Harhaanjohtava markkinointi ja oikeustoimilain pätemättömyysperusteet

Vastaus: Lähtökohtaisesti puhelimessa tehdyt sopimukset ovat yhtä päteviä kuin suullisetkin. Yritysten välillä myös etämyyntisopimukset ovat heti sitovia, eikä niillä ole lakiin perustuvaa yleistä peruutusaikaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sopimus olisi kaikissa tilanteissa tullut myyjän väitteistä huolimatta voimaan tämän esittämällä tavalla.

Oikeustoimilaissa luetellaan tiettyjä yleisiä sopimuksen pätemättömyysperusteita. Lain mukaan oikeustoimi, joka on saatu aikaan petollisella viettelyllä, ei sido siihen vieteltyä osapuolta. Termi on vanhahtava ja arkikielellä sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi paikkansapitämättömien tai harhaanjohtavien tietojen antamista. Myös asioiden salaaminen voi olla petollista viettelyä.

Virheellisen tiedon oltava olennaista

Jotta sopimus olisi pätemätön, on virheellisellä tiedolla tai muulla toimella täytynyt olla olennaista merkitystä sopimuksen tekemisen kannalta. Jos virheellinen tieto on ollut sivuseikka, ei pätemättömyyteen voi vedota. Myöskään tavanomainen oman palvelun kehuminen ei vielä sinänsä ole petollista viettelyä, jos siihen ei sisälly olennaisesti vääriä ja päätökseen vaikuttaneita väitteitä.

Virheellisen tiedon ei tarvitse välttämättä liittyä suoraan palvelun sisältöön. Petollista viettelyä voi myös olla esimerkiksi väite siitä, että kyse olisi olemassa olevan sopimussuhteen jatkamisesta, vaikka todellisuudessa kyse olisi täysin uudesta kontaktista. Viettelyyn syyllistyvän tahon ei myöskään välttämättä tarvitse olla itse sopimuskumppani. Jos petolliseen viettelyyn on syyllistynyt muu taho, on tosin sopimuskumppanin täytynyt tietää viettelystä. Mikäli sopimuskumppani on ollut itse vilpitön, on sopimus sinänsä syntynyt. Tällöin vietelty voi toki vaatia vahingonkorvausta viettelyyn syyllistyneeltä taholta.

Petollinen viettelykään ei kuitenkaan suojaa harkitsemattomien sopimusten tekemiseltä, jos sopimuskumppani on tilanteessa toiminut täysin asianmukaisesti. Jos siis sopimuksesta saadut tiedot ovat olleet sinänsä oikeat ja täydelliset, vaikkakin mahdollisesti epäedulliset tilaajan kannalta, ei petolliseen viettelyyn voi luonnollisestikaan vedota.

Harhaanjohtavan markkinoinnin kohdalla saattaa myös tulla kysymykseen esimerkiksi oikeustoimilain mukainen kunnianvastainen ja arvoton menettely. Sellaista sopimusta, jota tehtäessä on toimittu kunnianvastaisesti ja arvottomasti ei voida pitää pätevänä. Kyseessä on varsin yleisluontoinen pätemättömyysperuste, jonka soveltaminen on hyvin tapauskohtaista. Siihen voidaan yleensä vedota myös yhdessä jonkun muun oikeustoimilaista ilmenevän pätemättömyysperusteen, kuten petollisen viettelyn, kanssa.

Pätemättömyyteen vetoaminen ja reklamointi

Oikeustoimilain pätemättömyysperusteista seuraa, että sopimus kokonaisuudessaan on pätemätön. Sopimus ei siis jää osittaisenakaan voimaan. Pätemättömyyteen voi näissä tilanteissa lähtökohtaisesti vedota vain se osapuoli, johon väärinkäytös on kohdistunut. Siten esimerkiksi petollisella viettelyllä sopimuksen aikaan saanut myyjä ei voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen, jos sopimukseen vietelty tilaaja jostain syystä haluaakin pysyttää sopimuksen voimassa. Ainoastaan tilaaja voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen vapauttavana seikkana. Tällöinkään kyse ei ole sopimuksen peruuttamisesta tai irtisanomisesta, vaan pätevää sopimusta ei ole syntynyt.

Mikäli tilaaja katsoo, että sopimusta rasittaa jokin mainituista pätemättömyysperusteista, on siitä lähtökohtaisesti syytä reklamoida. Kyse ei ole sopimuksen peruuttamisesta, vaan reklamaatiossaan tilaaja katsoo, että esimerkiksi petollisen viettelyn vuoksi sopimus ei ole häntä sitova ja sopimukseen perustuvat laskut tms. velvoitteet siksi aiheettomia. Jos tilaaja pätemättömyysperusteesta kuultuaan ei reklamoi sopimuksesta vaan jatkaa sopimuksen mukaista toimintaa, esimerkiksi verkkopalvelun käyttöä, hän ei voi enää vedota pätemättömyysperusteeseen.

Harhaanjohtavan markkinoinnin tilanteissa laskun riitauttamisen ja sopimuksen pätemättömyyden voi usein perustella myös muilla tavoilla. Ei ole myöskään välttämätöntä käyttää juuri oikeustoimilain vanhahtavia termejä, vaan pätemättömyyden voi perustella omin sanoin vapaamuotoisesti. Tärkeintä on perustelujen sisältö. Perustelu riippuu aina kustakin yksittäistapauksesta. Epävarmoissa tilanteissa, on suositeltavaa olla yhteydessä Suomen Yrittäjien oikeudelliseen neuvontapalveluun.