Paikallinen sopiminen
Työpaikkasopimisessa työntekijät ja työnantaja sopivat samoista työehtoihin liittyvistä asioista kuin työehtosopimuksessa, kuten työajoista, palkoista, lomista sekä muista eduista. Sopiminen on vapaaehtoista: yhteisestä halusta ja yhteisen menestyksen puolesta.
Asiakkaiden palveleminen on yritysten päätehtävä. Työpaikkasopiminen eli paikallinen sopiminen tuo työehtoihin positiivista joustoa: yrityksessä voidaan toteuttaa sopivimmat työnteon tavat, ajat ja paikat ja palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin.
Työpaikkasopimisessa työntekijät ja työnantaja sopivat samoista työehtoihin liittyvistä asioista kuin työehtosopimuksessa, kuten työajoista, palkoista, lomista sekä muista eduista. Sopiminen on vapaaehtoista: yhteisestä halusta ja yhteisen menestyksen puolesta.
Useilla työpaikoilla näistä sovitaan jo, mutta kaikki työntekijät ja yritykset eivät saa sopia yhtä laajasti. Tilannetta pitää vielä parantaa. Tällä sivustolla kerromme miten ja miksi työpaikkasopimista pitää uudistaa.
Työehtosopimusten mukainen paikallinen sopiminen
Suurelle osalle suomalaisia yrityksiä sopimismahdollisuuksia on työehtosopimuksissa vain niukasti. Keskimäärin yli satasivuisessa TES-kirjassa on 10–20 paikallisen sopimisen mahdollistavaa määräystä.
Yrittäjägallup TNS Kantar 5/2019
Yrittäjägallupit
- 62 % yrityksistä haluaisi, että oma toimiala siirtyy sopimaan paikallisesti
- Vain 8 %:ssa työnantajayrityksistä on luottamusmies
- Lähes puolet yrittäjistä mainitsee työpaikkasopimisen lisäämisen tehokkaimmaksi kannusteeksi palkata uuden työntekijän
- 84 % yrittäjistä on sitä mieltä, että pitäisi olla lakisääteinen toisin sopimisen oikeus
Vahvuudet
- Lisää joustoa niin työnantajalle kuin työntekijälle tai työntekijäryhmällekin. Työntekijät pääsevät enemmän vaikuttamaan yrityksen toimintatapoihin.
- Aitoa lähidemokratiaa. Sopimus on molempien osapuolten vapaasti yhdessä ja yhdenvertaisesti tekemä, ei muualla sovittu tai päätetty.
- Nopea ja joustava tapa reagoida muutoksiin. Yrityksen tilanne ja toimintatavat tunnetaan parhaiten yrityksessä.
- Työpaikkasopimisen lisääminen parantaa yrityksen mahdollisuuksia kasvuun.
- Yrityksessä voidaan välttyä yt-neuvotteluilta, irtisanomisilta ja lomautuksilta, kun työpaikalla sovitaan yhdessä joustoista. Yhteishenki ja luottamus työnantajan ja työntekijöiden välillä kasvavat yhteisen sopimisen myötä.
Haasteet
- Työpaikkasopiminen vaatii osaamista sekä työnantajalta että työntekijöiltä. Osaamista onkin lisättävä, jotta sopiminen sujuisi.
- Ei ratkaise kaikkia työmarkkinajärjestelmän jäykkyyksiä, jos työlainsäädännön pakottavia säännöksiä ei muuteta sopimista tukeviksi.
- Lainsäädännössä ei ole tällä hetkellä selkiytetty henkilöstön edustajien asemaa, joten työnantaja ei tiedä, kenen kanssa voi pätevästi neuvotella ja sopia.
- Työpaikkasopimiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä.
- Työpaikkasopimuksia ei synny, koska työlainsäädännön ja työehtosopimusten antamia mahdollisuuksia ei tunneta eikä hyödynnetä yrityksissä.
Työpaikkasopiminen edellyttää luottamusta
Työpaikkasopiminen edellyttää, että työntekijöillä on riittävästi ajantasaista tietoa yrityksen tilasta, niin talouden kuin muidenkin asioiden osalta. Paikallista sopimusta ei voi syntyä ilman yhteistä tahtoa. TEM:n vuosittain julkaistavasta Työolobarometrista ilmenee, että pienemmissä yrityksissä henkilöstö keskimäärin tuntee yrityksen tilanteen hyvin. Suhteet työnantajaan ovat hyvät ja luottamukselliset.
Työpaikkasopiminen ei ole nyt laajasti mahdollista
Suurelle osalle suomalaisia yrityksiä sopimismahdollisuuksia on työehtosopimuksissa vain niukasti. Keskimäärin yli satasivuisessa TES-kirjassa on 10–20 määräystä, jotka mahdollistavat työpaikkasopimista.
Luovuttaisiinko yleissitovuudesta?
Työpaikkasopimisen laaja mahdollistaminen ei merkitsisi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Jos työntekijät ja työnantaja haluaisivat paikallisella sopimuksella poiketa työehtosopimuksesta, se edellyttäisi aina sopimista eli yhteisymmärrystä poikkeusjärjestelyn tarpeesta.
Työpaikkasopimisen termit
Työpaikkasopimisesta keskusteltaessa käytetään usein sanoja, jotka eivät ole kaikille tuttuja. Tiedätkö, mitä tarkoittavat esimerkiksi puolipakottava työlainsäädäntö, järjestäytymätön yritys ja luottamusvaltuutettu?
- Työlainsäädäntö
Lainsäädäntöä, jolla säädellään työn tekemistä ja teettämistä, esimerkiksi työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Siitä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Se valmistelee työlainsäädäntöä yhdessä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kanssa. Suomen Yrittäjät on mukana valmistelussa. - Pakottava työlainsäädäntö
Ei voi sopia toisin. - Puolipakottava työlainsäädäntö
Voi sopia työehtosopimuksella toisin. - Tahdonvaltainen työlainsäädäntö
Voi sopia työntekijän ja työnantajan välillä toisin. - Työehtosopimus
Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksia on yleissitovia ja normaalisitovia. - Paikallinen sopiminen eli työpaikkasopiminen
Mahdollisuus sopia työ ehdoista ja -ajoista työpaikalla yhdessä sopien toisin kuin työehtosopimus määrää. Työlainsäädäntöä on aina noudatettava. - Järjestäytynyt yritys
Yritys, joka kuuluu työnantajaliittoon, ja noudattaa normaalisitovaa työehtosopimusta. Näitä yrityksiä on Suomessa on noin 20 000. - Järjestäytymätön yritys
Yritys, joka ei kuulu työnantajaliittoon. Osa noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. Näitä yrityksiä on Suomessa noin 50 000. Osa kuuluu niin sanottuun vapaaseen kenttään, eli niillä ei ole työehtosopimusta ollenkaan. Näitä yrityksiä on Suomessa noin 20 000. - Järjestäytynyt työntekijä
Työntekijä, joka kuuluu johonkin ammattiliittoon. - Järjestäytymätön työntekijä
Työntekijä, joka ei kuulu ammattiliittoon. - Luottamusmies
Työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Hänen on kuuluttava työehtosopimuksen sopineeseen ammattiliittoon, ja hänen valintaansa voivat pääsääntöisesti osallistua vain samaan ammattiliittoon kuuluvat työntekijät. Luottamusmiehiä on arviolta 3000–5000 yrityksessä. - Luottamusvaltuutettu
Työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 §:n mukainen luottamusvaltuutettu, jonka voi kuulu ammattiliittoon tai olla kuulumatta. Luottamusvaltuutetun valintaan voivat osallistua kaikki työntekijät.
