Corvette-mies Jarkko Rannelma korjaa jenkkiraudat silloin, kun muut eivät siihen pysty – ”Onhan se itsestään selvää, mikä siinä miestä kiehtoo”

Yksinyrittäjä Jarkko Rannelman, 59, kanssa on turha väitellä siitä, mikä jenkkirauta on paras. Vastauksen voi päätellä miehen Janakkalan Turengissa sijaitsevan yrityksen pihalta, jossa seisoo vieri vieressä eri ikäluokkien Chevrolet Corvetteja.

Rannelma on henkeen ja vereen Corvette-mies. Hänellä itsellään niitä on kymmenkunta. Yhtäkään hän ei ole halunnut laittaa myyntiin.

– Olen ostanut autoja, kun niitä on tullut vastaan. Kesäisin on kiva ajella eri päivinä eri vuosimallin Corvetella, yrittäjä perustelee.

Rannelman vuonna 1995 perustama Finnvette on erikoistunut Corvetten huoltoihin ja varaosien myyntiin. Yrittäjän mukaan vastaavia yrityksiä on Suomessa vain yksi, Jyväskylässä sijaitseva Vettepeikko Oy.

Turenkiin Corvette tuodaan yleensä siinä vaiheessa, kun sen korjaus käy liian hankalaksi muualla. Äskettäin helsinkiläinen autokorjaamo toi Rannelmalle Corveten, josta piti vaihtaa virtalukko. Se vaati erikoisosaamista. Myös ohjelmoinnit ovat yleensä turenkilaisyrityksen heiniä.

– Autoja tulee meille ympäri Suomea. Välillä auto toimitetaan meille pohjoisesta junan kyydissä ja me palautamme sen junalla. Pelkästään lähiseudun autojen huolloilla korjaamo ei tulisi toimeen.

”Selvä asia, mikä siinä miestä kiehtoo”

Autoalan sähköinsinööriksi aikanaan kouluttautunut Rannelma on ollut nuorena miehenä töissä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Lapsesta alkanut mielenkiinto Corvetteihin vei hänet vuodeksi töihin kalifornialaiseen Corvette-korjaamoon, jossa hän seurasi sivusta paikallista yritystoimintaa.

– Olin seikkailunhaluinen 24-vuotias. Työ opetti amerikkalaista kulttuuria ja ennen kaikkea sitä, millaista yrittäminen on. Opin, että ainoastaan kova työ tuo tulosta. Mikään ei tule ilmaiseksi.

Miehen ensimmäinen oma Corvette oli vuosimallia 1969. Juuri sellaisesta hän oli unelmoinut jo pikkupojasta lähtien. Yhdysvalloista toimitetun auton hän toi mukanaan Ruotsista palatessaan Scanian töistä Suomeen. Suomesta autoa ei olisi ollut varaa hankkia.

– Silloin se olisi maksanut omakotitalon hinnan. Ruotsissa hinnat olivat edullisempia.

Mutta mikä autosta teki niin houkuttelevan?

– Onhan se itsestään selvä asia, mikä siinä miestä kiehtoo. Kun katsoo vanhempaa Corvettea, se on kuin muodokas nainen makaisi kyljellään, Rannelma vastaa.

Selkeä mielipide sähkö-Corvetesta

Rannelman uusin oma Corvette on vuosimallia 2005. Sellaisen hinnat pyörivät vajaassa 40 000 eurossa. Suurin osa miehen autoista on museorekisterissä. Siihen auto pääsee, kun ensirekisteröinnistä on aikaa 30 vuotta. Näin ollen museoikäisiä ovat jo 90-luvun puolivälin autot.

Käyttöautona Rannelmalla on E-Mersu, mutta Corvettea se ei voita.

– Corvette on pirun paljon jämäkämpi ja mukavampi ajaa kuin saksalainen premium-auto.

Chevroletin valmistaja, amerikkalainen General Motors aikoo tuoda ensi vuonna markkinoille hybriditeknologialla varustetun Corvette-mallin, jonka voimanlähteenä on polttomoottorin lisäksi sähkömoottori. Superautossa on yhteensä yli 1 100 hevosvoimaa. Rannelmalla on siitä selvä mielipide.

– Uusien autojen 1 000 hevosvoiman moottorit ovat järjettömiä. Olen sitä mieltä, että urheiluautossa pitää olla äänet. Moottoripyörissäkin tykkään kahdesta asiasta, äänistä ja älyttömästä kiihtyvyydestä. Äänten täytyy tulla moottorista.

Hyväkuntoisia ei saa alle 20 000 eurolla

Turenkilaiskorjaamolle Corvette saatetaan toimittaa pitkän seisomisen jälkeen. Se on yrittäjän mukaan yksi yleisimmistä syistä urheiluauton vioille.

– Usein autolla ajetaan puoli vuotta, ja sitten ne seisovat lopun aikaa käyttämättöminä. Seisottaminen aiheuttaa esimerkiksi pyörän laakerien painaumia. Laakerit kuluvat pikkuisen nopeammin, kun niitä ei käytetä. Lisäksi voi tulla erilaisia sähkövikoja ja vuotoja, kun tiivisteet kuivuvat. 

Vanhasta Corvettesta kiinnostuneelle Rannelmalla on neuvo.

– Hyväkuntoinen vanhempi Corvette ei lähde alle 20 000 eurolla. Halvemmallakin sen toki saa, mutta silloin autossa on yleensä vikaa etu- ja takarekisterikilven välissä, hän sanailee.

Vanhimman pään hyväkuntoisista autoista saa Rannelman mukaan maksaa lähes 50 000 euroa. Uudemmista, esimerkiksi 90-luvun alun autoista voi löytyä hyväkuntoisia yksilöitä noin 20 000 eurolla.