91 keinoa maakunnille navigoida kriisin yli – Nina Rasola: ”Hankinnoilla voidaan vaikuttaa vahvasti yritysten sekä työllisyyden kasvuun”
– Maakunnat tarvitsevat selviytymissuunnitelman koronakriisistä. Esimerkiksi julkisten kilpailutusten tekeminen fiksusti ja pikavauhtia auttaisi pienyrityksiä heti, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Kujala iloitsee siitä, että kriisi on poikkeuksellisella tavalla synnyttänyt yksityisen ja julkisen sektorin uraauurtavaa yhteistyötä. Hän toivookin, että vahvasta yhdessä tekemisestä tulisi uusi normaali.
Selviytymisresepti laaditaan maakunnan vahvuudet ja tarpeet huomioiden
Reilussa kuukaudessa koronakriisi on vahingoittanut kolmea neljäsosaa suomalaisyrityksistä. Kun yrityksillä menee huonosti, myös kotikuntien talous sakkaa ja maakunnan vireys taantuu. Yrittäjien aluekehitysohjelma Suomi on yritystensä summa 2.0 esittää ratkaisuja ja työkaluja, jotta alueet ja yritykset voivat selviytyä kriisistä yhdessä.
Yritystoiminnan päivittämisen tarve ei kriisivaiheen jälkeenkään häviä, päinvastoin. Yrittäjät esittää, että maakuntiin on laadittava selviytymissuunnitelmat.
– Ennätysmäärä yrittäjiä hakee nyt uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Kaikkien rahoitusinstrumenttien ja esimerkiksi yrityspalveluiden on tuettava tätä, Anssi Kujala sanoo.
Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo nosti aluekehitysohjelman tiedotustilaisuudessa esiin harvaan asuttujen alueiden näkökulman.
– Aluekehittämisessä varsinkin harvaan asutussa osassa maata korostuu saavutettavuus. Se on keskeisellä sijalla hyvinvoinnin ja kasvun moottorina. Tarkoitan maantie-, raide-, meri- ja tietoliikennettä sekä myös liikennettä rajojen yli. Esimerkiksi rautatieverkoston peruskorjaaminen ja nopeiden raideyhteyksien lisääminen luovat elinvoimaa, Salo toteaa.
Yrittäjien esitykset toimivat yhteistyön avaajana
Yrittäjien mukaan alueilla on laadittava selviytymissuunnitelma, johon eri elinkeinopolitiikan toimijat sitoutuvat. Elinkeinoelämän sidosryhminä on iso joukko toimijoita, kuten kunnat, oppilaitokset, ELY-keskukset ja muun muassa kehitysyhtiöt.
Maakunnilla on omat vahvuutensa ja erityispiirteensä. Suunnitelmassa tulee huomioida esimerkiksi yhteinen käsitys alueen yritysten, työpaikkojen ja aluetalouden tilanteesta kriisin jälkeen, ja muistaa kaikkien päätösten yritysvaikutusten arviointi.
– Nämä 91 ratkaisuesitystä muodostavat hyvän yhteistyön pohjan maakuntiin ja toimivat yhteistyön avaajana. Kriisissä on huomattu, että yritykset reagoivat nopeasti yhteiskunnallisin muutoksiin ja asiakkaiden vaatimuksiin. Koen tärkeäksi, että alueilla tunnistetaan oman alueen muutostrendit ja ilmiöt, SY:n varapuheenjohtaja Nina Rasola korostaa.
Julkiset hankinnat liikkeelle – ”Mietittävä, mitä kaikkea voidaan hankkia alueen pieniltä yrityksiltä”
Nyt julkinen sektori voi olla äärimmäisen tärkeä asiakas monelle yrittäjälle, muistuttaa varapuheenjohtaja Nina Rasola Etelä-Savosta. Rasolan leipätyö on ympäristöhuoltoalan perheyrityksen johdossa.
– Julkiset hankinnat myös luovat markkinaa. Hankinnoilla voidaan halutessa vaikuttaa vahvasti yritysten sekä työllisyyden kasvuun, ja ne ovat yksi elinvoimaa vahvistava tekijä. Hankinnat on muistettava jakaa osiin, jotta mahdollisimman moni yritys voi niihin osallistua.
– Toivon, että pienhankintoihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Tieto pienhankinoista olisi hyvä lähettää oman alueen yrittäjille tietoon, pelkkä näkyminen sähköisissä kanavissa ei tavoita koko yrittäjäkuntaa.
Rasola korostaa, että nyt olisi tärkeää, ettei hankintoja laiteta jäihin.
– On mietittävä, että mitä kaikkea voitaisiin hankkia alueen omilta pieniltä toimijoilta, näin pidetään alueen yritykset hengissä kriisin yli.
SY:n Anssi Kujalan mukaan hankinnat voivat tuoda myös aivan uutta bisnestä yrittäjälle, kun muut asiakkaat ovat kadonneet.
Palvelusetelit on myös laskettava liikkeelle mahdollisimman monelle alalle.
Tutustu aluekehitysohjelmaan Suomi on yritystensä summa 2.0.
* Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto ovat laatineet yhteiset suositukset yrityksille ja kunnille koronakriisin ajaksi (julkaistu 19.3)
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
