Alv-huojennuksen poisto kiristää pienyrittäjien verotaakkaa – ”Muutos koskettaa lähes 40 000 yrittäjää”
Suomen Yrittäjät on tyytyväinen, että yritysten ja yrittäjien verotus ei hallitusohjelman kirjausten mukaan pääosin kiristy. Pienyrittäjillä on kuitenkin suuri huoli alv-huojennuksen poistumisesta.
− Muutos vaikeuttaa pienimpien yritysten toimintaa, vie kasvun kannusteita ja lisää kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen tai osa-aikaiseen yrittämiseen, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
Arvonlisäveron alarajahuojennus on ollut vastaantulo yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden 12 kuukauden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Huojennus poistuu 2025 alusta EU-direktiivin takia, eikä hallitus ole nostamassa vähäisen toiminnan alarajaa 15 000 eurosta. Alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että jos yrityksen liikevaihto on enintään 15 000 euroa, yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin. Jos liikevaihto on ollut yli 15 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, yritys on saanut huojennuksena osan arvonlisäverosta takaisin.
− Tämä kiristää pienituloisimpien yritysten verotaakkaa. Muutos koskee lähes 40 000 yrittäjää, joten se vaikuttaa laajalti, pääekonomisti Brotherus sanoo.
Vähäisen toiminnan rajan ylittyminen merkitsee velvollisuutta rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Yrityksen on lain mukaan ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi viimeistään silloin, kun 12 kuukauden mittaisen tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto jää alle vähäisen toiminnan rajan (liikevaihto enintään 15 000 euroa), yritys ei ole lähtökohtaisesti arvonlisäverovelvollinen, ellei se vapaaehtoisesti hakeudu arvonlisäverovelvolliseksi.
− Esitämme, että hallitus nostaisi vähäisen toiminnan alarajan 30 000 euroon, jolloin pienituloisimpien yritysten verotus ei kiristyisi, Brotherus jatkaa.
Samaan aikaan alimpien alv-kantojen nostaminen voi aiheuttaa ongelmia aloilla, joihin nostot osuvat, kuten liikuntapalvelu-, kulttuuri- ja majoituspalveluyrityksissä.
− Samat toimijat juuri kärsivät koronavuosista ja edellisen hallituksen sulkutoimista, Brotherus muistuttaa.
− Ohjelmasta puuttuvat myös verokannustimet investoida ja yrittää. Kokonaisuutena verotus pysyy likimain ennallaan. Tältä osin ohjelmaan jäi toivomiseen varaa, hän jatkaa.
Talous tasapainottuu
Pääekonomisti Brotherus arvioi, että valtion velkaantuminen pysäytetään, kun hallitus tasapainottaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla. Noin neljä miljardia tulee säästöistä ja kaksi työllisyyden kohentumista.
− Hallitusohjelman talouspolitiikan iso kuva on uskottava, sopeutuksen mittaluokka oikea ja aikataulu ripeä. Sopeutus aloitetaan heti ensi vuodesta talouspolitiikan arviointineuvoston vaatimusten mukaisesti, Brotherus sanoo.
− Orpon talousohjelma miellyttää varmasti luottoluokittajia. Onnistuneella toimeenpanolla Suomi voi jopa kurkottaa kohti kolmen A:n ryhmää muiden Pohjoismaiden joukkoon, hän ennakoi.
Brotherus arvioi, että hallitusohjelmassa ei päästä aivan sadantuhannen lisätyöllisen tavoitteeseen. Lukua voi kuitenkin nostaa paikallisen sopimisen edistäminen, mikä puuttuu laskelmista.
Työvoiman saatavuus on Brotheruksen mukaan keskeinen pk-yritysten kasvun este jo tällä hetkellä, ja ikääntyvä Suomi tarvitsee tekijöitä ulkomailta jatkossakin.
− Työperäisen maahanmuuton kiristykset valitettavasti heikentävät työllisten kasvunäkymää, Brotherus jatkaa.
− Yhä useamman saaminen työmarkkinoille mukaan on yksilön ja yhteiskunnan kannalta kriittistä. Samalla pitää huolehtia, että työvoimapalveluiden resurssit ja osatyökykyisten mahdollisuudet osallistua työelämään aiempaa paremmin varmistetaan.
Artikkelia muokattu 20.6.2023 klo 9.00: Täydennetty vähäisen toiminnan alarajan säilyminen ennallaan.
Artikkelia muokattu 4.12.2023: Täydennetty vähäisen toiminnan rajan ylittymistä.
Lue lisää hallitusohjelmaa käsitteleviä juttuja täältä.
Vinkkaa meille juttuaihe!
