Eduskunnan puhemies halusi Pirkanmaan visiitillään treffata yrittäjiä – Matti Vanhanen on nimittäin oppinut heidän toimivan oivana talouden kuumemittarina.

– Mutkaton ja rento, kuului erään yrittäjän kommentti välittömästi eduskunnan puhemiehen visiitin jälkeen. Ja se olikin kerrassaan oiva kiteytys Matti Vanhasen vierailuun Pirkanmaan Yrittäjissä. Tilaisuus järjestettiin puhemiehen omasta pyynnöstä osana hänen Pirkanmaan vierailuaan. Vanhanen halusi keskustella paikallisten yrittäjien kanssa paitsi pandemian jälkeisestä elämästä myös Ukrainan sodan vaikutuksista.

Kehräsaaressa pidetty keskustelutilaisuus kävi oivana muistutuksena siitä, että aikamoisessa lintukodossa me edelleen Suomessa elämme. Eduskunnan turvallisuusvastaava kävi kyllä etukäteen katsastamassa tilat, mutta muuten valtion virallisessakin protokollassa heti presidentin jälkeen tuleva eduskunnan puhemies vaihtoi kuulumisia mattimeikäläisten yrittäjien parissa äärimmäisen vapaissa ja rennoissa merkeissä. Aika harvassa maassa moinen olisi mahdollista.

Tilaisuuden rentoutta alleviivasi myös ohjelma, jota ei oikeastaan ollut. Kaikenlaiset pitkät puheet ja viralliset esittelyt loistivat poissaolollaan. Paikalle saapuvat yrittäjät kävivät esittäytymässä puhemiehelle omatoimisesti, ja sen jälkeen siirryttiin neuvottelutilaan. Pirkanmaan Yrittäjien tuoreen toimitusjohtaja Jenni Pölläsen ja varapuheenjohtaja Pilvi Kärkelän lyhyiden tervetulotoivotusten jälkeen ääneen pääsi Vanhanen, joka ei hänkään pitkää monologia pitänyt. Hän oli saapunut Pirkanmaalle keskustelemaan, ei luennoimaan.

Tässä matkan motiivi

Vanhasen visiitti Kehräsaareen oli osa hänen maakuntavierailujaan, jotka ovat kuulemma jäämässä hänen eduskuntauransa viimeisiksi. Entinen pääministeri kun on jo hyvä tovi sitten ilmoittanut, että ei aio lähteä ehdolle kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Matti Vanhanen kertoi Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle ennen tilaisuuden alkua myös motiivin siihen, miksi hän ”kutsui itsensä kylään”.

– Olen vuosien saatossa havainnut, että yleensä eri sektoreita edustavilla yrittäjillä on hyvä tuntuma siihen, miten asiakkaat käyttäytyvät ja miten odotukset ja toteuma ovat kohdanneet. Koetan saada ruohonjuuritason käsitystä siitä, mitä bisneksessä tapahtuu, miten eurot liikkuvat, ja mihin suuntaan ollaan menossa. Mielelläni siis kuulen yrittäjiä aina, kun siihen on mahdollisuus, Vanhanen perusteli.

– Yrittäjiltä saa monesti myös hyvän kuvan ennakoivasti siitä, mitä pankkijärjestelmässä tapahtuu, Vanhanen jatkoi vielä.

Pääosassa Ukraina

Puhemies Matti Vanhanen oli etukäteen toivonut, että sana on vapaa ja että yrittäjät pääsevät mahdollisimman paljon ääneen. Näin myös tapahtui, sillä Vanhasen lyhyen intron jälkeen käynnistyi keskustelu, jota kesti reilun tunnin verran. Sen jälkeen puhemiestä kutsuivat seuraavat velvollisuudet. Eniten keskustelua hallitsi aika odotetustikin Euroopan muuttunut turvallisuustilanne sekä sen heijastuminen talouteen. Vanhanen piti Ukrainan sotaa surullisena merkkipaaluna Euroopan historiassa.

– Baltian sota 90-luvulla oli tietysti tavattoman raaka ja inhimillinen tragedia, mutta taloudellisessa mittakaavassa se oli kuitenkin hyvin erilainen. Ukrainassa käytävä sota on vaikuttanut käytännössä jokaisen eurooppalaisen talouteen jollakin tapaa, Vanhanen taustoitti.

Monta huolenaihetta

Sodan vaikutuksiksi Vanhanen listasi esimerkiksi rajut taloudelliset pakotteet, globaalit hintojen nousut sekä jo ennen sotaa alkaneen raaka-ainepulan pahenemisen. Inflaatio nousi esille myös useammissa yrittäjien puheenvuoroissa ja kysymyksissä, joita Vanhanen sitten osaltaan kommentoi.

