Inhouse-yhtiöt tuhlaavat verovaroja

Julkinen sektori hankkii Suomessa tavaroita ja palveluja yhteensä noin 45 miljardilla eurolla vuodessa. Niin kutsuttujen inhouse-yhtiöiden osuus koko potista on merkittävä. 

Kunnat ja erilaiset kuntien yhteenliittymät omistavat yleisesti hyvin olemattoman osuuden inhouse-yhtiöistä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 0,04 prosentin omistusosuus Sarastiasta on karmeimpia esimerkkejä. Muodollinen omistus on kuitenkin mahdollistanut sidosyksikköhankintojen tekemisen ilman kilpailutusta. Markkinaoikeuteen nostetut valitukset luovat selkeän esteen tällaisille hankinnoille.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus julkisista hankinnoista. Reilumman kilpailun Suomi-osiossa (6.2.) todetaan mm., että ”rajoitetaan hankintayksiköiden mahdollisuuksia kiertää hankintalakia sidosyksiköiden avulla. Sidosyksikön omistukselle asetetaan yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusprosentti (10 %).”

On syytä huomata, että kyse on hankintalain kiertämisestä eli rikkomisesta. Kyse on siitä, että lakia tulee noudattaa. Lääke siihen on edes jollain tavoin säällinen minimiomistusvaade.

Kun hallitus on toteuttamassa ohjelmaansa, ovat inhouse-yhtiöt ryhtyneet vastarintaan. Luonnollisesti veronmaksajat kuittaavat vastarinnankin kulut. Kuvaavaa on kuinka kunnat ovat ryhtyneet päiväkodista tuttuun itkupotkuraivarivastarintaan. Argumentit ovat usein samaa tasoa.

Onhan se niin väärin, että hurja 0,04 prosentin omistusosuus ei oikeuttaisi ostamaan suoraan palvelua. Sidosyksikkömenettely ei mukamas kelpaa. Pitäisi kilpailuttaa.

En kykene ymmärtämään, miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pystyi valittamaan päätöksestä, jossa tuota omistusta ei pidetty kelvollisena. Pidän mielikuvitustani aika hyvänä, mutta tuollaiseen en kyllä kykene. Oman alueemme tilanne on yksi härskeimmistä, mutta ei suinkaan ainutlaatuinen inhouse-sikailun osalta.

Muun puliveivauksen lisäksi olennaista on pohtia tehokkuutta. On arvioitava julkishallinnollisessa omistuksessa olevien inhouse-yhtiöiden kustannustehokkuutta. Niitä tulee verrata yksityisesti omistettuihin yrityksiin. Julkisen tuotannon kustannukset on saatava avoimiksi. Vain siten voimme aidosti tietää, mihin veronmaksajien rahoja tulee kohdentaa.

Jyväskylän yliopistossa on selvitetty asiaa. Tutkimuksia on kaksi. Tulosten perusteella yksityiset yritykset hallitsevat työvoimakustannukset paremmin ja ovat selvästi kustannustehokkaampia. Tutkimuksen perusteella yksityisen yrityksen hinnat ovat keskimäärin 41 prosenttia alhaisemmat kuin inhouse-yhtiöllä.

Toisen tutkimuksen tarkastelussa olivat yritysten liikevaihdot suhteessa niiden henkilöstömäärään. Selkeä johtopäätös on, että yksityistäminen parantaa inhouse-yritysten kustannustehokkuutta ja sitä kautta myös säästää valtioiden ja kuntien kustannuksia. 

Tutkimuksen mukaan inhouse-yhtiöllä oli keskimäärin vähemmän laskutettavia asiakkaita ja niissä tehtiin vähemmän työtunteja kuin yksityisissä yrityksissä. Kuitenkin inhouse-yhtiöissä työskenteleville maksettiin keskimäärin 14 % parempaa tuntipalkkaa.

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta on tietenkin – teoriassa ainakin – mahdollista, että julkinen tuottaa jonkin palvelun tai tuotteen edullisemmin ja laadukkaammin. Jos niin on, niin antaa palaa vaan.

Esa Mänttäri
toimitusjohtaja
Vantaan Yrittäjät
esa.manttari@yrittajat.fi

Jyväskylän yliopistossa selvitettiin julkishallinnollisessa omistuksessa olevien inhouse-yhtiöiden kustannustehokkuutta yksityisesti omistettuihin yrityksiin verrattuna. Alla linkki tutkimukseen: