Business Finlandin ja Ely-keskusten jakamista tuista syntyi kohu – SY:n pääekonomisti: ”Kauhistelulle ei pidä nyt antaa sijaa”

Yritystuista on noussut melkoinen kohu. Tukien saajien joukossa on viestintätoimisto, huutokauppakeisarina tunnettu Aki Palsanmäen nettihuutokauppa, Huono äiti -blogiyhteisö sekä Postin johtajan pieni konsulttiyhtiö.

Nämä esimerkit aiheuttavat ymmärrettävästi kohun, sillä toimialat tai yritykset eivät ole niitä, joiden liiketoimintaan koronaepidemiasta johtuneet rajoitukset välttämättä ensisijaisesti iskivät. Satatuhatta euroa jo menestyvälle yritykselle tuntuu väärältä, kun samalla toiset yrittäjät pelkäävät elinkeinonsa ja työntekijöidensä puolesta.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kehottaa kuitenkin katsomaan isoa kuvaa kohuesimerkkien yli.

– Kauhistelulle ei tule nyt antaa sijaa. Tärkeää on se, että mahdollisimman moni saa tässä tilanteessa mahdollisimman nopeasti tukea, Kuismanen sanoo.

– Se, että joku yrittäjä on esillä julkisuudessa, ei tee hänen yrityksestään huonompaa. Se on yhtä tärkeä yritys kuin muutkin ja kaikki Business Finlandin tuet on suhteutettu samoin kriteerein vakiintuneeseen liikevaihtoon, Kuismanen jatkaa.

Kehittämistukia lakiteknisistä syistä

Koronakriisin puhjetessa maan hallituksen ensimmäinen yritysten ahdinkoa helpottava teko oli valtion takaamat lainat Finnveran ja pankkien kautta. Kaikilla yrityksillä ei ole kykyä tai halua ottaa lainaa epävarman tulevaisuuden edessä.

Seuraava askel olivat yritystuet Business Finlandin ja sitten ELY-keskusten kautta jaettuina. Yksinyrittäjille 2 000 euron toimintatukea jakavat kunnat.

Tuet ovat kehittämistukien muodossa lakiteknisistä syistä, mikä on ollut monille vaikea niellä, kun yritykset kokevat tarvitsevansa suoraa tukea juokseviin kuluihin.

Iltalehden jutussa elinkeinoministeri Mika Lintilä muistuttaa, että Business Finlandia ei ole tarkoitettu kriisiajan rahoittajaksi.

– Mutta siitä tehtiin sellainen. Suomessa oli tähän kaksi mahdollista toimijaa, Business Finland ja ELY-keskus, Lintilä sanoo.

Toimijat olivat nopeimpia toimijoita tähän tarkoitukseen, mutta lainsäädäntö ei taivu yhtä nopeasti. Esimerkiksi Business Finland voi myöntää rahaa yritysten toiminnan kehittämiseen, mutta ei tappioiden kattamiseen.

Nopea prosessi

Koronakriisin alkumetreillä oli tärkeää saada tukirahat jakoon nopeasti. Prosesseja ja hakemuslomakkeita on kevennetty ja koko ketjusta on pyritty tekemään sujuva, toki vaihtelevalla menestyksellä.

– Tärkeää on, että hakemuksia ei syynätä kovin tarkkaan, koska se kestäisi liian kauan. On selvää, että tukea saavat myös sellaiset yritykset, jotka eivät sitä yhtä kipeästi tarvitse, kuin toiset, Kuismanen sanoo.

Hänen mukaansa Business Finland ja ELY-keskukset ovat nousseet tikun nokkaan ilman omaa syytään.

Yksi suuri joukko rajoituksista kärsiviä yrityksiä ovat ravintola-alan toimijat. Kuismasen mukaan niille on löydettävä apukanavia.

– Jos hallinto kieltää toiminnan jollain toimialalla, sen tulee löytää oma ratkaisunsa kieltämälleen toimialalle. Ei ole kuitenkaan niin, etteivätkö muutkin toimialat apua tarvitsisi. Konsultit ja IT-alan yritykset ovat nostettu suotta keskusteluun. Näissä yrityksissä on oletettavasti sellaista osaamista, että ne ovat ehtineet tuen saannin ensimmäiseen aaltoon. Ensiarvoisen tärkeää on, että rahaa riittää vielä toiseen aaltoon, jossa tulemme näkemään enemmän muiden toimialojen, esimerkiksi ravintoloiden, hakemuksia, Kuismanen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut aloittavansa tarkastuksen Business Finlandin yritystukien jakamiseen liittyen.

– Kaikkien osapuolten parhaaksi, Lintilä kertoo Twitter-päivityksessään.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi