1.2.2012 klo 11:32
Tiedote

Kunnilla paljon parannettavaa elinkeinopolitiikassaan

Menestyvät ja työllistävät yritykset ovat kuntien elinvoiman tae. Yrittäjien mielestä kunnilla on kuitenkin paljon parannettavaa elinkeinopolitiikassaan.

Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä kuntien elinkeinopolitiikasta. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää. Valtakunnallisesti otos on edustava. Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Yrittäjät kritisoivat kyselyssä kuntien hankintapolitiikkaa, päätösten yrityslähtöisyyttä ja julkisten palveluiden järjestämistä. Myös kunnan viestinnässä ja tiedottamisessa sekä elinkeinotoimen resursseissa on yrittäjien mielestä parannettavaa.

Suomen Yrittäjät tekee Elinkeinopoliittisen mittaristo -kyselyn joka toinen vuosi. Kahdessa vuodessa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on yrittäjien mielestä heikentynyt. Myös yritysten ja kuntien yhteinen elinkeinopoliittisten tavoitteiden asettaminen ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat heikentyneet. Tyytyväisimpiä yrittäjät ovat kunnan yhteistyöhön seutukunnassa ja maakunnassa. Myönteisenä pidetään myös seudullista kehittämistyötä ja päätösten yritysvaikutusten arviointia.

Uusikaupunki yrittäjien suosikki, Kuopio suurten kaupunkien ykkönen

Uusikaupunki on yrittäjien mielestä Suomen paras kaupunki jo toista kertaa peräkkäin. Uusikaupunki sai erityisen hyvät arviot viestinnästä ja tiedottamisesta, koulutuksesta ja seudullisen kehittämisyhtiön toiminnasta. Se pärjäsi myös yleisessä elinkeinopolitiikassa, elinkeinotoiminnan resursseissa sekä kunnan ja yritysten yhteistyössä.

– Kun Uuteenkaupunkiin on tulossa uusi yritys, kaupunki alkaa heti touhuta. Jos uusi yrittäjä kysyy esimerkiksi vapaata hallia tai tonttia, kaupunki auttaa, eikä yrittäjän tarvitse juosta eri luukuilla, Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Terttu Lundelin kertoo esimerkin.
Lundelinin mukaan yrittäjillä on hyvät välit virkamiehiin ja päättäjiin.

Suurista kaupungeista yrittäjien suosikki on Kuopio. Yrittäjät kiittävät erityisesti sen infrajärjestelyitä. Kuopio onnistui myös viestinnässä ja tiedottamisessa, seutukunta- ja maakuntayhteistyössä ja yritysvaikutusten arvioinnissa.

– Kaupungin johto tapaa yrittäjiä joka kuukausi ja kuulee meiltä suoraan pientenkin yrittäjien terveiset. Se näkyy päätöksenteossa, sillä olemme päässeet vaikuttamaan esimerkiksi hankintatoimen kehittämiseen ja palvelusetelin käyttöönottoon, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Noora Kivi sanoo.
Suurista kaupungeista Kuopio ja Lahti paransivat tulostaan edellisestä kyselystä. Vantaan, Espoon, Oulun ja Jyväskylän pisteet laskivat selvästi.

Murros käynnissä – enemmistö yrittäjistä kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia

Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely kertoo, että 80 prosenttia yrittäjistä näkee kuntarakenteen muutoksille tarvetta yleisesti. Vastauksissa korostuu kuitenkin vapaaehtoisuus, sillä kyselyn mukaan 65 prosenttia vastaajista kannattaa vapaaehtoisia liitoksia ja 15 prosenttia pakkoliitoksia. Kun kysyttiin oman kunnan liitoksesta, 40 prosenttia vastaajista kannatti sitä lähitulevaisuudessa. Reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on tarjonnut elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä kuntien elinkeinopolitiikan tueksi ja tehostamiseksi.
– Juuri nyt on syytä vaikuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa.

Kujalan mukaan kuntien on myös mietittävä palveluiden tuottamistapoja yhä enemmän. Silloin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousee palvelutuotannon ulkoistaminen. Kuntien tulee laatia selkeä palvelustrategia, jossa on mietitty miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tulevaisuudessa tuotetaan. Kyselyn perusteella palvelustrategian olemassaolo tunnetaan vastaajien keskuudessa heikosti. Vastausten perusteella ajantasainen palvelustrategia löytyy vain harvasta kunnasta.

Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.

Näin kysely tehtiin:

Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Se tehdään joka toinen vuosi. Kysely suunnattiin Suomen Yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille ja kuntien yrittäjävaltuutetuille sekä suurimpien paikkakuntien yrittäjille. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää.

Kymmenen parhaat arviot saanutta kuntaa:

1. Uusikaupunki (Varsinais-Suomi)
2. Alavus (Etelä-Pohjanmaa)
3. Lieto (Varsinais-Suomi)
4. Humppila (Kanta-Häme)
5. Ranua (Lappi)
6. Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa)
7. Lempäälä (Pirkanmaa)
8. Muurame (Keski-Suomi)
9. Keitele (Pohjois-Savo)
10. Töysä (Etelä-Pohjanmaa)

Kymmenen suurimman kaupungin saamat pisteet olivat järjestyksessä:

1. Kuopio (Pohjois-Savo)
2. Oulu (Pohjois-Pohjanmaa)
3. Espoo (Pääkaupunkiseutu)
4. Lahti (Päijät-Häme)
5. Vantaa (Pääkaupunkiseutu)
6. Helsinki (Helsinki)
7. Tampere (Pirkanmaa)
8. Jyväskylä (Keski-Suomi)
9. Turku (Varsinais-Suomi)
10. Kouvola (Kymenlaakso)

» Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012 -kysely

Lisätietoja
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi
elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen, p. 0440 581 030, kari.jaaskelainen@yrittajat.fi
viestintäpäällikkö Eeva Ketvel, p. 050 320 4849, eeva.ketvel@yrittajat.fi