Apteekkarit huolestuivat hallituksen esityksen vaikutuksista syrjäseutujen apteekeille: ”Vaarantaa verkoston”

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikolla hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan sivuapteekkivähennyksen poistamista. Suomen 834 apteekista 166 on sivuapteekkeja.

Sivuapteekkivähennys on apteekkarin maksama, apteekin liikevaihtoon suhteutettu vero, jonka ideana on varmistaa, että apteekkipalveluita on saatavilla myös pienillä paikkakunnilla. Kyseessä on vähennys, joka tehdään ennen kuin sivuapteekin veron peruste lisätään apteekkarin apteekeista maksamaan yhteiseen veron perusteeseen.

Apteekkariliitto pitää hallituksen esitystä kohtuuttomana iskuna apteekkiverkostolle.

– Jos sivuapteekki on tuottanut tällä hetkellä muutaman kymmenen tuhata euroa voittoa, vähennyksen jälkeen menee nollille tai muuttuu kannattamattomaksi. Hallituksen esitys on kohtuuton ja se vaarantaa koko maan kattavan apteekkiverkoston, Apteekkariliiton puheenjohtaja ja Helsingin Lauttasaaressa toimiva apteekkari Risto Holma sanoo.

Holma ihmettelee sitä, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ole itse pystynyt laskemaan hallituksen esityksen vaikutuksia sivuapteekeille. Apteekkariliitto on laatinut oman laskelmansa, jonka se liittää ministeriölle lähetettävään lausuntoon. Se lähtee matkaan elokuussa.

– Kokonaisuutena apteekeille on kohdistunut 2000-luvulla paljon säästötoimenpiteitä ja nyt ne kasautuvat. Pahoin pelkään, että moni kollegani joutuu taloudelliseen ahdinkoon, jos esitys menee läpi tällaisenaan.

Apteekkarit toimivat lain mukaan toiminimellä, joka voi Holman mukaan pahentaa tilannetta kannattamattomien apteekkien kohdalla.

– Jos apteekki menee konkurssiin, kyseessä on toiminimen takia yrittäjän henkilökohtainen konkurssi.

Sivuapteekista on vaikea päästä eroon

Sivuapteekkien asiakasmäärät ovat laskussa monilla pienillä paikkakunnilla väestön vähentyessä. Tämän takia sivuapteekkilupiin on ollut vaikeuksia löytää kiinnostuneita.

Suomessa sivuapteekkien toiminta perustuu joko oikeuteen tai velvollisuuteen apteekkitoiminnan järjestämisessä. Jos kyseessä on oikeus, apteekkari voi ilmoituksella lopettaa sivuapteekkinsa pitämisen, jos sen toiminta muuttuu kannattamattomaksi. Velvollisuus on sen sijaan kirjattu lakiin. Silloin apteekin pyörittämistä täytyy jatkaa, vaikka se ei kannattaisi.

– Apteekkarille on lain mukaan oikeus pitää yhtä pääapteekkia ja enintään kolmea sivuapteekkia. Velvoitteesta pääsee eroon vain luopumalla apteekkiluvasta, johon sivuapteekin pitäminen sisältyy. Sen jälkeen lupa myönnetään jollekin toiselle, mutta kuka sellaista hakee, jos toiminta ei kannata. Tämän takia toimintaa täytyy jatkaa, Holma selvittää. Hän pitää nykymallia perustuslain omaisuudensuojan vastaisena.

– Valtiovalta ei saisi pakottaa pitämään apteekkia.

Markettimyynti piikkinä lihassa

Petteri Orpon hallituksen valmistelussa olevalla apteekkitalouden kokonaisuudistuksella tavoitellaan yhteensä 30 miljoonan euron säästöä lääkekorvausmenoihin. Osana uudistusta reseptilääkkeiden lääketaksaa on tarkoitus alentaa ja samalla apteekkien verotus muuttuisi.

Esityksen mukaan apteekkiveron perusteena olisi jatkossa liikevaihdon sijaan verovelvollisen lääkemyynnin voittomarginaali, joka laskettaisiin apteekin myyntikatteen perusteella. Uusi apteekkivero olisi nykyisen apteekkiveron tavoin progressiivinen. Alle 250 000 euron voittomarginaalin apteekit olisivat vapautettuja apteekkiverosta kokonaan.

Esitykseen kuuluu itsehoitolääkkeiden osittainen siirtäminen muihin jakelukanaviin kuten markettimyyntiin. Apteekkariliitto on vastustanut ehdotusta.

– Tämä on valtiolle huono asia, koska apteekit ovat maksaneet lääkkeistä veroa. Jatkossa se vero poistuisi, jos itsehoitolääkkeet siirtyvät päivittäistavarakauppaan, Holma sanoo.

Reseptilääkkeiden myynti on Apteekkariliiton mukaan jo lähes nollakatteista. Itsehoitolääkkeet ovat Holman mukaan turvanneet monen apteekin talouden.