Miten tunnistaa harhaanjohtavan markkinoinnin?

Palvelun myyjä kyselee puhelimitse yrityksen yhteystietoja esimerkiksi yritysluettelon tai nettihakemiston päivitystä varten. Usein annetaan ymmärtää, että tietojen antaminen ei velvoita ostamaan palvelua. Toinen tyypillinen tapaus on, että saatetaan antaa ymmärtää, että kyseisellä yrityksellä on jo aikaisempi sopimus voimassa ja nyt ainoastaan ”tarkistetaan yhteystiedot” Jonkin ajan kuluttua posti tuo ”tilausvahvistuksen” tai suoraan laskun palvelusta.

Ajoittain esiintyy harhaanjohtavan markkinoinnin toimijoita, jotka antavat puhelimessa kuvan, että kyseinen palvelu olisi jonkinlainen ”pakollinen” palvelu, joka kaikkien yritysten on tilattava. Tällaisia voivat esimerkiksi olla erilaiset hakemistopalvelut, jotka antavat sellaisen kuvan, että kyseessä olisi viranomaisen rekisterin, johon on pakko kuulua. Palvelun tarjoajan nimi voi myös olla lähellä jotain tuttua palvelua, millä pyritään antamaan luotettava vaikutus. Myös yrittäjäjärjestön nimeä käyttäen on yritetty harhauttaa yrittäjiä.

Eräs tyypillinen huijaustapa on lähettää lasku aiemmin voimassa olleen, mutta päättyneen sopimuksen jatkoksi. Usein laskussa annetaan ymmärtää, että sopimus on edelleen voimassa, koska sitä ei ole irtisanottu sopimusehtojen mukaisesti. Oleellista on selvittää, onko kyseisen laskun lähettäneen yrityksen kanssa edes ollut mitään aikaisempaa sopimusta. Jos aikaisempi sopimus on ollut joskus voimassa, oleellista on selvittää irtisanomisen ajankohta ja irtisanomistapa.

Lasku on voitu nimetä esimerkiksi ”tarjoukseksi”, ”tilausvahvistukseksi” tai ”muistutuslaskuksi.” Tarkoituksena on erehdyttää maksamaan aidolta näyttävä täysin tekaistu lasku. Tämänkaltainen toiminta voi täyttää rikoslain petoksen tunnusmerkistön. Tällaisessa tilanteessa saattaa olla tarpeen reklamoinnin lisäksi tehdä rikosilmoitus poliisille.

Markkinointitarkoituksessa lähetetään tarjous, jossa tarjotaan palvelua tai tavaraa tietyin ehdoin. Joskus tarjouksen lähettäjä lähettää myöhemmin laskun katsoen sopimuksen syntyneen vaikka tarjoukseen ei ole vastattu. Tarjouksen lähettäjä saattaa väittää, että tarjouksessa ollut huomautusaika tarkoittaa sitä, että ellei vastanottaja ole tehnyt huomatusta (reklamaatioita), sopimus syntyy. Tarjouksesta ei kuitenkaan synny sitovaa kauppaa, ellei tarjouksen vastaanottaja nimenomaisesti hyväksy tarjousta. Tarjous ei koskaan tule saajaa sitovaksi, ellei hän ole ollut asian vuoksi missään yhteydessä tarjouksen lähettäjään. Passiivisuus ei siten synnytä sopimusta.

Joskus harhaanjohtavaa toimintaa harjoittavat yritykset lähettävät tilisiirtolomakkeita, jotka näyttävät laskulta. Niissä annetaan hyvin niukat tiedot palvelusta mitä ne koskevat. Tilisiirtolomakkeella lukee usein teksti: maksamalla tämän summan päivittyvät yrityksenne tiedot www-hakemistoon yms. vastaavaan palveluun. Kyseessä voi olla kuitenkin uusi palvelu, jota yritys ei ole aiemmin tilannut. Usein on tapahtunut niin, että palvelun tarjoaja on jo kopioinut yrityksen tiedot esimerkiksi yrityksen kotisivuilta tai muusta julkisesta lähteestä ja lisännyt luetteloonsa. Nettiluetteloissa onkin paljon ”ilmaisia” ilmoittajia. Tilisiirtolomake ei ole lasku. Kyseessä on tarjous, joka ei edellytä reklamointia.

