YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Antti Wennström: arjen perustekeminen pitää osata ottaa sopivan rennosti
MUN JUTTUNI -sarjassamme esittelemme Hämeenlinnan Yrittäjien hallituksen jäseniä jonkun oman rakkaan asian tai harrastuksen äärellä. Tällä kertaa oman hyvinvointinsa elementeistä kertoo yhdistyksen 1. varapuheenjohtaja Antti Wennström, Asbestihanska Oy:n yrittäjä.
Tavoitimme Antin sähköpostitse Pohjois-Suomen reissulta. Hänet tunnetaan myös Hämeenlinnan Yrittäjien lehden, Hyrrän, päätoimittajana. Eipä siis ihme, että saimme toimituksen kysymyksiin varsin julkaisuvalmista ja teräväkynäistä vastinetta. Annetaan Antin kertoa.
Yrittäjän työpäivä on varsin usein pidempi, sirpaleisempi ja epätasaisempi kuin palkollisella. Mikä on se asia, harrastus tai elämäntapa, millä pääset rentoutumaan työpäivistä?
Minua auttaa aluksi se, että suurin osa työstäni vanhojen rakennusten parissa on äärimmäisen kiehtovaa, eikä aihe itsessään ole raskasta. Vapautta on se, mitä tekee perheenjäsenten kanssa. Jopa kauppareissu toimii siinä. Oli aikanaan jonkinlainen oivallus, että juuri arjen perustekeminen pitää ottaa sopivan rennosti, eikä ladata kaikkea rentoutumisodotusta iltoihin ja viikonloppuihin. Jouluruuhkan ostoksilla voi vaikka kuvitella seisovansa perhokalastamassa koskessa.
Tarvitsen kuitenkin myös velvoitteita ja tavoitteellisuutta sen vastapainon suhteen. Koirat ja askelmäärätavoitteet potkivat liikkeelle. Säännöllisesti irti työpäivistä pääsen parhaiten sekoituksella askelmittaria, vaeltelua metsäpolulla ja kujilla, sekä syventymällä jääkiekon seuraamiseen kirjoittamalla ja katsomalla. En ole haaveillut toimittajan ammatista päätyönä, mutta olen tehnyt sitä vapaaehtoispohjalta ja sivutyönä, koska se on kiinnostavaa. Olen aika syvällä jääkiekkohistoriassa, ja yrittäjäyhdistys taas palvelee luovaa ajattelua.
Kuinka kauan olet toiminut yrittäjänä?
Reilut viisi vuotta. Sitä ennen olin sivutoiminen toiminimiyrittäjä, kun kirjoitin lehtiin avustajana ja pari jääkiekkokirjaa. Rakennuspuolen alallani suhteet, kokemus ja kontaktit ovat kaikki kaikessa, joten en olisi koulunpenkiltä pärjännyt yrittäjänä.
Oletko huomannut yrittäjäurallasi henkilökohtaisia muutoksia painopisteissä ja arvostuksessa, miten yrittäjyyden ja oman ajan balanssi pidetään hallinnassa?
Työajan säännöllisyys ei ole kohdallani välttämättä mennyt parempaan suuntaan. Minulla oli alusta asti ihan mukavasti hommia, mutta sittemmin paremmin pärjäämisen varjopuolena on ollut se, että töitä kertyy ajoittain liikaakin. ”Minun piti laittaa kalenteri kuntoon ja tasapainoon, mutten ehtinyt”.
Onko joskus tullut vastaan tilanteita, että henkilökohtainen kone piiputtaa ja olet huomannut tarpeen tehdä asialle jotain? Miten olet pystynyt tällaiset tilanteet selvittämään?
On. Työssäni on ensinnäkin aika lyhyt sykli projektien alusta loppuun. Minulta pyydetään tarjousta tai työtä usein silloin, kun on jo melko kiire, koska se tapahtuu hankkeiden alkuvaiheessa, joskus jopa silloin, kun tekijät ovat jo työmaalla. Toisekseen taas tilaus saattaa tulla päivän tai parin kuukauden päästä tarjouksesta. Täten siis aikataulut nytkähtelevät omissa rytmeissään, ja tietty määrä venymistä on aina läsnä, vaikka kuinka suunnittelisi ja jättäisi pelivaraa.
Suurimmat ruuhkat ovat aiheuttaneet erilaisia stressioireita. Riittävä uni, ravinto, liikunta, työnohjaajien apu ja sohvalla makoillessa tehdyt puhelut toisille yrittäjille ja entisille työkavereille ovat parhaimmat lievityskeinot. En ole tämän suhteen aina asettanut omaa hyvinvointiani etusijalle, ja se on väärä valinta. Onneksi on lähellä ihmisiä, jotka puhuvat silloin järkeä, ja onneksi näitä oireita tunnistaa. Siitä se paremmin tekeminen lähtee.
Kerro jotain ajankohtaista yrityksesi ja toimialasi näkökulmasta? Oma ”Kanta-Häme nousuun” -lääkkeesi? Esimerkiksi elinvoimabarometrissä Kanta-Häme jäi valitettavasti häntäpäähän.
Rakentamisella ei mene nyt hyvin. Oma erikoistumiseni on kuitenkin ollut tähänkin suhdanteeseen sopiva, sillä etenkin kunnat ja kaupungit hankkiutuvat eroon vanhoista, energialaskuja tuottavista kiinteistöistä. Lisäksi ne saavat tontit parempaan käyttöön.
Kanta-Hämeelläkään ei mene erityisen hyvin. On aika lopettaa hyvällä sijainnilla leijuminen, jos ei ole mitä tarjota. Maakunta tarvitsee tavoitteiden osalta eniten sitä, että jokainen osaa löytää omat vahvuutensa ja tuo ne kunnolla esille. Jokainen paikka on mainoksissa hyvä paikka yrityksille ja kiva kesällä, mutta mainos unohtuu viidessä sekunnissa. Mitä erityistä milläkin paikkakunnalla voi tehdä, ja mikä on se kärkijuttu jatkossa? Jos paikkakunnat eivät itse tiedä, mitä ne haluavat ja kykenevät tarjoamaan, niin ei sitä kukaan tee niiden puolesta. Nyt Kanta-Hämeessä vedetään myös liikaa eri suuntiin, eri tasoilla.
Konkreettisella tasolla pidän olennaisena osana sitä, että koulut ja koulutukset pysyvät korkeatasoisena, ja maakuntaan saadaan enemmän yliopistotason koulutusta. Lisäksi haluan, että yritysten ja koulujen sidettä vahvistetaan, sillä tällä hetkellä työssäoppiminen on kriisissä ammattiin valmistavista opinnoista lähtien. Kisällitoiminta kunniaan! Osaamisen jatkuvuus on keskeinen osa Kanta-Hämeen kilpailukykyä, kiinnostavuutta ja tulevaisuutta koko maakunnan laajuudella.
Lue myös:
