Ulkomainen työvoima

EU- ja ETA-maiden kansalaisten kohdalla pääsääntönä työntekijöiden vapaa liikkuvuus

Euroopan unionin (EU-maat) ja Euroopan talousalueen (ETA-maat) jäsenvaltioiden kansalaisia koskee lähtökohtainen työvoiman vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Euroopan talousalueen jäsenvaltioita ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden lisäksi Islanti, Norja ja Liechtenstein. Lisäksi Sveitsin kansalaisiin sovelletaan pääosin samoja työntekijöihin liittyviä sääntöjä kuin EU:n ulkopuolisiin ETA-maihin. Ulkomaalaisen työntekijän asemaan liittyvien sääntöjen osalta Islannin, Norjan, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisiin sovelletaan siis hyvin pitkälti samoja sääntöjä kuin EU-maiden kansalaisiin.

EU- ja ETA-maiden kansalaisilla on oikeus työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa. Kyseisten maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuden perusteeksi riittää voimassaoleva passi tai henkilökortti. Jos EU-maasta olevan työntekijän oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta täytyy heidän rekisteröidä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa. Jos henkilö on EU-kansalaisen perheenjäsen, mutta ei itse ole EU-kansalainen, tulee hakea EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia. Pohjoismaiden kansalaisten osalta noudatetaan poikkeavaa menettelyä: Pohjoismaiden kansalaisen on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa maistraatissa.

Sama oikeus työskennellä ilman työntekijän oleskelulupaa on muusta EU tai -ETA jäsenvaltiosta Suomeen muuttaneen henkilön perheenjäsenillä riippumatta siitä, ovatko he jonkin EU- tai ETA-maan kansalaisia. Ulkomaalaislain mukaan unionin kansalaisen perheenjäseniksi katsotaan pääsääntöisesti aviopuoliso, alle 21-vuotiaat ja muut huollettavina olevat lapset tai aviopuolison lapset, sekä huollettavina olevat suoraan ylenevässä polvessa olevat sukulaiset ja heidän aviopuolisonsa. Perheenjäseneksi katsotaan rekisteröidyssä parisuhteessa elävät samaa sukupuolta olevat henkilöt, sekä aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvassa yhteisessä taloudessa avioliiton omaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolesta riippumatta, jos he ovat asuneet yhdessä vähintään kaksi vuotta. Lisäksi ulkomaalaislaissa on muutamia poikkeussääntöjä erityistilanteita varten.

Työttömänä Suomessa oleskelevaa EU- tai ETA-maan kansalaista koskeva oleskeluoikeus poikkeaa työsuhteessa olevan EU- tai ETA-maan kansalaisen oleskeluoikeudesta. Työttömän EU- tai ETA-maan kansalaisen oleskeluoikeutta ei käsitellä tässä ohjeessa tarkemmin.

Kolmansien valtioiden kansalaisten oikeus työskennellä Suomessa voi perustua seuraaviin lupiin:

• Työntekijän oleskelulupa
• Muu oleskelulupa
• Viisumiin tai viisumivapauteen perustuva työnteko-oikeus
• Euroopan unionin sininen kortti korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten
• Yrittäjän oleskelulupa

Kolmansien valtioiden kansalaisen työskentelyyn tarvitaan pääsääntöisesti työntekijän oleskelulupa. Seuraava esitys keskittyy työntekijän oleskelulupaan liittyviin seikkoihin. Muiden oleskelulupien, viisumiin tai viisumivapauteen perustuvaan työnteko-oikeuden ja muiden ulkomaalaislaissa määriteltyjen erityistilanteiden osalta on suositeltavaa olla yhteydessä Maahanmuuttoviraston neuvontapalveluun.

Työntekijän oleskelulupaa haetaan ulkomailla oleskellessa Suomen edustustosta tai Suomessa Maahanmuuttovirastosta. Pääsääntöisesti ensimmäistä oleskelulupaa tulee hakea ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. Tietyissä ulkomaalaislaissa luetelluissa tilanteissa ensimmäisen oleskeluluvan hakeminen on mahdollista myös Suomesta käsin. Työntekijän oleskeluluvan hakemiseksi tarvittavat lomakkeet ja lista tarvittavista liitteistä on saatavilla Maahanmuuttoviraston internetsivuilla. Samassa osoitteessa on myös saatavilla kattava tietopaketti oleskelupien hakemiseen ja myöntämismenettelyyn liittyen.

Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että työ- ja elinkeinotoimisto arvio ensin luvan työvoimapoliittiset edellytykset työvoiman saatavuusharkinnan perusteella sekä arvioi työantajan edellytykset täyttää työnantajavelvoitteensa ja ulkomaalaisen työntekijän toimeentulon riittävyyden. Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätöksen jälkeen lopullisen päätöksen luvan myöntämisestä tekee Maahanmuuttovirasto.

Työntekijän oleskelulupaa hakee työntekijä itse. Lupaa on mahdollista hakea myös sähköisesti. Työnantajan on ulkomaalaislain perusteella toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle työntekijän oman hakemuksen perusteella seuraavat tiedot:

1. työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu selvitys työnteon keskeisistä ehdoista;
2. vakuutus siitä, että edellisessä kohdassa mainitut työsuhteen ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisen työehtosopimuksen mukaiset tai, jos työehtosopimusta ei ole sovellettava, että ne vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä;
3. työ- ja elinkeinotoimiston vaatiessa selvitys siitä, että työnantaja on huolehtinut ja vastaisuudessa kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana.

Tiedot voi antaa Työ- ja elinkeinoministeriön laatimalla lomakkeella. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain muusta kuin EU- tai ETA-maasta tulevien työntekijöiden työhönottotilanteita