Pk-yritysten rekrytoinnit 2009
22.12.2009
Tiivistelmä
Syksyllä 2009 lähetettiin rekrytointikysely 6 000 Suomen Yrittäjien jäsenyritykselle. Kyselyyn vastasi 1 336 yrityksen edustajat. Vastanneista 32 prosenttia on rekrytoinut uutta henkilöstöä viimeisen vuoden aikana, kun keväällä 2008 vastaajista 42 prosenttia oli rekrytoinut uusia työntekijöitä. Kaikilla toimialoilla ja etenkin teollisuudessa rekrytointeja tehneiden yritysten määrä on laskenut. Kun vastaajat painotetaan edustamaan koko pk-sektoria, yrityksistä vajaa viidennes – 19 prosenttia – on rekrytoinut viimeisen vuoden aikana (neljäsosa keväällä 2008).
Lomautukset ja irtisanomiset
Vastaajista 9 prosenttia on joutunut irtisanomaan henkilöstöään viimeisen vuoden aikana ja 15 pro-senttia lomauttamaan. Kun vastaajajoukko painotetaan, pk-yrityksistä 6 prosenttia on joutunut irtisa-nomaan ja 9 prosenttia lomauttamaan. Vastaajista 8 prosentilla on tällä hetkellä lomautuksia päällä. Kun vastaajajoukko painotetaan, pk-yrityksistä 4 prosentilla on lomautuksia parhaillaan menossa.
Teollisuuden yrityksistä lähes puolet on joutunut lomauttamaan henkilöstöään, kun taas palveluissa lomauttaneiden yritysten osuus on 7 prosenttia. Samoin teollisuudessa on jouduttu turvautumaan irtisanomisiin useimmiten (18 prosenttia), kun palveluissa tämä on harvinaisinta (6 prosenttia). Niin ikään rakentamisessa lomauttaminen (28 prosenttia) ja irtisanominen (14 prosenttia) ovat muita aloja yleisempiä.
Niistä, joilla on lomautuksia parhaillaan käynnissä, lomautukset kestävät tai niiden arvioidaan kestä-vän korkeintaan kolme kuukautta 28 prosentissa, 3–6 kuukautta 42 prosentissa ja yli 6 kuukautta 30 prosentissa.
Rekrytointiongelmat
Vastaajista 11 prosenttia (neljännes keväällä 2008) on kärsinyt rekrytointiongelmista viimeisen vuoden aikana. Rekrytointiongelmiin on törmätty aiempaa harvemmissa yrityksissä kaikilla toimialoilla, mutta etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Kun vastaajajoukko painotetaan, pk-yrityksistä 8 prosenttia on kärsinyt rekrytointiongelmista (17 prosenttia keväällä 2008). Näistä yrityksistä noin 70 prosenttia katsoo kärsineensä suoranaisesta työvoimapulasta.
Sen lisäksi, että rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten määrä on vähentynyt, vastaajista vain 6 prosenttia katsoo, että ongelmat ovat lisääntyneet vuoden takaisesta. Tämä on alle kolmasosa siitä osuudesta, joka oli reilu vuosi sitten. Vastaajista 13 prosentin mukaan rekrytointiongelmat ovat vä-hentyneet viimeisen vuoden aikana.
Yleisimmin (55 prosenttia ongelmista kärsineistä) rekrytointiongelmien syyksi mainitaan puutteellinen työkokemus. Puutteellisen koulutuksen nimeää syyksi 53 prosenttia. Vuosi sitten näiden syiden jär-jestys oli päinvastoin. Muut hakijoihin liittyvät tekijät nimeää rekrytointiongelmien syyksi 34 prosenttia ongelmista kärsineistä. Hakijoita ei ole ollut lainkaan 14 prosentissa ongelmia kohdanneista yrityksistä vähintään yhden rekrytoinnin yhteydessä. Tämän syyn osuus on laskenut 13 prosenttiyksikköä.
