Konkurssilain koronapoikkeusten jatko suuri helpotus monelle yrittäjälle 

Eduskunta muutti keväällä konkurssilakia siten, että koronakriisiin joutuneet yritykset saatiin pelastetuksi turhilta konkursseilta. Velallista ei oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei pystynyt maksamaan velkojaan viikossa velkojan maksukehotuksesta.

Suomen Yrittäjät esitti aikanaan muutosta ja toivoi sille jatkoa, kun kriisi pitkittyi. Muutos oli alun perin voimassa lokakuun loppuun. Nyt sitä jatketaan tammikuun 2021 loppuun. Presidentti vahvisti lakimuutoksen torstaina.

Lakimuutos on auttanut välttämään konkurssiaaltoa

Janne Makkula arvioi, että koronakonkurssiaalto on pystytty välttämään osin lakimuutoksen ansiosta.

– Toki myös esimerkiksi erilaisilla tuilla ja verottajan myöntämillä maksujärjestelyillä on ollut vaikutusta.

Velkoja voi edelleen hakea velallista yritystä konkurssiin, jos velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan laskujaan.

Lakia kannattaa muuttaa pysyvästi: konkurssiolettama pidemmäksi

Hyväksyessään konkurssilain väliaikaisen muutoksen eduskunta jätti koronakriisiin joutuneiden yritysten osalta lausuman. Siinä eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi välittömästi, miten tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta voitaisiin helpottaa, kun poikkeuslain voimassaolo helmikuussa päätyy.

Yrittäjien mukaan koronakriisin hätäratkaisujen jälkeen konkurssilakia kannattaa muuttaa pysyvästi.

– Viikon aikajakso maksukehotuksesta maksuun on aivan liian lyhyt. Se ei vastaa konkurssilain pääsääntöä, jonka mukaan konkurssikelpoisuuteen vaaditaan pidempiaikainen kykenemättömyys maksaa velkojaan, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Yrittäjistä sanoo.

– Konkurssiolettaman kannattaisi olla kuukausi tai kaksi. Lisäksi lakiin tulisi lisätä, että maksukyvyttömyysolettaman voisi torjua, jos velallinen osoittaa maksukyvyttömyyden olevan tilapäistä esimerkiksi koronaviruksen tai siihen verrattavissa olevan pandemian johdosta.

Perintälaki kuntoon, maksuhäiriömerkintöihin humaaniutta ja maksuajat kuriin

Yrittäjien mukaan konkurssilain muutoksen lisäksi tarvitaan muita keinoja, joiden avulla tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneita yrittäjiä autetaan.

– Yritysperinnän kuluille tulee asettaa hallitusohjelman mukaisesti euromääräiset ylärajat. Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla kulukatto asetettaisiin koronakriisin vuoksi väliaikaisesti. Muutoksen tulee kuitenkin olla pysyvä, sillä kenenkään talousahdingolla ei pitäisi päästä rikastumaan, Toivonen sanoo.

Maksuhäiriömerkinnät puolestaan vaikeuttavat yritystoimintaa, haittaavat uuden yrityksen perustamista ja ajavat pahimmillaan yrityksiä konkurssiin.

– Kannattaa pohtia tallennusaikojen lyhentämistä. Lisäksi on tärkeää miettiä, miten yrittäjäksi haluava voisi saada käyttöönsä yrityksen tarvitsemat pankkitilit, vakuutukset ja teleliittymät, vaikka hänellä olisi vanhoja maksuhäiriömerkintöjä. Oikeus peruspalveluihin tulee taata riippumatta aikaisemmista maksuvaikeuksista, Toivonen sanoo.

Palveluntarjoajien suojaksi voitaisiin Yrittäjien mukaan edellyttää, että peruspalvelut saa käyttöönsä vain asettamalla vakuuden tai maksamalla palvelut etukäteen.

– Saamiemme tietojen mukaan tällä hetkellä esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt eivät myönnä palveluita edes etukäteismaksua vastaan.

Laki kaupallisten sopimusten maksuajoista määrää, että yritysten välinen maksuaika ei saa olla yli 30 päivää, elleivät yritykset sovi asiasta nimenomaisesti.

– Laki ei toimi, sillä erityisesti suuret yritykset venyttävät omia maksuaikojaan pienempiin yrityksiin nähden yksipuolisilla ilmoituksilla. Tarvitsemme viranomaisen valvomaan lain noudattamista. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi luonteva, Toivonen sanoo.

Lisätietoja:
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula @ yrittajat.fi
lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät, p. 041 528 5679, tiina.toivonen @ yrittajat.fi528 5679, tiina.toivonen@yrittajat.fi