YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

22.5.2019 klo 13:38
Uutinen

Asiakkaille monipuolisia palveluita palveluseteleillä – Yrityskysely palveluseteleiden käytöstä pääkaupunkiseudulla

Helsingin ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjien kysely pääkaupunkiseudun kuntien toiminnasta palvelusetelijärjestäjinä kertoo, että palvelusetelien toteutuksessa on vielä kehitettävää. Yrittäjä Anne Kankaan mielestä palvelusetelit ovat hyvä järjestämismuoto sote-alan kehittymisen kannalta.

Kuntien myöntämillä palveluseteleillä parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien palveluita. Myös muut kuntien palvelut, kuten varhaiskasvatus, voivat kuulua palveluseteleillä tarjottuihin palveluihin.

Kuntalainen voi itse valita palvelusetelituottajan, jolta hän haluaa palvelun. Palvelusetelit lisäävät kuntalaisten mahdollisuuksia valita omiin tarpeisiinsa sopivia palveluita. Yksityiset palvelut purkavat julkisen tarjonnan jonoja ja tuovat joustavuutta yksilöllisillä palveluilla.

Setelissä on yleensä mahdollisuus valita lisäpalveluita tai laadukkaampaa palvelua omavastuuosuudella. Osa palveluseteleistä on kiinteähintaisia. Varhaiskasvatuksessa ja muissa tulosidonnaista hinnoittelumallia käyttävissä palveluissa sen käyttäjä voi joutua myös maksamaan osan peruspalvelusta.

Palveluseteleillä tuotetut palvelut tuovat kunnille säästöjä vähentämällä omien palvelujen hallinnon tarvetta. Suomen Yrittäjien vuonna 2015 tekemässä selvityksessä kunnat ja kaupungit kertoivat säästön olevan 10-75 prosenttia.

– SOTE-alan kehittämiseksi palvelusetelit ovat oiva järjestämismuoto. Palvelusetelit mahdollistavat asiakaskohtaisemman palveluiden räätälöinnin sekä erilaisten yritysten mukana olon markkinassa, Helsingin Yrittäjien SOTE-verkoston puheenjohtaja ja Hoitokoti Päiväkummun yrittäjä Anne Kangas kertoo.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kysely pääkaupunkiseudun palveluseteleistä

Helsingin Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät tekivät jäsenilleen loppuvuonna 2018 kyselyn pääkaupunkiseudun kuntien toiminnasta palvelusetelijärjestäjinä. Vastaajat toivoivat niin kaupunkien sisäisesti kuin pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä yhtenäisiä käytäntöjä palvelusetelin arvon määrityksessä, palvelujen sisältöä määrittävissä sääntökirjoissa ja toimittajaksi pääsyn ehdoissa.

Kyselyyn vastaajista puolet ilmoittivat tyytymättömyytensä palveluseteleiden hinnoitteluun. Tyytyväisimpiä hinnoitteluun olivat tuottajat, joiden palvelusetelissä oli omavastuuosuus ilman hintakattoa ja tyytymättömimpiä tuottajat, joiden palveluseteli oli kiinteähintainen.

Setelin arvon on oltava oikealla tasolla, jotta useilla palvelujentuottajilla on aito mahdollisuus tuottaa palveluja. Jos asiakas maksaa itse osan palvelun hinnasta, hänen omavastuuosuutensa pitää olla kohtuullinen.

– Palvelusetelin hinta, jonka kunta määrittää, ei ole muuttunut vuoden 2015 jälkeen, vaikka palkkakustannukset ovat nousseen TES:ien mukaan vuosittain. Tuntihinnoittelussa ei myöskään oteta huomioon vuorokauden aikoja kuten iltoja tai lauantaita, konkretisoi hinnoittelun ongelmia kyselyyn vastannut yrittäjä.

– Näen erittäin tärkeänä, että jatkossa yrittäjien tulee voida hinnoitella tarjoamansa palvelupaketti ilman hintakattoa – asiakas valitsee hänelle parhaiten sopivan vaihtoehdon palvelusetelin tuella, Anne Kangas painottaa.

Pääkaupunkiseudun hankintaneuvoja Pentti Komssi muistuttaa, että on kaupunkien etu, että palvelusetelien hinnoittelu on realistinen.

– Säästöjen maksimointi lyhyellä tähtäimellä aiheuttaa kasvaneita kustannuksia sekä tarjonnan ja laadun laskua pidemmällä aikavälillä, hän toteaa.

Palveluiden tuottamiseen tarvitaan monituottajamalli, toimivat markkinat ja terve kilpailu. Asiakkaiden palveluita voidaan parantaa tekemällä palveluseteli velvoittavaksi ja laajentamalla palvelusetelien sekä henkilökohtaisen budjetin käyttöä.

Palvelusetelin käyttöä pitää myös yksinkertaistaa. Niin asiakas- kuin yrityskyselyidenkin mukaan palvelusetelit koetaan hankalaksi käyttää.

Uudellemaalle perustettu palveluseteliverkosto

Uudenmaan 23 kuntaa, HUS ja Eteva ovat perustaneet ylikunnallisen palveluseteliverkoston. Verkosto kehittää entistä asiakaslähtöisempiä palveluseteleitä ja henkilökohtaista budjettia. Uudella verkostotyöllä halutaan poistaa esteet palvelusetelien käytön tieltä ja laajentaa hallitusti asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia jo nykyisen lainsäädännön aikana.

Verkoston tavoitteena on yhtenäistää toimintaa, luoda yhteisiä työkaluja ja palvelusetelituotteita. Tavoitteena on myös parantaa asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja viestintää palveluseteleistä.

Yrittäjäjärjestön kokemuksen mukaan enemmän tietoa palveluseteleistä tarvitaan myös kunnan toimijoiden ja yrittäjien piirissä. Yrittäjät ovatkin lupautuneet mukaan verkoston työryhmiin sekä kehittämään palveluseteleiden käyttämisen koulutusta Uudellamaalla.

Mikä palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti?

Palveluseteli on vaihtoehto kunnan tai sairaanhoitopiirin tuottamalle tai ostamalle palvelulle. Asiakas saa kunnalta/sairaanhoitopiiriltä palvelusetelin ja hän voi itse valita hyväksyttyjen palvelutuottajien joukosta, mistä hän hankkii tarvitsemansa palvelun.

Henkilökohtainen budjetti on kunnan/sairaanhoitopiirin myöntämä maksusitoumus ennalta suunnitellun palvelukokonaisuuden hankkimiseen. Henkilökohtainen budjetti soveltuu erityisesti henkilölle, jonka palvelutarve on jatkuvaa ja laaja-alaista.

Lisätiedot:

Pääkaupunkiseudun hankintaneuvoja Pentti Komssi, pentti.komssi @ yrittajat.fi, p. 044 343 2045

Toimitusjohtaja Tiina Oksala, Helsingin Yrittäjät, tiina.oksala @ yrittajat.fi, p. 040 5481104

Kuvat: AdobeStock ja Hoitokoti Päiväkumpu