Vuokratyövoima
Syksyllä 2009 – samoin kuin keväällä 2008 – vastaajista 12 prosenttia ilmoitti käyttäneensä vuokra-työvoimaa viimeisen vuoden aikana. Vuokratyövoiman käyttöä arvioi lisänneensä 5 prosenttia ja vä-hentäneensä 10 prosenttia vastaajista. Kun vastaajajoukko painotetaan, pk-yrityksistä 8 prosenttia on käyttänyt vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman käyttö on ollut keskimääräistä yleisempää teollisuu-dessa (22 prosenttia) ja rakentamisessa (15 prosenttia). Näillä aloilla on myös yleisimmin vähennetty vuokratyövoiman käyttöä – teollisuudessa peräti 34 prosenttia vastaajista.
Ulkomainen työvoima
Ulkomaista työvoimaa vastaajista 7 prosentilla on ollut palveluksessa viimeisen vuoden aikana, ja 3 prosenttia ilmoittaa ulkomaista työvoimaa olleen käytössä epäsuorasti. Kun vastaajajoukko painote-taan, pk-yrityksistä 5 prosentilla on ollut suoraan palkattua ulkomaista työvoimaa ja 2 prosentilla epä-suorasti.
Työvoimahallinnon palvelut
Vastaajista 25 prosenttia on käyttänyt työvoimahallinnon palveluita viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun keväällä 2008 tämä osuus oli 30 prosenttia. Pk-yrityksistä 19 prosenttia on hyödyntänyt työvoi-mahallinnon palveluita (21 prosenttia keväällä 2008), kun vastaajajoukko painotetaan. Työnantajayri-tyksistä 32 prosenttia on käyttänyt palveluita (42 prosenttia keväällä 2008) – sitä useammat mitä suu-remmasta pk-yrityksestä on kyse.
Vastaajista 13 prosenttia tuntee palkkatukisetelin. Mikroyrityksistä ja pienistä vajaassa 15 prosentissa ja keskisuurista vajaassa viidenneksessä tunnetaan palkkatukiseteli. Toimialojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Vastaajista 6 prosenttiin on palkattu palkkatukisetelin omaava työnhakija. Palkka-tukisetelin hyödyntäminen näyttäisi yleistyneen. Muita aloja hieman useampi kaupan yritys on pal-kannut palkkatukisetelin omaavan henkilön.
Niistä, jotka eivät tunne palkkatukiseteliä, olisi reilu 40 prosenttia valmis hyödyntämään palkkatu-kiseteliä lyhyen kuvauksen perusteella, jos tarvetta ja mahdollisuuksia tulisi jatkossa eteen. Toimialo-jen välillä ei ole merkittäviä eroja.
Yhteishankintakoulutus näytettäisiin tunnettavan aikaisempaa paremmin. Vastaajista 22 prosenttia tuntee yhteishankintakoulutuksen: mikroyrityksistä reilu viidennes, pienistä reilu neljännes ja kes-kisuurista reilu 40 prosenttia. Muita heikommin yhteishankintakoulutus tunnetaan kaupassa.
Vastaajista 7 prosentissa on hyödynnetty yhteishankintakoulutusta. Myös tämä osuus on noussut vuoden 2008 keväästä. Mitä suuremmista pk-yrityksistä on kyse, sitä useampi on käyttänyt tätä kou-lutusta. Etenkin teollisuudessa on hyödynnetty yhteishankintakoulutusta.
Hyödyntäjistä 56 prosenttia on käyttänyt koulutusta uutta henkilöstöä rekrytoitaessa ja 47 prosenttia henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Nyt vastaajista 5 prosenttia on hyödyntänyt yhteishankinta-koulutusta myös henkilöstöä vähennettäessä. Tältä osin ei ole merkittäviä eroja toimialoittain tai ko-koluokittain.
Raportin on koonnut ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät.