Tuleva whistleblowing-laki suojaa väärinkäytöksistä ilmoittajia – vähintään 50 työntekijän yritysten luotava sisäinen ilmoituskanava

Hallitus on antanut esityksensä ilmoittajan suojelua koskevasta niin sanotusta whistleblowing-laista (laki EU:n ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta). Lain taustalla on EU:n direktiivi, joka edellyttää EU:n oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua.  

Yritysten kannalta keskeisin velvollisuus on sisäisen ilmoituskanavan perustaminen, joka koskee kaikkia vähintään 50 työntekijän yrityksiä. Toiminimiyrityksiä velvollisuus ei kuitenkaan koske.  

Sisäisen ilmoituskanavan kautta työntekijät tai esimerkiksi alihankkijan työntekijät voisivat ilmoittaa yrityksen toiminnassa havaituista epäkohdista. 

– Sisäisen ilmoittamisen tarkoitus on antaa yritykselle mahdollisuus selvittää mahdollisia rikkomuksia sisäisesti ennen kuin asia voidaan saattaa viranomaisen käsiteltäväksi tai julkisuuteen, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä kertoo. 

Laissa säädetään kolmiportaisesta menettelystä väärinkäytöksistä ilmoittamiseen: Ensisijaisesti ilmoitus on tehtävä sisäiseen ilmoituskanavaan. Jos korjaaviin toimiin ei ryhdytä, väärinkäytöksestä voi ilmoittaa viranomaisen ylläpitämään keskitettyyn ilmoituskanavaan ja sen jälkeen julkisuuteen. 

Ilmoituskanavan ei tarvitse olla tekninen 

Lain edellyttämän sisäisen ilmoituskanavan ei tarvitse olla tekninen eikä sen toteuttamiseen tarvita erityisiä järjestelmiä. Yrityksen sisäinen ilmoituskanava voi olla esimerkiksi lukollinen postilaatikko tai tähän tarkoitukseen luotu turvattu sähköpostiosoite. Olennaista on, että ilmoitus voidaan tehdä siten, että ilmoittajan henkilöllisyys suojataan. Yritys voi itse päättää, ottaako se vastaan anonyymejä ilmoituksia. Yrityksessä on oltava henkilö, jonka vastuulla ilmoituskanavan seuranta on. 

–  Erityisesti pienten yritysten kannattaa rauhassa arvioida, millainen ilmoituskanava on niiden kannalta tarkoituksenmukainen, Mäkelä sanoo. 

Alle 250 työntekijän yrityksissä sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön 17.12.2023 mennessä. Suurempien yritysten osalta lakiin sisältyy kolmen kuukauden siirtymäaika, jonka kuluessa sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön.  

Laki on alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä, joten se tulee voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen. Todennäköinen voimaantuloajankohta on vuoden 2023 alussa. 

Rahapesulain piirissä olevat pienet yritykset eivät tarvitse erillistä ilmoituskanavaa 

Rahanpesulain (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä) piirissä olevilla yrityksillä on lähtökohtaisesti koosta riippumatta oltava käytössä ilmoituskanava rahanpesuepäilyjen varalta. Rahanpesulaki koskee esimerkiksi tilitoimistoja, kiinteistönvälitysliikkeitä, lakiasiaintoimistoja sekä rahoitus- ja vakuutusalan toimijoita. Ilmoittajan suojelusta on olemassa myös muuta sektorikohtaista erityissääntelyä. 

Direktiivi lähtökohtaisesti edellyttää, että rahanpesusääntelyn piirissä olevilla yrityksillä olisi sisäinen ilmoituskanava koosta riippumatta. Tulevassa laissa kuitenkin lähdetään siitä, että olemassa olevat rahanpesulain mukaiset ratkaisut ovat riittäviä. 

–  On erittäin hyvä, että laissa ei edellytetä pieniä rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä perustamaan omaa erillistä ilmoituskanavaa. Rahanpesulain mukaiset ratkaisut ovat pienten yritysten kannalta järkeviä, ja saimme pidettyä tästä valmistelussa kiinni, Mäkelä sanoo. 

