Mika Mustonen toimii yrittäjänä Nurmeksessa Kinesiocenter-yrityksessään
11.1.2022 klo 13:50
Uutinen

Aluevaalit tulevat, tiedätkö mistä päätetään? – Yrittäjä: ”Suomessa on järjetön vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen sote-sektorin välillä”

Pienyrittäjiä huolettaa, että heidän äänensä ei tule kuuluviin. Vaalit ovat tärkeät aivan kaikille. Ehdokkaissa on yrittäjiä useista puolueista.

Tammikuun 23. päivä ja ennakkoäänestys järjestetään jo 12.-18.1. Näissä vaaleissa äänestäminen onnistuu myös eristyksessä tai karanteenissa, jos on tilannut kotiäänestyksen oman kunnan keskusvaalilautakunnalta tiistaihin 11.1. kello 16 mennessä.

Vaalien merkitys on ehkä jäänyt koronauutisten jalkoihin.

Mistä siis on kyse?

Vaaleissa valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle, jotka päättävät sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Niissä päätetään siis siitä, miten perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten, nuorten, perheiden työikäisten ja ikääntyneiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelu, oppilas- ja opiskelijahuolto ja pelastustoimi järjestetään. Lisäksi vastuulle kuuluu pelastustoimi.  

Hyvinvointialueilla on itsehallinto, ja aluevaltuustolla on valta päättää, miten rahat käytetään, millainen organisaatio rakennetaan, mitä palveluita mistäkin saa, mitä kehitetään ja mistä karsitaan.

Aikaisemmin palveluiden järjestämisvastuu on ollut kunnilla, mutta sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Ainoastaan Helsinki on poikkeus. Helsingin kaupunki ei kuulu uusiin muodostettaviin hyvinvointialueisiin. Helsingissä päätökset sote-palveluista ja pelastustoimesta tekee kaupunginvaltuusto. Siksi helsinkiläisillä ei ole äänioikeutta aluevaaleissa. Muiden kuntien asukkaat voivat äänestää ennakkoon Helsingissä.

Lisätietoa vaaleista ja äänestämisestä löydät Vaalit-sivuston usein kysytyt kysymyksen osiosta.

Tärkeät vaalit sote-alan yrittäjille

Aluevaalit ovat merkittävät vaalit sote-alan yrittäjille. Ensimmäisissä aluevaaleissa valittavat valtuutetut päättävät, kuinka paljon palveluja sote-yrityksiltä tulevaisuudessa ostetaan.

Suomen Yrittäjät ovat tuoneet esiin muun muassa seuraavia näkökulmia:

  • Sote-sektorille käytetään noin 21 miljardia euroa vuosittain.
  • Alalla työskentelee 400 000 ammattilaista, joista 88 000 yksityisellä sektorilla.
  • Sote-alan yrityksiä on noin 18 200. Neljä viidestä on enintään neljän hengen yrityksiä. 
  • Alalle tarvitaan tulevina vuosina yli 200 000 työntekijää lisää.
  • Hyvinvointialueet ovat merkittäviä ostopalveluiden hankkijoita.

Lue lisää Yrittäjien Aluevaaliteemoista

Nurmeksessa toimivan Kinesiocenterin yrittäjä Mika Mustosen mielestä hyvinvointialueilla pitäisi lisätä esimerkiksi palvelusetelin käyttöä. Se voisi korvata julkisia kilpailutuksia, vähentäisi byrokratiaa ja olisi asiakkaalle sujuvampi vaihtoehto.

− Kilpailutus ei minusta ole oikea toimintatapa vaativan kuntoutuksen järjestämiseen. Asiakkaiden kannalta olisi oikeudenmukaisempaa ja inhimillisempää, että he voisivat itse valita, missä kuntoutukseen menevät.

Jos hinta painaa kilpailutuksessa rankasti laatua enemmän, asiakas harvoin voittaa.

− Saattaa käydä niin, että ihmiset, jotka ovat käyneet vuosikausia kuntoutuksessa viiden minuutin matkan päässä, joutuvat kilometrien päähän kuntoutukseen, kun joku muu on voittanut alueellisen tarjouskilpailun. Asiakkaan kannalta se ei ole oikein.

Mustosen mielestä ihmisellä on oikeus tietää, mistä palvelua voi saada ja mitä se maksaa.

− Liikutaan harmaalla alueella, jos asiakkaalle ei anneta mahdollisuutta valita.

Palvelusetelin arvon määrittely on haastavaa, mutta se pitäisi Mustosen mukaan tehdä niin, että kaikki yrittäjälle tulevat todelliset kulut huomioidaan.

− Yrityksen pitää maksaa palkat, vuokrat ja muut kulut ja jotain pitäisi jäädä käteenkin. Setelin arvon tulee olla taloudellisesti järkevää myös yrittäjälle.

Pienyrittäjien ääni kuuluviin

Mustonen toivoo, että pientenkin sote-yritysten osaaminen otetaan uusilla hyvinvointialueilla käyttöön, sillä sitä tarvitaan.

Hän on huolissaan siitä, saavatko kaikki tarvitsemaansa kuntoutusta, jos palvelut keskitetään julkiselle sektorille.

− Suurin osa kuntoutuksesta on perinteisesti tehty yrityksissä, joilla on vahvaa erikoisosaamista ja kokemusta. Jos hyvinvointialueet järjestävät kaikki palvelut omana tuotantona, miten resurssit riittävät? Siinä kärsivät kuntoutuvat ja yrittäjät, ja osa yrityksistä joutuu väistämättä laittamaan lapun luukulle.

Silloin menetetään myös verotuloja.

Yrityksissä tiedetään tarkkaan, mistä sote-palvelujen kulut muodostuvat. Myös siksi yrittäjiä olisi Mustosen mielestä tärkeä saada mukaan suunnittelemaan palvelujen järjestämistä.

Tulevilta aluevaaleilta Mustonen odottaa, että myös pienyrittäjien ääni pääsee kuuluviin hyvinvointialueiden valtuustoissa.

− Suomessa on järjetön vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen sote-sektorin välillä, vaikka kaikkien tulisi toimia dynaamisesti yhteen. Yrittäjät ovat mielestäni koko ajan viestineet, että yhteistyöllä saadaan parhaat tulokset aikaan. Sote-palveluiden järjestämisestä ei kukaan selviä yksin, Mustonen sanoo.

Muita kiinnostavia aiheita

Elina Hakola
Avaa pop-up -ikkuna