Ulkomainen työvoima

Ulkomaisten työntekijöiden työllistäminen aiheuttaa tiettyjä erityisvelvoitteita työnantajalle tai yritykselle, joka ulkomaalaisia työntekijöitä käyttää. Velvoitteet liittyvät erityisesti työlainsäädäntöön, verotukseen ja sosiaaliturvasäännöksiin. Tällä sivulla käsitellään yleistasoisesti ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä työoikeudellisia, verotuksellisia ja sosiaaliturvasäännöksiin liittyviä velvoitteita ja toimintaohjeita.

Ulkomaalaisen henkilön oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa perustuu pitkälti henkilön kansalaisuuteen. Työskentelyoikeuteen sovellettavien sääntöjen osalta ulkomaalaiset työntekijät voidaan jakaa Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioiden kansalaisiin sekä muiden valtioiden (kolmansien valtioiden) kansalaisiin. Ulkomaisen työntekijän Suomessa tehtävään ansiotyöhön mahdollisesti tarvittavat luvat ja lupaprosessi eivät riipu työsuhteen muodosta tai esimerkiksi siitä, onko ulkomainen työntekijä suoraan työsuhteessa suomalaisen yritykseen vai työskenteleekö ulkomainen työntekijä suomalaisessa yrityksessä lähetettynä työntekijänä.

EU- ja ETA-maiden kansalaisten kohdalla pääsääntönä työntekijöiden vapaa liikkuvuus

Euroopan unionin (EU-maat) ja Euroopan talousalueen (ETA-maat) jäsenvaltioiden kansalaisia koskee lähtökohtainen työvoiman vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Euroopan talousalueen jäsenvaltioita ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden lisäksi Islanti, Norja ja Liechtenstein. Lisäksi Sveitsin kansalaisiin sovelletaan pääosin samoja työntekijöihin liittyviä sääntöjä kuin EU:n ulkopuolisiin ETA-maihin. Ulkomaalaisen työntekijän asemaan liittyvien sääntöjen osalta Islannin, Norjan, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisiin sovelletaan siis hyvin pitkälti samoja sääntöjä kuin EU-maiden kansalaisiin.

EU- ja ETA-maiden kansalaisilla on oikeus työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa. Kyseisten maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuden perusteeksi riittää voimassaoleva passi tai henkilökortti. Jos EU-maasta olevan työntekijän oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta täytyy heidän rekisteröidä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa. Jos henkilö on EU-kansalaisen perheenjäsen, mutta ei itse ole EU-kansalainen, tulee hakea EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia. Pohjoismaiden kansalaisten osalta noudatetaan poikkeavaa menettelyä: Pohjoismaiden kansalaisen on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa maistraatissa.

Sama oikeus työskennellä ilman työntekijän oleskelulupaa on muusta EU tai -ETA jäsenvaltiosta Suomeen muuttaneen henkilön perheenjäsenillä riippumatta siitä, ovatko he jonkin EU- tai ETA-maan kansalaisia. Ulkomaalaislain mukaan unionin kansalaisen perheenjäseniksi katsotaan pääsääntöisesti aviopuoliso, alle 21-vuotiaat ja muut huollettavina olevat lapset tai aviopuolison lapset, sekä huollettavina olevat suoraan ylenevässä polvessa olevat sukulaiset ja heidän aviopuolisonsa. Perheenjäseneksi katsotaan rekisteröidyssä parisuhteessa elävät samaa sukupuolta olevat henkilöt, sekä aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvassa yhteisessä taloudessa avioliiton omaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolesta riippumatta, jos he ovat asuneet yhdessä vähintään kaksi vuotta. Lisäksi ulkomaalaislaissa on muutamia poikkeussääntöjä erityistilanteita varten.

Työttömänä Suomessa oleskelevaa EU- tai ETA-maan kansalaista koskeva oleskeluoikeus poikkeaa työsuhteessa olevan EU- tai ETA-maan kansalaisen oleskeluoikeudesta. Työttömän EU- tai ETA-maan kansalaisen oleskeluoikeutta ei käsitellä tässä ohjeessa tarkemmin.

 

Kolmansien valtioiden kansalaisten oikeus työskennellä Suomessa voi perustua seuraaviin lupiin:

  • Työntekijän oleskelulupa
  • Muu oleskelulupa
  • Viisumiin tai viisumivapauteen perustuva työnteko-oikeus
  • Euroopan unionin sininen kortti korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten
  • Yrittäjän oleskelulupa

Kolmansien valtioiden kansalaisen työskentelyyn tarvitaan pääsääntöisesti työntekijän oleskelulupa. Seuraava esitys keskittyy työntekijän oleskelulupaan liittyviin seikkoihin. Muiden oleskelulupien, viisumiin tai viisumivapauteen perustuvaan työnteko-oikeuden ja muiden ulkomaalaislaissa määriteltyjen erityistilanteiden osalta on suositeltavaa olla yhteydessä Maahanmuuttoviraston neuvontapalveluun.

