Älä sano tätä sanaa, se voi poikia 249 euron laskun – Asiantuntija kertoo, miten ei pidä toimia, jos yrittäjä saa epämääräisen puhelun

Suomen Yrittäjiin yhteydessä ollut yrittäjä ei ole yksin. Epämääräiset myyntipuhelut vaivaavat lukuisia uusia yrittäjiä, jotka ovat vasta aloittaneet toimintansa.

Kyseinen yrittäjä esiintyy tässä yhteydessä nimettömänä. Yrittajat.fi on ollut häneen yhteydessä ja kysynyt tarkempia tietoja puhelusta, jonka seurauksena yrittäjä sai perusteettoman laskun.

Olemme kertoneet Suomen Yritysrekisterin myyntipuheluista jo vuonna 2019, jolloin ne niin ikään vaivasivat tuoreita yrittäjiä.

Seuraavassa yrittäjä kertoo, miten puhelu eteni ja mitä sen jälkeen tapahtui.

Miten soittaja esitteli itsensä?

”Puhelu tuli myyjältä, joka ei puhelun alussa esitellyt selkeästi itseään, edustamaansa yritystä eikä palvelua, jota oli tarjoamassa. Hän aloitti sanomalla, että yritykseni perustiedot löytyvät jo heidän järjestelmästään, ja kertoi että puhelut tallennetaan asiakaspalvelun laadun varmistamiseksi. Sitten hän jatkoi, että puhelun tarkoituksena olevan näiden tietojen tarkistaminen ja täydentäminen. Tämä loi vaikutelman, että kyse on viranomaisen tai lain edellyttämästä rekisteröinnistä. Epäselvyyttä lisäsi soittajan yrityksen nimi ”Suomen yritysrekisteri”, joka kuulosti viralliselta taholta.”

Miten keskustelu eteni?

”Myyjä kysyi, olenko vastuuhenkilö yrityksessä. Vastasin myöntävästi. Tämän jälkeen hän ilmoitti puhelun nauhoittamisesta ja jatkoi kysymyksillä yrityksen toimialasta, osoitteesta, sähköpostista sekä nimestäni. Vastasin kaikkiin kysymyksiin rehellisesti olettaen, että kyse oli virallisesta rekisteröinnistä tai lakisääteisestä menettelystä.

Myyjä kertoi täydentäneensä yritykseni tiedot Suomen yritysrekisteriin, jonka väitti olevan palvelu, joka ylläpitää suomalaisten yhdistysten ja kuntien keskeisiä tietoja. Hän mainitsi, että tiedot tulevat näkyville myös hakukoneiden kautta. Tämän jälkeen hän ilmoitti, että tietojen julkaiseminen aiheuttaa vuosimaksun, joka on 249 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Samalla hän sanoi, että maksu on verovähennyskelpoinen ja voidaan maksaa kerralla tai kahdessa erässä.”

Missä vaiheessa puhuttiin rahasta?

”Lopuksi myyjä varmisti hyväksyntäni vuosimaksulle kysymällä, voidaanko näillä tiedoilla aloittaa 12 kuukauden jakso. Vastasin ”kyllä”, edelleen siinä uskossa, että kyse on viranomaisrekisteristä. Myyjä päätti puhelun ilmoittamalla, että lasku ja käyttäjätunnukset toimitetaan kirjepostina ja toivotti menestystä toiminnalle.

Puhelu kesti 4:20 minuuttia ja noin kaksi minuuttia meni siihen, kun oli pakko kertoa nimeni kirjain kirjaimelta myyjälle.”

Aavistitko puhelun aikana, että saat jälkikäteen laskun?

”Soittajan käyttämä nimi ”Suomen yritysrekisteri” antoi vahvan vaikutelman, että kyseessä olisi viranomainen. Myyjä mainitsi heti puhelun alussa, että yritykseni perustiedot löytyvät jo heidän järjestelmästään, mikä vahvisti käsitystäni siitä, että puhelu liittyy johonkin viranomaisprosessiin, esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH). Tämän vuoksi en osannut epäillä, että kyseessä olisi kaupallinen palvelu tai maksullinen tilaus.”

Koska huomasit tulleesi vedätetyksi?

”Vasta seuraavana päivänä, kun minuun otettiin yhteyttä useista eri yrityksistä, jotka kertoivat joutuneeni hujauksen kohteeksi ja tarjosivat apua sopimuksen purkamiseen ja laskun mitätöimiseen. Tapa, jolla nämä yritykset ottivat yhteyttä ja tunsivat tilanteeni, herätti vahvan epäilyn siitä, että nämä tahot saattavat olla keskenään yhteydessä tai toimia samassa verkostossa. Muistaakseni yksi yhteyttä ottaneista yrityksistä oli nimeltään esimerkiksi ”Netti Info”. Kieltäydyin heidän tarjoamastaan avusta, koska tilanne vaikutti epäilyttävältä ja halusin hoitaa asian itsenäisesti ja luotettavien tahojen kautta.”

