Jos maksu viivästyy

Kuinka toimin, jos asiakas jättää maksamatta?

Aina yrityksen toiminta ei suju suunnitellusti. Asiakkaiden kanssa voi tulla kiistaa laskutuksista ja saatat joutua turvautumaan perintään.

On eri asia, peritkö saatavaasi kuluttajalta vai toiselta yritykseltä. Perintälakiin 1.1.2021 on tullut väliaikainen muutos, jonka tarkoituksena on suojata yrityksiä koronaviruspandemian aiheuttamassa taloudellisessa epävarmuustilanteessa. Lakimuutos tuo yritysperintään tilapäisiä tiukennuksia.

Jos kuluttaja-asiakas jättää maksamatta

Näin etenet, kun kuluttaja-asiakkaasi jättää maksamatta:

Maksumuistutus

Jos asiakkaasi ei maksa laskujaan ajoissa, voit lähettää hänelle maksuhuomautuksen.

Kuluttaja-asiakkaille saa lain mukaan lähettää maksuhuomautuksen, kun maksu on myöhässä 14 päivää. Muistutuksen yhteydessä kannattaa ilmoittaa selkeästi, että jos laskua ei makseta määräpäivään mennessä, saatava laitetaan perintään.

Maksumuistutuksessa on syytä mainita seuraavat tiedot:

  • velkojan nimi ja osoite
  • saatavan peruste, laskun erittely ja laskun kokonaissumma
  • maksuosoite ja määräpäivä
  • velallisen mahdollisuus esittää huomautuksia saatavan määrästä ja perusteesta sekä yhteystiedot, jonne huomautuksen voi tehdä.

Maksumuistutuksen tekemisestä voit periä kuluttajalta enintään 5 euron kulun.

Perintäkirje eli maksuvaatimus

Jos asiakas ei muistutuksesta huolimatta maksa laskuaan, voit lähettää hänelle perintäkirjeen. Kuluttaja-asiakkaalle voit lähettää perintäkirjeen 14 vuorokauden kuluttua maksumuistutuksesta ja veloittaa siitä enintään 5 euroa.

Perintäkirjeessä on syytä mainita seuraavat tiedot:

  • velkojan nimi ja osoite
  • saatavan peruste
  • eriteltyinä saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut
  • vaadittu kokonaissumma
  • kenelle, miten ja milloin saatava on maksettava,
  • velallisen mahdollisuus esittää huomautuksia saatavan määrästä perusteesta sekä tieto siitä, missä ajassa ja kenelle huomautukset on esitettävä.

Voit hoitaa maksumuistutukset ja perintäkirjeet itse. Monissa sähköisissä laskutusjärjestelmissä tämä on pitkälle automatisoitua.

Jos toinen elinkeinonharjoittaja jättää maksamatta

Jos toinen elinkeinonharjoittaja ei maksa laskuaan ajallaan, voit lähettää hänelle niin ikään ensin maksumuistutuksen. Jollei se tuota tulosta, voit seuraavaksi lähettää hänelle maksuvaatimuksen.

Asiantuntija-apu on usein tarpeen, jos maksuhuomautukset eivät tuota tulosta ja joudut turvautumaan varsinaiseen perintään. Perintä voi olla järkevää antaa asiantuntevan yrityksen hoitoon, jolloin voit itse keskittyä oman liiketoimintasi hoitamiseen. Ammattimainen perintätoiminta on Suomessa luvanvaraista, ja luotettavia luvan saaneita toimistoja löydät esimerkiksi Suomen Perimistoimistojen Liiton ja aluehallintoviraston sivuilta.

Kannattaa kuitenkin huomata, että perintälain väliaikainen muutos tiukentaa yritysperintää 30. huhtikuuta 2022 asti. Lakimuutoksen tavoitteena on suojata yrityksiä koronaviruspandemian aiheuttamassa taloudellisessa epävarmuustilanteessa.

Väliaikaisessa lakimuutoksessa yritysperinnän kuluista ja perintätoimenpiteistä säädetään aiempaa yksityiskohtaisemmin. Kuluille on säädetty euromääräiset enimmäismäärät ja perintätoimille aikarajat. Kuluttajaperintää koskevat säännökset pysyvät ennallaan.

