelä-Karjalan suurimpana yrittäjien paikallisyhdistyksenä. Jäsenmäärä on kääntynyt hiljaiseen nousuun, vaikka yrityksiä lopettaa yrittäjien ikääntymisen myötä paljon. Pienyrittäjien laajan kentän sekä yksinyrittäjyyden kasvaessa toimintamme yhä yhdistää ja auttaa yrittäjiä järjestäen erilaisia tapahtumia, verkostoitumista ja virkistystä jäsenilleen sekä vaikuttaen aktiivisesti alueella kunnallisjohtoon ja muihin yrittäjien verkostoihin vapaaehtoisvoimin.

Yhdistys osallistuu ja ottaa kantaa kaupungin elinvoimaan liittyvissä asioissa ja tapahtumissa sekä aktiivisesti pyrkii vaikuttamaan alueen kehittämiseen, jotta yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä.

Vuosi 2024 on Lappeenrannan Yrittäjät ry:n 155v juhlavuosi. Tämä vuosi alkaa yhdistyksemme ehdotuksesta tehdä yhteistyössä kaupungin ja muiden yrittäjäyhdistysten kanssa huipputapahtuma Boost Your Business Lappeenranta 2024. Haluamme nostaa tämän kaakkois-Suomen keskuksen uuteen nousuun ja positiiviseen vireeseen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan aiheuttamista muutoksista huolimatta. Meillä on täällä menestyvä Yliopisto LUT ja ammattikorkeakoulu sekä toisen asteen koulutusta, joita yhdessä kehitetään jatkuvasti myös palvelemaan paremmin yritysten tarpeita. Lappeenranta on Suomen Ilmastopääkaupunki ja yksi Euroopan vihreimmistä kaupungeista. Vihreän siirtymän myötä alueella on nousemassa erilaisia suuria hankkeita, jotka nostavat yritystoimintaakin uudelle tasolle.

Handelsföreningen i Willmanstrand 1869

Lappeenrannan Kauppiasyhdistys 1899

Lappeenrannan Liikemiesyhdistys 1909

Lappeenrannan Yrittäjä- ja Liikemiesyhdistys 1986

Lappeenrannan Yrittäjät 2014

PUHEENJOHTAJAT:

KLAUS LILIUS 1869 –

VIKTOR ABRAMOFF 1899 – 1908

VÄINÖ TAKALA 09 – 10

VIKTOR ABRAMOFF 11 – 12

W. PALMROTH 13

IVAR GRÅSTEN 14 – 16

FRIZ FRÖSEN 17

LAURI TOLVANEN 18

FRIZ VARALA 19 – 20

D. J. VALJAKKA 21

P. KINNUNEN 22

J. KAARNA 23 – 24

J. TURUNEN 25 – 28

N. VESTERINEN 29

P. KINNUNEN 30 – 31

OTTO HILTUNEN 32 – 33

SULO KINNUNEN 34 – 37

WILLY DREWS 38 – 44

VIKTOR RÄMÖ 45 – 54

SULO KINNUNEN 55

REINO TAMMINEN 56 – 65

TOIMINTA PYSÄHDYKSISSÄ 1965 – 1978

ESKO HARVIO 79 – 84

JUKKA PESU 85 – 86

PEKKA MULTANEN 87 – 91

KALEVI KAIHOVIRTA 92 –95

KARI NALLI 96 – 97

KARI J. LAINE 98 – 00

ARJA PATRIKAINEN 01 – 03

KARI J. LAINE 04

OSSI VILHU 05 – 06

HANNU SUMMANEN 07

JUHA OKSANEN 08 – 13

JOUKO SOIKKELI 14

MINNA KOKKI 15 – 18

SAMI HÄNNINEN/ JANNE IKÄHEIMONEN 19

CARO POHJOLA 20

SATU VIIRU 21- 22

PIA WESTERLUND 23-