Pienet yritykset ovat voineet käyttää tähänkin asti toimivaltaisen viranomaisen ilmoituskanavaa tai ne on voitu vapauttaa kokonaan ilmoituskanavan käytöstä viranomaisen riskiarvion perusteella. 

–  Oikeuskanslerinviraston ylläpitämä keskitetty viranomaisen ilmoituskanava on kuitenkin käytettävissä, jos sisäistä kanavaa ei ole, Mäkelä muistuttaa. 

Sisäinen ilmoituskanava voidaan perustaa myös vapaaehtoisesti. 

Ilmoittajaa suojellaan vastatoimilta 

Tulevan lain keskeinen tarkoitus on suojella ilmoituksen tekevää henkilöä erilaisilta vastatoimilta. Ilmoittaja voi olla työntekijä, mutta myös esimerkiksi itsenäinen ammatinharjoittaja tai muu henkilö, joka työnsä yhteydessä on saanut tietoa väärinkäytöksestä. Suojelun edellytyksenä on, että ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen. 

Vastatoimien kielto tarkoittaa, että ilmoittajaa ei saa esimerkiksi irtisanoa tai lomauttaa sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen väärinkäytöksestä. 

–  Ilmoittajan käsite on laissa laaja. Lain mukaista suojaa voi saada esimerkiksi alihankkijana toimiva yrittäjä, jos se ilmoittaa toimeksiantajansa toiminnassa havaitusta lainvastaisesta toiminnasta. Tällöin esimerkiksi yrityksen toimeksiantosuhteen ennenaikainen päättäminen voi olla kielletty vastatoimi, Mäkelä toteaa. 

Ilmoittajaa ei voida pitää myöskään vastuussa, vaikka hän olisi ilmoitusta tehdessään tai ilmoitettavia tietoja hankkiessaan rikkonut lakia tai esimerkiksi salassapitosopimusta, jos tiedon ilmoittaminen on ollut välttämätöntä rikkomuksen paljastamiseksi. Ilmoittajalla on myös oikeus saada vahingonkorvausta ja hyvitystä, jos häneen on kohdistettu kiellettyjä vastatoimia. 

Mitä tahansa ilmoittamista ei suojella 

Lain mukainen suoja koskee vain sellaisia ilmoituksia, jotka kuuluvat laissa lueteltuun soveltamisalaan. Suojelun edellytyksenä on, että ilmoitus koskee laissa mainittuihin lainsäädännön aloihin kuuluvien säännösten rikkomista. 

– Lakia ei sovelleta yleisesti kaikista mahdollisista epäkohdista ilmoittamiseen. Myöskään selvästi vääriä tai harhaanjohtavia tietoja koskevat ilmoitukset eivät anna aihetta suojeluun, Mäkelä toteaa.  

Tahallisesti vääriä tietoja ilmoittaneen henkilön on korvattava ilmoituksen kohteelle aiheuttamansa taloudellinen vahinko. Tahallinen väärien tietojen ilmoittaminen on myös kriminalisoitu. 

Lisäedellytyksenä on, että ilmoitus koskee tekoa tai laiminlyöntiä, jotka on säädetty rangaistaviksi tai joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Myös silloin ilmoittajaa suojaltaan, jos ilmoituksen kohteena oleva teko tai laiminlyönti voi vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista. Ilmoittajalla on myös aina oltava perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen. 

Jos rikkomus ja sitä koskeva ilmoitus koskee jotakin muuta lainsäädännön alaa tai yksikään lisäedellytyksistä ei täyty, ilmoituksen tekemiseen ei sovelleta ilmoittajansuojelulakia eikä ilmoittajalla ole oikeutta lain mukaiseen suojaan. Jos yrityksessä on käytössä sisäinen ilmoituskanava, tällainen ilmoitus voidaan käsitellä yrityksessä sen omien käytäntöjen ja/tai toimintatapojen mukaan. 

Lisätietoja:
Albert Mäkelä, asiantuntija, 040 776 0560, albert.makela@yrittajat.fi