Pk-yritysbarometri 1/2024
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2024 Pk-yritysbarometri perustuu 5 052 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisena aiheena tarkastellaan ilmastotoimien vaikutuksia yrityksiin ja valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään.
Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.
Helsingissä 13.2.2024
Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät
Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
Maija Lönnqvist
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö
TIIVISTELMÄ
Syksyn 2023 barometrissa pk-yritysten suhdanneodotukset olivat lievässä nousussa ja näkymät palautuneet poikkeuksellisen negatiivisen alkuvuoden jälkeen vain lievästi negatiivisiksi. Tilanne muuttui, kun nopeasti kohonnut korkotaso ja inflaation syömä ostovoima heikensivät investointien ja yksityisen kulutuksen näkymiä. Nyt talouden tilan odotetaan heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Pk-yritysten suhdanneodotukset ennakoivat Suomen taloudelle heikompaa kehitystä kuin suurin osa talousennusteista. Bruttokansantuotteeseen perustuvat arviot talouden kehityksestä ennustavat Suomeen loppuvuodeksi hyvin lievää tai nollakasvua.
Odotusten laskua selittävät osaltaan korkea korkotaso, Venäjän aloittaman Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan jatkuminen sekä epävarma maailmantalouden yleiskuva. Talouden suunta riippuu paljon muun muassa näiden tekijöiden kehityksestä, ja niiden odotetaan näkyvän negatiivisesti kaikilla keskeisillä markkina-alueillamme myös vuonna 2024.
Suhdannenäkymien saldoluku laski syksyn jo valmiiksi negatiivisesta lukemasta kahdeksalla yksiköllä arvoon -14. Vuoden takaiseen pk-yritysbarometriin verrattuna saldoluku nousi neljällä yksiköllä. Pk-yrityksistä 17 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 31 prosenttia arvioi niiden heikkenevän. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän samalla tasolla.
Odotukset liikevaihdon kasvusta vaisut ja epävarmuus vähentää investointeja
Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat laskeneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Liikevaihto-odotusten suunta kääntyi laskuun syksyn barometrin lievän elpymisen jälkeen, ja saldoluku saa edelleen positiivisen arvon neljä.
Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan heikentyneet viime vuosina voimakkaasti. Kevään 2023 barometrissa odotukset kannattavuudesta olivat alempana kuin kertaakaan viimeiseen 30 vuoteen. Syksyllä 2023 kannattavuusodotukset palautuivat hieman, mutta kääntyivät nyt lievään laskuun. Kannattavuusodotusten saldoluku pysyy negatiivisena arvolla -11.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointeja merkittävästi lähiaikoina. Heikentyneiden suhdanne- ja kasvuodotusten seurauksena kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä kuin niitä lisääviä yrityksiä. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku laski syksystä neljä yksikköä ja päätyi lukemaan -21. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi investointiaktiivisuuden pysyvän samalla tasolla seuraavan vuoden aikana. Investointien laaja-alainen heikkous heijastuu erityisesti rakennusalaan.
Pk-yritykset varovaisina henkilöstön määrän lisäämisen suhteen
Suomen talouden taantuma, hiipunut kysyntä sekä epävarmat tulevaisuuden näkymät ovat heikentäneet odotuksia henkilöstön määrän kehityksestä. Hieman yli kymmenes pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana. Samaan aikaan 14 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän.
Odotusten saldoluku saa arvon miinus kolme, joka on kuusi yksikköä syksyä alhaisempi. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.
Kasvupotentiaalia uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä
Viime vuosien monet kriisit eivät ole kokonaan tukahduttaneet yritysten kasvuhaluja. Edelleen yli kolmannes pk-yrityksistä on voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Näiden yritysten osuus laski kaksi prosenttiyksikköä syksyn kyselystä, jossa osuus oli 38 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus on vaatimaton, ja pidemmän aikavälin trendinomainen lasku aiheuttaa huolta. Yli viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uutta teknologiaa viimeisen vuoden aikana. Kaikilla toimialoilla noin puolet yrityksistä on myös kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi hieman alle kolme kymmenestä yrityksestä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.
Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Pk-yrityksistä 21 prosentilla on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla. Osuus on hieman laskenut edellisestä barometrista. Vientiä harjoittavista yrityksistä hieman alle joka viidennellä vienti muodostaa pääosan yrityksen liiketoiminnasta.
