YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Atso Eronen, 80, päätyi huoltoasemayrittäjäksi lähes pakon edessä
80-vuotias Atso Eronen pyörittää yritystä yhdessä kolme vuotta nuoremman veljensä kanssa. Kuva: Mervi Nevalainen / Pogostan Sanomat

Atso Eronen, 80, aloittaa työt huoltoaseman tiskillä puoli neljältä aamulla – Yrittäjyys alkoi 60-luvulla lähes pakon edessä: ”Satuin kirjoittamaan nimeni takauspaperiin”

Tämä teksti on konekäännetty.

Atso Eronen on harkinnut Teboilista irtaantumista, mutta se tulisi liian kalliiksi.

– Se on tuntiloissa mitä ehtii rauhoittua ja lomailla, 80-vuotias ilomantsilainen yrittäjä Atso Eronen kiteyttää.

Lomailuun ei ole aikaa, sillä Eronen pyörittää kolme vuotta nuoremman veljensä kanssa paikkakunnan vanhinta edelleen toimivaa yritystä, Ilomantsin Autoa. Ilomantsin Auto aloitti toimintansa vuonna 1952.

Erosen yritystoiminnasta kertoi äskettäin Pogostan Sanomat.

Yritys harjoittaa linja-auto- ja taksitoimintaa ja ajaa esimerkiksi koulukyytejä. Taksiajot painottuvat Kela-kyyteihin, sillä Ilomantsista on lähdettävä erikoissairaanhoitoon Joensuuhun asti. Yrittäjä harmittelee koulukyytien vähentymistä.

– Viime vuonna kunta karsi pois yhden linjan vanhemmilta koululaisilta. Nyt heitä kuljetetaan taksilla. Aiemmin ajoimme koululaisia kolmella eri linjalla, mutta kun koululaisten määrä vähenee, myös ajojen määrä vähenee. Kun tulin aikanaan Ilomantsiin, väkiluku oli lähes 15 000, nyt enää 4 300. Asukkaiden keski-ikä on 65. Siitä voi jokainen päätellä, paljonko koululaisia on, Eronen kertoo Yrittajat.fille.

Eronen pelkää, että viiden vuoden sisällä viimeinenkin koulukyytilinja on historiaa.

– Se tuntuu katkeralta, koska valtiovallan toimenpiteillä syrjäkylät saataisi eloon, jos olisi halua pitää ihmiset täällä, hän kertoo.

Ennen aamuneljää töihin

Erosen herää jo kolmelta aamuyöllä, sillä puoli neljältä hänen täytyy olla huoltoasemalla keittämässä kahvia metsäurakoitsijoille.

– Varuilta on herätyskello soimassa, mutta yleensä herään ennen sitä. Metsätyömiehet tulevat ostamaan huoltoasemalta kahvit ja tupakat ja lähtevät töihin.

Yrittäjä asuu puolen kilometrin päässä asemasta, joten työmatkaan ei kulu kuin hetki. Aamun jälkeen päivä jatkuu aseman yläkerrassa toimistohommissa sen jälkeen, kun veli on saapunut paikalle kahdeksan maissa ja ottaa vastuu asiakaspalvelusta.

– Silloin kiipeän tänne yläkertaan maailman menoa ihmettelemään eli suunnittelemaan ajoja ja kuljettajien työjärjestyksiä. Konttoristia minulla ei ole. En voi sanoa, että tykkäisin paperitöistä, mutta puolipakolla ne on pakko hoitaa, Eronen sanailee.

”Ei elämäntyötä kehtaisi jättää. Kaikki on kiinni siitä, löytyykö jatkajaa.”

Atso Eronen, yrittäjä

Huoltoasemayrittäjäksi lyhyellä harkinta-ajalla

Veljekset omistavat kiinteistön ja tontin ja pyörittävät huoltoasema Teboil-ketjussa. Edelleen boikotin kohteena olevasta Teboilista irtautuminen on käynyt Erosen mielessä, mutta tulisi yrittäjälle liian kalliiksi.

– Sopimus on sellainen, että irtautuminen ei olisi yksinkertaista. Liian kalliiksi menisi rikkoa sopimus. Ei siitä pääse eroon kunnialla.

Eronen ajautui aikanaan huoltoaseman yrittäjäksi erikoisella tavalla.

– Satuin kirjoittamaan nimeni edellisen yrittäjän takauspapereihin. Eräänä aamuna pankinjohtaja kutsui minut kahville. Paikan päällä hän kertoi, että minulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko lähden yritämään tai toisena vaihtoehtona hän esitteli laskun, joka olisi pitänyt maksaa. Se oli muistaakseni 50 000 markkaa. Edellinen yrittäjä ei ollut hoitanut asioitaan.

Eronen pyysi viikon miettimisaikaa ja päätti, että ainoa vaihtoehto on lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä. Tuohon aikaan neuvottelu pankin kanssa oli yrittäjän mukaan selvästi mutkattomampaa kuin nykyisin.

– Pankinjohtaja sanoi vain, että kaikki on kunnossa rahoitusta myöten. Silloin haluttiin palvella asiakasta ja mentiin asiakkaan edun mukaan.

Eronen aloitti huoltoaseman yrittäjänä vuonna 1969 ja on siitä asti onnistunut pitämään yrityksen elossa. Nykyisin huoltamo työllistää neljä ihmistä ja yrittäjät itsensä.

Omasta jatkostaan Eronen on epävarma.

– Ei elämäntyötä kehtaisi jättää. Kaikki on kiinni siitä, löytyykö jatkajaa. Jos tulee sopiva jatkaja niin jakkara kyllä lähtee. Nykynuoria yrittäminen ei kuitenkaan kiinnosta.

Kapuloita rattaisiin ovat asettaneet myös pankit, jotka eivät ole toistaiseksi rahoittaneet yrityksen ostosta kiinnostuneita.

– Kolme varteenotettavaa kaveria olisi ollut tarjolla, mutta vakuudet eivät ole riittäneet pankille.

Vinkkaa meille juttuaihe!

Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Toimitus saa olla minuun yhteydessä mahdollista haastattelua varten
Pauli Reinikainen