Kuinka pian lasku tuli?

”Lasku saapui parin päivän kuluttua puhelusta. Maksuehdoiksi oli asetettu poikkeuksellisen tiukka aikataulu, seitsemän päivää ja maksuhuomautus jo viiden päivän kuluttua eräpäivästä.

Oletko reklamoinut laskusta?

Reklamoin laskusta välittömästi, kun sain selville, että kyseessä ei ole viranomaispalvelu, vaan harhaanjohtava myyntitapa. Olen lähettänyt kirjalliset reklamaatiot sekä alkuperäisestä laskusta että maksukehotuksesta.

Olen toistuvasti tuonut esiin, että sopimus ei ole pätevä oikeustoimilain 30 § ja 31 § nojalla. Tallenteen perusteella myyjä ei esittäydy selkeästi, eikä kerro riittävästi edustamastaan yrityksestä tai palvelun sisällöstä. Myyntitilanne on ollut epäselvä ja harhaanjohtava, ja on selvästi luotu antamaan vaikutelma, että kyse on lakisääteisestä tai viranomaisperäisestä velvoitteesta.

Tänään sain tarjouksen 50 prosentin hyvityksestä asian loppuun saattamiseksi. En aio hyväksyä tätä, enkä aio maksaa mitään, koska katson, ettei sopimusta ole syntynyt lain edellyttämällä tavalla. Pidän asiaa edelleen riidanalaisena ja valmiina viemään tarvittaessa eteenpäin.”

Onko laskun lähettäjä ollut yhteydessä puhelun jälkeen?

”Puhelun jälkeen en ole saanut heiltä puheluita, mutta olen saanut useita sähköposteja. Tänään sain vastauksen tekemääni reklamaatioon. Viestissä kerrottiin, että asian loppuun saattamiseksi minulle tarjotaan 50 prosentin hyvitystä laskusta, ja että heidän näkemyksensä mukaan sopimus on tallenteen perusteella syntynyt. Lisäksi viestissä todettiin, että mikäli kieltäydyn maksamasta, asia voidaan siirtää oikeudelliseen käsittelyyn.”

Tätä pätevän sopimuksen syntyminen edellyttää

Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandbergin mukaan yrittäjäjärjestön neuvontaan tulee valitettavan paljon yhteydenottoja tapauksista, joissa aggressiivinen puhelinmyyjä myy palvelua, jota yrittäjä ei ole tilannut ja jonka sisällöstä yrittäjä ei ole välttämättä tietoinen.

– Vasta aloittaneelle yrittäjälle syntyy usein kuva, että kyse olisi jonkinlaisesta viranomaisrekisteristä tai pakollisesta palvelusta, vaikka näin ei ole. Vaihtoehtoisesti esitetään, että kyse on tietojen päivittämisestä, vaikka mitään aiempaa sopimusta osapuolten välillä ei ole olemassa. On hyvä muistaa, että esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallitus tai muut viranomaiset eivät puhelimitse kaupittele maksullisia palveluita.

Yritysten välisessä kaupassa yrittäjällä ja yrityksellä ei ole samanlaista peruutusoikeutta kuin kuluttajille tapahtuvassa etämyynnissä. Yksi väärä sana voi olla ratkaisevassa roolissa.

– Puhelimessa ei kannata suostua tai sanoa kyllä esimerkiksi vain siksi, että puhelusta pääsisi eroon. Pätevän sopimuksen syntyminen edellyttää aina, että palvelua myydään oikeilla tiedoilla ja ostaja antaa saamaansa tarjoukseen selkeän myöntävän vastauksen. Jos palvelua on myyty harhaanjohtavalla tavalla tai tiedoilla, ei osapuolten välille synny pätevää sopimusta, Rytkönen-Sandberg jatkaa.

Jos yrittäjä ei ole varma, onko kyseessä viranomaispalvelu, hän voi pyytää tiedot erikseen esimerkiksi sähköpostiin ja palata itse tarvittaessa asiaan.

– Jos yrittäjä saa mielestään perusteettoman laskun, sitä ei tarvitse tai pidä mennä maksamaan. Tilanteessa on kuitenkin suositeltavaa reklamoida asiasta laskun lähettäjää. Reklamoinnin jälkeen laskua ei saa siirtää perintätoimiston perittäväksi tai käyttää trattaa, Rytkönen-Sandberg neuvoo.