Kustannusten odotetaan jatkavan nousuaan
Tuotantokustannusten nousuodotukset pysyvät maltillistumisesta huolimatta korkeina. Myös yritysten myytävien tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluvaran kasvunopeus on taittunut. Kaikilla päätoimialoilla ensisijaisena haasteena on edelleen välituotteiden lopputuotteita nopeampi hintojen nousu. Hinnoitteluvara ei riitä kompensoimaan sitä, että välituotteiden hintojen odotetaan edelleen nousevan yli puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen.
Epävarmuus vähentää ulkoisen rahoituksen käyttöä
Talouden aktiviteetin hiipuminen ja sen seurauksena yritysten heikentynyt luottokelpoisuus yhdistettynä pankkitoiminnan tiukentuneeseen sääntelyyn näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä: selvästi alle puolella pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on lievästi vähentynyt viime syksyn barometrista.
Suomen pankkisektorin keskittyneisyys näkyy pk-yritysten rahoituspalvelujen saannissa. Kaksi suurinta toimijaa vastasivat tämän barometrin mukaan 71 prosentista pk-yritysten palveluista yrityksen pääpankkina. Finnveran rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on hieman laskenut, mutta edelleen lähes joka viides rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen. Lisäksi pankkirahoitusta hakeneista 25 prosenttia kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta.
Ennakoitua haastavammasta vuodesta huolimatta pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä kasvoi maltillisesti loppuvuoden aikana. Tässä barometrissa 17 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.
Suhdannetilanne vaatii sopeutustoimia, ja kysynnän epävakaus jarruttaa kasvua
Vaikea ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt jo lähes joka neljäs yritys suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve on noussut vuoden takaisesta kolme prosenttiyksikköä. Sopeuttamistarve on kasvanut eniten vähintään 50 henkilöä työllistävillä yrityksillä. Yleisimpiä suunniteltuja sopeuttamistoimia ovat lomautukset ja erilaiset työaikajärjestelyt.
Yritysten tarve työllistää on vähentynyt lievästi vuoden takaiseen verrattuna, ja samaan aikaan myös vaikeudet löytää tarpeita vastaavaa työvoimaa ovat helpottaneet jonkin verran. Kysynnän epävakaus on hieman useammalle pk-yritykselle lisätyövoiman palkkaamisen este kuin vuosi sitten. Työvoiman saatavuus on edelleen yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi yritykset eivät palkkaa lisätyövoimaa. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sitä useammin osaavan työvoiman saatavuus koetaan työllistämisen esteeksi.
Pk-yritykset ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä
Pk-yrityksillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä, etenkin puhtaiden ratkaisujen ja teknologioiden kehittäjinä sekä vähähiilisten ja energiatehokkaiden toimintatapojen toteuttajina. Kasvuhakuiset pk-yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset yrityksen toimintaan muita yrityksiä useammin. Näissä yrityksissä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien nähdään luovan ennen kaikkea mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle.
Keskeisin ajuri ilmastopäästöjä vähentäviin toimiin ryhtymisessä on yrityksen arvot ja strategia. Ne toimivat kannustimina hieman yli puolelle ilmastotoimia tehneistä yrityksistä. Noin kolmannes pk-yrityksistä pyrkii rakentamaan yrityskuvaansa ilmastotoimien kautta. Lisäksi kustannussäästöt ja tehokkuuden lisääntyminen ovat aiempaa keskeisempiä motivaation lähteitä päästöjä vähentäviin toimiin. Sen sijaan sääntely ei ole keskeinen ajuri yritysten ilmastopäästöjä vähentäville toimille.
Toistaiseksi hieman yli viidennes pk-yrityksistä on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Odotetusti ilmastovaikutusten tarkastelu on yleisempää suuremmilla pk-yrityksillä. Tulokset eivät ole merkittävästi muuttuneet kevään 2022 barometrista.
Omistajanvaihdokset luovat jatkuvuutta
Omistuksen siirtäminen yrityskaupalla, sukupolvenvaihdoksella tai muulla tavalla luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua. Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 15 prosentilla yrityksistä. Osuus ei ole juuri muuttunut vuoden takaisesta.
Pk-yrityksistä yhdeksän prosenttia on kiinnostunut ostamaan yrityksen tai liiketoiminnan seuraavan kahden vuoden aikana. Ostohalukkaista yrityksistä ulkopuolista rahoitusta tarvitsee 77 prosenttia.