0,04 % vahvaa omistajuutta

Uusien hallintohimmelien (hyvinvointialueiden) perustamisen myötä myös in-houseyhtiöiden merkitys on entisestään kasvanut. Olemattomalla omistusosuudella julkinen toimija, kuten kunta tai hyvinvointialue, tekee hankinnat niitä kilpailuttamatta. Toimintatapa on käsittämätön. Yhteisten varojen käytössä tulee olla erityisen huolellinen, ei roiskia vaan menemään.

Erimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hankki vuonna 2022 henkilöstöhallinnon palvelut ja niihin kuuluvat järjestelmät suorahankintana Sarastialta. Yrittäjäjärjestön edustajina protestoimme asiaa.
Ihmettelimme päätöstä myös siitä näkökulmasta, että Sarastian palkanmaksun sössimiset Helsingissä olivat aiheuttaneet laajalle joukolle matalapalkkaisia kaupungin työntekijöitä kestämättömiä tilanteita. Jos palkkaa sattui saamaan, sen suuruus oli mitä sattui. Totaalisesta tunaroinnista huolimatta Sarastia haluttiin vaan valita. Ihan normaalijärjellä ajatellen, hankintalaista mitään edes ymmärtämättä, olisi kuvitellut kellojen soivan. Ja kovaa.

Noin 9,3 miljoonan euron arvoinen hankinta tehtiin sidosyksikköhankintana ilman kilpailutusta. Hyvinvointialue omistaa 0,04 prosentin osuuden Sarastian osakekannasta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ryhtyi selvittämään hankintaa Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton laatiman toimenpidepyynnön perusteella.

Hankintalain mukaan hankintayksiköiden ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköiltään tekemiään hankintoja. Jotta yhtiö on hankintalain tarkoittama sidosyksikkö, hankintayksikön on voitava käyttää siihen määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa. Siinä mielessä tuo huikea prosentin kahdeskymmenesviidesosan omistusosuus ei oikein taida olla riittävä.

KKV antoi päätöksensä asiasta tämän viikon tiistaina. Siinä esitetään, että markkinaoikeus määrää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättymään ennenaikaisesti. KKV:n arvion mukaan Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Virasto toivoo markkinaoikeuden ratkaisun selkeyttävän sidosyksikköhankintojen käyttöedellytyksiä.

Keskeinen korjaus, jota hallitusohjelmaan koetetaan lobata, on avoimuus. Kuntien, hyvinvointialueiden sekä laajemminkin julkisen sektorin tulee avata oman tuotantonsa kustannukset vertailukelpoisesti yritysten kanssa. Kun niin tehdään, on mahdollista aidosti verrata julkisen sektorin omaa tuotantoa kilpaileviin tuotantotapoihin yksityisellä ja kolmannella sektorilla ja valita kokonaistaloudellisesti edullisin palvelu.

Toinen tärkeä muutos on saada aiemmin kuvattu sidosyksikkökikkailu loppumaan. Omistusosuuden tulee olla merkittävä eikä täysin olematon, jotta yhtiön toimintaan voi vaikuttaa. Ja eiköhän olisi parasta, että julkinen sektori lopettaisi markkinahäiriköinnin kokonaan.

Esa Mänttäri
toimitusjohtaja
Vantaan Yrittäjät
esa.manttari@yrittajat.fi