Työntekijän oleskelulupaa haetaan ulkomailla oleskellessa Suomen edustustosta tai Suomessa Maahanmuuttovirastosta. Pääsääntöisesti ensimmäistä oleskelulupaa tulee hakea ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. Tietyissä ulkomaalaislaissa luetelluissa tilanteissa ensimmäisen oleskeluluvan hakeminen on mahdollista myös Suomesta käsin. Työntekijän oleskeluluvan hakemiseksi tarvittavat lomakkeet ja lista tarvittavista liitteistä on saatavilla Maahanmuuttoviraston internetsivuilla. Samassa osoitteessa on myös saatavilla kattava tietopaketti oleskelupien hakemiseen ja myöntämismenettelyyn liittyen.

Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että työ- ja elinkeinotoimisto arvio ensin luvan työvoimapoliittiset edellytykset työvoiman saatavuusharkinnan perusteella sekä arvioi työantajan edellytykset täyttää työnantajavelvoitteensa ja ulkomaalaisen työntekijän toimeentulon riittävyyden. Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätöksen jälkeen lopullisen päätöksen luvan myöntämisestä tekee Maahanmuuttovirasto.

Työntekijän oleskelulupaa hakee työntekijä itse. Lupaa on mahdollista hakea myös sähköisesti. Työnantajan on ulkomaalaislain perusteella toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle työntekijän oman hakemuksen perusteella seuraavat tiedot:

  1. työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu selvitys työnteon keskeisistä ehdoista;
  2. vakuutus siitä, että edellisessä kohdassa mainitut työsuhteen ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisen työehtosopimuksen mukaiset tai, jos työehtosopimusta ei ole sovellettava, että ne vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä;
  3. työ- ja elinkeinotoimiston vaatiessa selvitys siitä, että työnantaja on huolehtinut ja vastaisuudessa kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana.

Tiedot voi antaa Työ- ja elinkeinoministeriön laatimalla lomakkeella. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain muusta kuin EU- tai ETA-maasta tulevien työntekijöiden työhönottotilanteita

Työnantajan yleiset velvollisuudet ja ulkomaalaiseen työntekijään sovellettavat työehdot


Suomalaisessa yrityksessä työskentelevään ulkomaiseen työntekijään sovelletaan lähtökohtaisesti samoja työehtoja kuin yrityksen vastaaviin suomalaisiin työntekijöihin.

Palkatessaan ulkomaalaisen työntekijän työantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on vaadittava työntekijän oleskelulupa, tai että hän ei tarvitse oleskelulupaa. Lisäksi työantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot ulkomaalaisista työntekijöistä ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Tiedot on säilytettävä ulkomaalaisen työntekijän työsuhteen päättymisestä neljä vuotta. Tietojen kirjaamisessa on suositeltava käyttää Työsuojeluhallinnon internetsivuilta saatavilla olevaa lomaketta. Työnteko-oikeuden varmistamisvelvollisuus, tietojen keräämis- ja säilyttämisvelvollisuus koskee työantajaa kaikkien ulkomaalaisten työntekijäryhmien kohdalla riippumatta siitä, onko työntekijä lähtöisin EU/ETA-maasta tai kolmannesta valtiosta. Velvoitteiden noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset ja poliisi, ja laiminlyönnistä voidaan määrätä sanktio.

Työantaja on tapaturmavakuutuslain nojalla velvollinen vakuuttamaan palveluksessaan olevat niin ulkomaalaiset kuin suomalaisetkin työntekijät. Tapaturmavakuutusvelvollisuuteen on säädetty muutamia poikkeuksia koskien ulkomailta Suomeen lähetettyjä työntekijöitä. Näitä poikkeuksia käsitellään tässä ohjeessa vain hyvin lyhyesti. Vakuuttamisvelvollisuuteen säädettyjen poikkeusten osalta lisätietoja voi yksittäistapauksissa tiedustella työsuojeluviranomaisilta.

Ulkomaisen työntekijän työsuhteeseen sovellettavat ehdot

Suomalaisessa yrityksessä työskentelevään ulkomaiseen työntekijään sovelletaan lähtökohtaisesti samoja työehtoja kuin yrityksen vastaaviin suomalaisiin työntekijöihin. Poikkeuksen muodostavat tietyissä poikkeustapauksissa lähetetyt työntekijät, joita säätelee laki työntekijöiden lähettämisestä. Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa, ja jonka ulkomainen työantaja lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen. Työntekijän lähettäminen voi perustua suomalaisen yrityksen ja ulkomaisen lähettäjäyrityksen työvoimanvuokrausta koskevaan sopimukseen tai urakkasopimukseen. Lähetetyn työntekijän työnantaja on ulkomainen yritys ja suomalainen yritys toimii näissä tilanteissa palvelun tilaajana.