Keskeisimmät muutokset yritysperinnässä käytettävien toimenpiteiden osalta ovat:

Maksumuistutuksesta saa periä enintään 10 euroa. Myös eräpäivän siirtämisestä saa veloittaa enintään 10 euroa, mikäli eräpäivää siirretään vähintään 14 päivää. Tämä koskee sekä velkojan itsensä että perintätoimiston lähettämää maksumuistutusta.

Yrityssaatavien maksuvaatimus-, maksuajan pidennys- ja maksusopimuskuluille säädetään enimmäismäärät. Maksuvaatimus- ja maksusopimuskulut porrastuvat saatavan pääoman mukaisesti.

Perintätoimille on asetettu aikarajat. Maksumuistutuksesta ja maksuvaatimuksesta saa vaatia perintäkuluja vain, jos edellisen maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen lähetyksestä on kulunut vähintään 7 päivää.

Maksuvaatimuskulut on porrastettu velan suuruuden mukaan:

  • jos velka on enintään 500 euroa, maksuvaatimuksesta saa veloittaa perintäkuluja enintään 50 euroa
  • jos velka ylittää 500 euroa, maksuvaatimuksesta saa veloittaa enintään 80 euroa
  • seuraavista maksuvaatimuksista perintäkuluja saa veloittaa enintään puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen perintäkulusta.

Velalliselta voidaan veloittaa perintäkulut vain yhdestä maksuvaatimuksesta, mikäli perintää jatketaan tratalla.

Yksi suurimmista muutoksista väliaikaisessa laissa on yritysperinnän kokonaiskulukatto, joka on porrastettu velan pääoman perusteella.

Mikäli velkapääoma on enintään 500 euroa, perintäkulut voivat olla korkeintaan 230 euroa. Yli 500 euron velasta perinnän kokonaiskulut voivat olla korkeintaan 410 euroa.

Lisätietoja ja yksityiskohtia perintälain muutoksesta voit lukea oikeusministeriön sivuilta.

Tratta

Tratta poikkeaa normaalista perintäkirjeestä. Se on kirjallinen maksukehotus, jolla vaaditaan erääntynyttä maksua määräajassa sillä uhalla, että kehotuksen noudattamatta jättäminen julkaistaan tai merkitään luottotietorekisteriin.

Tratalla voit periä maksamatonta laskua toiselta yrittäjältä, kuluttaja-asiakkaalle sellaista ei voi lähettää.

Tratan teho perustuu julkisella protestoinnilla uhkaamiseen, koska julkisuuden negatiiviset seuraukset kannustavat maksamaan velan pois. Tratta ei ole kuitenkaan oikeudellista perintää, eikä sen avulla saada ulosottoon kelpaavaa päätöstä.

Tratan käyttöä rajoitetaan perintälain väliaikaisen muutoksen aikana.

Väliaikaisen lakimuutoksen aikana trattaa voidaan käyttää vain osakeyhtiöihin. Trattaa ei saa kuitenkaan julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottorekisteriin, jos velallinen osakeyhtiö toimittaa selvityksen, jonka mukaan sen viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto alittaa 100 000 euroa tai yhtiöllä on käynnissä vasta ensimmäinen tilikausi.

Trattaperintää ei näin ollen voi käyttää yksityisen elinkeinonharjoittajan, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön velkojen perintään. Lisäksi trattaperinnän enimmäiskuluksi asetetaan 100 euroa. Edellä mainitut rajoitukset ovat voimassa 30.4.2022 asti.

Tratan saa julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin aikaisintaan kymmenen päivän kuluttua sen lähettämisestä. Rajoitus on voimassa 30.9.2021 asti. Tämän jälkeen tratan protestointiaikaa pidennetään väliaikaisesti 10 päivästä 21 päivään. Muutos on voimassa 1.10.2021–30.4.2022. Protestointiajan pidentämisellä halutaan helpottaa yritysten tilannetta antamalle niille enemmän aikaa järjestellä taloudellisia asioitaan tratan vastaanottamisen jälkeen.

