Asiantuntija muistuttaa: Sähkökatko ei ole hätätilanne – Näin mahdolliset katkot etenevät

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Eurooppaan osuneet ydinvoimaloiden huoltoseisokit ja vesialtaiden matalat täyttöasteet ovat vähentäneet sähkön tuotantomääriä. Tämä yhdistettynä sähkön kulutukseen kasvattaa riskiä tilanteelle, jossa kulutus on tuotantoa suurempaa. Tällöin joudutaan turvautumaan sähkökatkoihin.

Viranomaiset ovat ohjeistaneet sähkön säästämiseen ja sähkön käytön ajoittamiseen kulutushuippujen eli 8-10 ja 16-20 ulkopuolelle.

Paljon on kiinni siitä, miten Suomi saa sähköä Ruotsista, onko sää tuulinen vai tyyni ja koska Olkiluoto 3 saadaan toimintaan.

– Kantaverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut , että talven kulutushuippujen ja kylmän sekä tyynen päivän tuotannon välille jäävä sähkön puute voi olla noin 2 800 megawattia. Tuotantoarvioon sisältyy kuitenkin Olkiluoto 3:n täyden tehon 1 600 megawattia, jonka säännöllinen käyttöönotto on näillä näkymin viivästynyt tammikuun loppuun, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom sanoo.

Ilman Olkiluoto 3:n kapasiteettia huippukulutuksen ja leudon sään aikana hätäreservi pitäisi Ohlsbomin mukaan ottaa käyttöön, vaikka sähkön tuonti olisi suurimmillaan. Hätäreservin käyttöönoton jälkeenkin jäisi vielä 400 megawatin vajaus.

Ensin säästetään vapaaehtoisesti

Lievä sähköpula ei ole Ohlsbomin mukaan vielä hätätilanne.

– Sähkökatkoihin kannattaa olla varautunut joka tapauksessa silloinkin, kun sähköpulan uhkaa ei ole. Sähköt voivat katketa ilman ennakkovaroitusta pitkiksikin ajoiksi monista eri syistä, ja myös näihin tilanteisiin on hyvä olla toimintasuunnitelma valmiina.

Sähkömarkkinalain perusteella esimerkiksi myrskyjen ja lumen aiheuttamat sähkökatkot eivät saisi kestää asemakaava-alueilla yli kuutta tuntia ja yli muilla alueilla yli 36 tuntia. 

Entä jos sähköpula konkretisoituu? Ensimmäisessä vaiheessa sähkön jakeluyhtiöt tiedottavat asiakkaitaan sähkön säästötarpeesta tekstiviestillä. Jakeluverkon yhtiöiltä voi halutessaan selvittää, kenelle jakeluverkon tiedotteet menevät.

– Sähköpulan uhatessa sähköä pyritään ensin säästämään vapaaehtoisuuteen perustuen ja tarvittaessa otetaan käyttöön taajuusohjattu häiriöreservi. Häiriöreserviin kuuluu esimerkiksi kasvihuoneiden valaistuksen säätö, Ohlsbom selvittää.

Varoitusviesti ei välttämättä ehdi ennen sähkökatkoa

Jos nämäkään toimenpiteet eivät riitä ja sähkönkulutus edelleen ylittää tuotannon, Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid hallitsee tilannetta kontrolloiduilla kahden tunnin sähkökatkoilla. Fingrid määrää verkkoyhtiöt vähentämään tietyn määrän sähkönkulutusta jokaisella alueella, ja asiakkaille lähetetään asiasta tekstiviesti.

– On mahdollista, että ensimmäisten kohdalla kiertävät sähkökatkot ehtivät alkaa ennen viestin saapumista. Asiakkaat saavat tekstiviestillä myös tiedon sähköpulan päättymisestä. Lisäksi Fingrid sekä työ- ja elinkeinoministeriö viestivät ja tiedottavat tilanteen etenemisestä, Ohlsbom kertoo.

Sähkökatkot kestävät yhdellä alueella korkeintaan kaksi tuntia kerrallaan. Yhteiskunnan kriittiset kohteet jätetään kiertävien sähkökatkojen ulkopuolelle. Katkot koskevat myös teollisuutta, mutta suurteollisuuden sähkötoimituksia ei keskeytetä yllättäen, vaan toimijoihin ollaan ensin erikseen yhteydessä.

Toimi näin sähkökatkon aikana

Kun sähkökatko on alkanut, katkaise virta kaikista sähkölaitteista. Näin varmistat, että laite ei rikkoudu tai aiheuta tulipaloriskiä, kun sähköt palaavat.

– Sähkökatko ei ole hätätilanne. Hätäkeskukseen ei pidä soittaa, jos kenelläkään ei ole akuuttia hätää eikä sähköjen katkeamisesta ole aiheutunut tai aiheutumassa muuten vakavaa vaaratilannetta. Yhteydenotot sähköyhtiöön eivät myöskään ole tarpeellisia, sillä sähköyhtiöt ovat tietoisia sähkökatkoista, Ohlsbom sanoo.

Tarkempia tietoja kotitalouksien sähkökatkoihin varautumisesta saa esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön 72 tuntia -verkkosivulta. 

Samalla kun sähköstä on pulaa, pörssisähkön hintapiikit voivat nousta ennätyslukemiin. Torstaina Ylen aamussa haastateltu Energiasteollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää mahdollisena, että yksittäiset hintapiikit voivat pahimmillaan yltää 200-300 senttiin kilowattitunnilta.