Myös lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät pääsääntöisesti Suomen lainsäädännön ja yleissitovien työehtosopimusten mukaan. Tietyissä tilanteissa saattaa lähetetyn työntekijän työsuhteeseen tulla kuitenkin sovellettavaksi vieraan valtion laki. Siinäkin tapauksessa työsuhteeseen sovelletaan kuitenkin seuraavien säädösten osalta aina Suomen lainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia siltä osin kuin ne takaavat työntekijälle edullisemman aseman suhteessa muutoin sovellettavaksi tulevaan ulkomaalaiseen lainsäädäntöön. Tämä edullisemmuussääntö koskee seuraavia säädöksiä:

  1. työaikaan perustuvien korvausten ja korotetun palkan osalta työaikalain ja leipomotyölain säännöksiä
  2. työ- ja lepoaikojen noudattamisen osalta työaikalain säännöksiä
  3. vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen määräytymisen ja vuosilomakirjanpidon osalta vuosilomalain ja yleissitovien työehtosopimusten määräyksiä
  4. palkan määräytymisen, minimipalkan ja asuntoedun osalta työsopimuslain ja yleissitovien työehtosopimusten määräyksiä.
  5. perhevapaisiin liittyvän sääntelyn osalta työsopimuslain säännöksiä
  6. Lisäksi noudatettaviksi tulevat kaikilta osin työturvallisuuslaki, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, työterveyshuoltolaki sekä nuorista työntekijöistä annettu laki.

Pääsääntöisesti ulkomaisiin lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä ja myös päivärahasääntelyä. Mikäli kansainvälisyksityisoikeudellinen sääntely poikkeustapauksessa johtaa siihen, että työsuhteeseen sovellettaisiin vieraan valtion lakia, niin tästä huolimatta yllämainittu edullisemmuussääntö takaa sen, etteivät työantaja ja lähetetty työntekijä voi pätevästi sopia yllä mainittujen säännösten takaamaan vähimmäissuojaa heikommista työsuhteen ehdoista.

Yritysten, jotka kuuluvat yhteistoimintalain piiriin, on lisäksi huomioitava säännökset vuokratyövoiman käyttöön liittyvästä yhteistoimintalain asettamasta yhteistoimintaneuvotteluvelvoitteesta. Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20.

Ulkomailta Suomeen lähetettävien työntekijöiden työnantajan velvollisuudet

Lähettävän yrityksen on ennen työnteon aloittamista tehtävä työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työntekijän tai työntekijöiden lähettämisestä Suomeen. Ilmoitus tehdään sähköisesti.

Ilmoituksen tulee sisältää:

  1. Lähettävän yrityksen yksilöintitiedot, yhteystiedot, ulkomainen verotunniste ja tiedot vastuuhenkilöistä lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltiossa;
  2. tilaajan yksilöintitiedot ja yhteystiedot;
  3. rakennusalan työssä rakennuttajan ja pääurakoitsijan yksilöintitiedot ja yhteystiedot sekä lähetetyn työntekijän veronumero;
  4. kunkin lähetetyn työntekijän yksilöintiin tarvittavat henkilötiedot, henkilötunnus ja asuinvaltion verotunniste sekä lähettämisen alkamisaika ja päättymisaika tai arvioitu päättymisaika;
  5. lähettävän yrityksen edustajan yksilöintitiedot ja yhteystiedot Suomessa tai tieto perusteesta, jonka nojalla edustajaa ei tarvitse asettaa;
  6. työntekopaikka tai -paikat;
  7. toimiala, jolla lähetetty työntekijä tulee työskentelemään.

Veronumeroa, kunkin lähetetyn työntekijän yksilöintietoja erikseen ja erillisiä työntekopaikkoja koskevat tiedot on annettava kuitenkin vasta 1.10.2021 alkaen.

Jos lähettävä yritys haluaa pidentää laissa säädettyä pitkäaikaisen lähettämisen aikarajaa, sen on tehtävä ilmoitus aikarajan pidentämisestä sähköisesti työsuojeluviranomaiselle viimeistään ennen lähetetyn työntekijän 12 kuukauden tosiasiallisen työnteon aikarajan täyttymistä. Ilmoituksessa on perusteltava lähettämisen keston pidennyksen syy. Lisäehtojen soveltamisen 12 kuukauden aikarajaa voidaan pidentää enintään kuudella kuukaudella

Suomeen työvoimaa lähettävällä ulkomaisella yrityksellä on oltava Suomessa edustaja, joka on lähetetyn työntekijän ja viranomaisten tavoitettavissa koko lähetettynä olon ajan. Edustajalla tulee olla kelpoisuus vastaanottaa yrityksen puolesta viranomaisasiakirjoja ja haasteita sekä toimittaa asiakirjoja yritykseltä viranomaisille ja tuomioistuimille sekä kelpoisuus edustaa lähettävää yritystä tuomioistuimessa. Edustajaa ei tarvitse asettaa tilanteessa, jossa työntekijöitä lähetetään Suomeen enintään 10 päiväksi. Työskentelyn kestoaikaa laskettaessa otetaan huomioon kyseistä työskentelyä koskeva lähettämisjakso sekä sen päättymispäivää edeltänyt 4 kalenterikuukauden tarkastelujakso, jonka ajalta lähettämiseksi lasketaan jokainen sellainen päivä, jolloin yksi tai useampi lähetetty työntekijä on tehnyt työtä Suomessa.

Tilaajan tulee edellyttää edustajan asettamista ulkomaisen yrityksen kanssa tekemässään sopimuksessa, jotta työn teettäjän katsotaan täyttäneen omalta osaltaan huolehtimisvelvollisuutensa. Tilaajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto siitä, missä ja miten edustaja voidaan tarvittaessa tavoittaa sekä välitettävä saamansa tieto työsuojeluviranomaiselle. Mikäli tilaaja ei pyynnöstä selvitä tietoja edustajan tavoittamiseksi ja toimita niitä työsuojeliviranomaiselle, on tilaaja velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksun.

Lähettävän yrityksen on pidettävä saatavilla kirjallisesti Suomessa koko lähettämisen ajan:

  1. lähettävän yrityksen yksilöintitiedot ja tiedot vastuuhenkilöiistä lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltiossa
  2. lähetetyn työntekijän yksilöintitiedot
  3. työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukainen selvitys lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovellettavista työehdoista
  4. selvitys lähetetyn työntekijän työnteko-oikeuden perusteesta

Jos lähetetyn työntekijän lähetettynä olo kestää yli kymmenen päivää, lähettävän yrityksen on pidettävä Suomessa kirjallisesti saatavilla lähetetyn työntekijän työskentelyä Suomessa koskeva työaikakirjanpito, palkkalaskelma ja rahoituslaitoksen antama tosite maksetuista palkoista.

Tiedot pitää olla välittömästi saatavilla ja tietoja on säilytettävä kaksi vuotta siitä, kun lähetetyn työntekijän työskentely Suomessa on päättynyt. Tietoja voidaan säilyttää ulkomailla, mutta tiedot on pyynnöstä toimitettava viranomaiselle. Lähettävän yrityksen on ilmoitettava tilaajalle ennen työskentelyn alkamista Suomessa, kenellä yllä mainitut tiedot ovat työntekijän lähettynä olon aikana. Mikäli lähettävä yritys ei pidä saatavilla tarvittavia tietoja, on se velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua.

Ulkomaalaisen työntekijän verotus

Verovelvolliset ovat Suomessa joko yleisesti verovelvollisia tai rajoitetusti verovelvollisia. Pääsääntöisesti yleisesti verovelvollisia ovat Suomessa asuvat henkilöt ja rajoitetusti verovelvollisia ulkomailla asuvat henkilöt.

Ulkomaalaisen työntekijän verotus

Ulkomaisen työntekijän vakuuttaminen ja sosiaaliturva

Suomessa tehtävä työ vakuutetaan Suomessa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ulkomaisen työntekijän oikeus Suomen sosiaaliturvaetuuksiin riippuu useasta eri tekijästä.

Ulkomaisen työntekijän vakuuttaminen ja sosiaaliturva
Nainen sohvalla

Neuvonta: ulkomainen työvoima

Yrittäjien neuvontapalvelu neuvoo jäsenyrityksiä ulkomaisen työntekijän työsuhteeseen ja oleskeluun liittyvissä asioissa. Työsuojeluhallinnon, Verohallinnon, Kansaneläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja Maahanmuuttoviraston neuvontapalvelut antavat puhelimitse neuvontaa omilla vastuualueillaan.

Neuvonta: ulkomainen työvoima

Neuvontaa puhelimitse jäsenille oikeudellisissa asioissa

Ikoni kahdesta henkilöstä

Neuvontapalvelu

Jäsenpalveluna maksuton lakineuvonta ja asiantuntija-apu
Arkisin klo 8–18