Mikäli haluaa tilata tilinsiirtolomakkeessa tarjotun palvelun, kannattaa ensin tutustua erittäin huolellisesti sopimusehtoihin. Tilisiirtolomakkeella on usein hyvin pienellä tekstillä mainita sopimusehdoista, jotka löytyvät kyseisen palvelun internetsivuilta. Erityisen tärkeää on tarkastaa palvelun kokonaishinta, sopimuksen kesto ja irtisanomisaika. Varsin usein sopimusehdoissa mainittu kokonaishintaa eroaa tilinsiirtolomakkeessa mainitusta hinnasta. Hinta ja sopimuksen kestoaika on siis syytä tarkistaa erityisen hyvin.

Mikäli yritys on erehdyksessä maksanut tilisiirtolomakkeen mukaisen summan, myyjä todennäköisesti väittää sopimuksen syntyneen. Niin ei välttämättä kuitenkaan ole. Laskujen lähettäminen ilman, että yrittäjä on tilannut tuotteen, on hyvän liiketavan vastaista. Samoin laskunmuodossa olevien tarjousten lähettämistä voidaan pitää hyvän liiketavan vastaisena. Ratkaisevaa tilanteen sopimusoikeudellisen arvioinnin kannalta on se, onko laskun maksaminen ollut yrittäjän tahdonilmaisu hyväksyä sopimus.
Jos yrittäjä maksaa erehdyksessä perusteettoman laskun, hän voi vaatia maksamiaan varojaan takaisin perusteettoman edun palautuksena. Laskun maksaminen erehdyksessä ei siten synnytä sopimusta tai syntynyt sopimus voi olla pätemätön, eli se ei sido. Sopimuksen pätemättömyysperusteita on käsitelty jäljempänä.

Monet yritykset tarjoavat domain-nimiä rekisteröitäväksi. Yleensä varoitetaan kilpailijasta, joka on varaamassa .fi-päätteisen osoitteen omistajan toiminimen muulla päätteellä (.com, .net, .org) ja korostetaan, että on ehdottoman tärkeää toimia nopeasti. Usein vastaus on annettava saman päivän aikana. Todennäköisesti kyse on harhaanjohtavasta markkinoinnista ts. kukaan ei tosiasiassa ole varaamassa yrityksen nimen sisältävää esimerkiksi .com-päätteistä domain-nimeä. Tällaisiin ”nopeisiin tarjouksiin” on siten tärkeä suhtautua erittäin varauksellisesti.

Nettisivuilla olevaa mainostilaa tarjotaan usein puhelimitse, minkä jälkeen lähetetään sopimus faksilla tai sähköpostilla allekirjoitettavaksi. Miettimisaikaa annetaan vain vähän ja joissakin tapauksissa voidaan lisäksi kertoa, että asiasta on jo sovittu yrityksen toisen toimihenkilön kanssa, vaikka näin ei olisi. On myös hyvä tarkistaa onko kyse entisestä sopimuskumppanista vai aivan uusi. Yleensä vaatimus nopeasta päätöksenteosta tarkoittaa sitä, että vastaanottajalle ei haluta antaa aikaa tutustua rauhassa tarjottuun palveluun.

Mikäli sopimus havaitaan puhelimitse sovittua vastaamattomaksi, kannattaa heti reklamoida asiasta tarjouksen tekijää. Erehdyttämällä saatu sopimus ei ole pätevä, mutta pätemättömyyteen pitää vedota mahdollisimman pian. Mainostilasopimusten yhteydessä kannattaa olla erityisen tarkkana hinnan suhteen; onko kyseinen mainospaikka yritykselle oikea ja onko hinta/laatusuhde kohdallaan.