– Äskettäin Suomessa kylässä olleet amerikkalaissenaattorit puhuivat kahdeksan prosentin inflaatiosta, ja meillä Euroopassakin ollaan 5–6 prosentin tahdissa. Toistaiseksi kaikki arvioivat, että tämä on väliaikaista, mutta se on tietysti vain yksi näkemys. Inflaatiolla kun on tapana helposti ryöpsähtää. Kaikki tämä on nyt osa sellaista taloudellista näkymää, josta kukaan ei oikein pysty ennustamaan tulevaa, Vanhanen kuvaili ja alleviivasi, että yhdistelmänä edellä mainitut seikat ovat myrkkyä taloudelle.

– Inflaatio, korko-odotukset sekä yleinen pelko tulevaisuudesta painavat helposti ostohaluja alaspäin, Vanhanen huomautti. Pakkaa sekoittavat myös elvytysrahat, jotka osaltaan nostavat kasvuodotuksia.

– Tilanne on juuri niin ristiriitainen kuin se kuulostaakin, puhemies tuumasi.

Pumppuhinta kiinnosti

Yrittäjiä kiinnosti muun muassa sodasta ja sen seurauksista mahdollisesti Suomelle koituvat maariskit. Fakta kun on, että Suomella on ollut helmikuun 24. päivästä alkaen maaraja aktiivisesti hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa. Myös polttonesteen hinta, jonka meistä jokainen on taatusti saanut todeta pumpuilla, puhutti. Vanhanen myönsi, ettei kuullut tästä asiasta yrittäjiltä palautetta ensimmäistä kertaa.

– Kyllä polttoaineen hinta melkein joka päivä esille nousee. Yhtälö on kuitenkin hirveän vaikea, ja hintojen nousussa esimerkiksi veronkorotusten osuus on hyvin vaatimaton, Vanhanen toppuutteli.

Useampi yrittäjä kertoi Vanhaselle myös omakohtaisista kokemuksista koskien materiaalipulaan. Globaalit logistiikkaketjut kun olivat koetuksella jo ennen Ukrainan tilanteen eskaloitumistakin koronapandemian aiheuttamisen häikkien vuoksi.

Myös mahdollisuus

Kiinan kielessä sana kriisi koostuu kahdesta merkistä, joista toinen merkitsee uhkaa ja toinen mahdollisuutta. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kysyikin puhemieheltä, oliko myös Ukrainan sodassa nähtävissä Suomen kannalta kenties myös jotain hyvääkin. Siis asioita, joista Suomi voisi pitkällä tähtäimellä hyötyä.

– Tällä hetkellä tietysti inhimillinen kärsimysnäytelmä ajaa kaiken yli, mutta pidemmällä tähtäimellä ilman muuta tässä on Suomelle myös mahdollisuuksia. Ukrainan jälleenrakennus varmasti tulee tarjoamaan tilaisuuksia suomalaisosaamisella ja -yrityksille. Lisäksi me vahvasti ikääntyvänä maana voimme saada ukrainalaisista pakolaisista myös pysyvää työvoimaa, Vanhanen listasi. Myös ulkomaankaupan osalta suunnat ovat muuttumassa pidemmäksi aikaa.

– Iso vaikutus on sekin, että taloudellinen linkki Venäjään ohenee. Meidän on siis pakko lähteä hakemaan uutta muualta, ja ne suunnat tulevat lähitulevaisuudessa olemaan länsi ja etelä, hän listaa.

Epävarmuus vallalla

Vanhanen myönsi, että hänen on vaikeata yhtyä jossakin esitettyihin näkemyksiin siitä, ettei valtion velasta pitäisi välittää tai sitä ei pitäisi pelätä.

– Tietyllä tapaa siinä saattaa piillä oma järkensä, eivätkä valtiot ole kaatuneet velkaan, mutta markkinoiden puolella, missä ylivoimainen pääoma rahasta liikkuu, ei varsinainen logiikka ja mekaniikka ole muuttunut mihinkään. Jos jonkun tahon velanottokykyä ruvetaan epäilemään, niin korko nousee markkinaehtoisesti. Lopulta vapaat markkinat kyllä vastaavat reaktioillaan. On sijoittajan mietinnässä, näkeekö hän rahojensa olevan turvassa vai ei, Vanhanen summasi. Ikuisesti elvyttämistä ei hänen mukaansa tietenkään voida jatkaa.

– Jossakin vaiheessa tulee tarve tasapainottamiseen. Tällä hetkellä Euroopassa politiikan valtavirta on nähnyt kuitenkin fiksuna satsata taloudelliseen kasvuun ja vastata sillä näihin haasteisiin, hän kertoo.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.6.2022