On tärkeää huomioida, että trattaperinnän käyttö oli tarkasti säänneltyä jo ennen väliaikaislainsäädäntöä, sillä trattaa saa normaalitilanteessakin käyttää vain erääntyneen, selvän ja riidattoman saatavan perimiseksi.

Lähtökohtaisesti yrittäjä ei voi itse periä saatavaansa tratalla, vaan asiassa on käännyttävä perintätoimiston puoleen. Perintätoimistolle toimitetaan tiedot velkojasta, velallisesta, saatavasta, viivästyskoroista ja muista mahdollisista kuluista. Perintätoimisto lähettää velalliselle tratan, jossa todetaan, että tratta protestoidaan, jos sitä ei makseta määräajassa.

Jos velallinen ei maksa selvää ja riidatonta saatavaa, lähettää perintätoimisto asiasta tiedon luottotietoyhtiölle. Tällöin päätetään, julkaistaanko tratta hiljaisena vai julkisena. Hiljainen protestointi tarkoittaa, ettei asiasta tule julkista, mutta luottotietorekisteriin tulee merkintä. Julkinen protestointi julkaistaan myös esimerkiksi talousalan lehdissä.

Kun luottotietoyhtiö on saanut tiedon protestoitavasta saatavasta, se lähettää velalliselle protestointi-ilmoituksen, jossa todetaan, että protestointi tapahtuu hiljaisena, jos saatava maksetaan seitsemän päivän kuluessa. Velallisella on kuitenkin mahdollisuus estää tratan protestointi riitauttamalla se. Tällöin riitautetun saatavan perintää on jatkettava oikeudessa.

Oikeudellinen perintä

Jos olet käyttänyt kaikki edellä mainitut perintäkeinot, eikä asiakkaasi ole maksanut velkaansa, viimeiseksi keinoksi jää rahojen periminen oikeusteitse.

Oikeudenkäynti saattaa tulla kalliiksi, joten riskit ja velallisen taloudellinen tilanne on syytä kartoittaa tarkoin ennen kuin teet päätöksen siirtyä oikeudelliseen perintään.

Selvää ja riidatonta saatavaa peritään yleensä suppealla haastehakemuksella niin sanotussa summaarisessa menettelyssä. Tämä tarkoittaa normaalia yksinkertaisempaa prosessia, jonka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä.

Haastehakemuksessa ilmoitetaan yksilöidyt tiedot vaatimuksista, korko-, perintä- ja oikeudenkäyntikuluista sekä täsmällisesti yksilöity sopimus, sitoumus, lasku tai muu kirjallinen todiste, johon saatava perustuu.

Haastehakemuksen voi toimittaa käräjäoikeuteen postilla tai sähköpostilla. Tuomioistuin on velallisen kotipaikan tuomioistuin, ellei siitä ole sovittu muuta. Käräjäoikeudessa on yleensä valmiina lomakkeita, joille haastehakemuksen voi tehdä itse. Käräjäoikeudessa on syytä vaatia sekä kohtuullisia perintä- että oikeudenkäyntikuluja. Kuluttajasaatavissa vaatimuksille on ylärajat.

Haastehakemus annetaan tiedoksi velalliselle, jolla on 14 päivän vastausaika.

Jos velallinen

  • ei anna vastausta
  • tai esitä kanteen vastustamiselle perustetta
  • tai vetoaa perusteeseen, jolla ei ole selvästi vaikutusta asian ratkaisemiseen,

asiassa annetaan yksipuolinen tuomio.

Mikäli velallinen vastustaa vaatimuksia, asia siirtyy normaalimittaiseen oikeudenkäyntiprosessiin, jossa pidetään suulliset ja kirjalliset valmistelut.

Velallinen, joka saa yksipuolisen tuomion, voi hakea takaisinsaantia eli muutosta tuomioon 30 päivän kuluessa. Tällöin asia menee perusteellisesti käsiteltäväksi käräjäoikeuden istuntoon.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat maksuton lakineuvontaa perintään liittyvissä kysymyksissä

Ikoni kahdesta henkilöstä

Neuvontapalvelu

Jäsenpalveluna maksuton lakineuvonta ja asiantuntija-apu
Arkisin klo 8–18