Ei hätää, jos YEL-webinaarimme jäi väliin: Tässä tärkeimmät kohdat lakiuudistuksesta – Lue vastaukset kahdeksaan kysymykseen

Webinaarissa YEL-uudistusta avannut Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén totesi, että kiisteltyyn hallituksen esitykseen yrittäjän eläkelain uudistamisesta liittyy Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan täsmennystarpeita.

Yrittäjät on jo vuosia vaatinut, että 1970-luvulta asti voimassa ollutta yrittäjien eläketurvajärjestelmää tulee uudistaa nyt esitettyä merkittävästi laajemmin.

– YEL-järjestelmän ajatuksena on, että yritystoiminnasta kertyisi eläketurvaa myös niinä hetkinä, jolloin yritystoiminta vaihtelee ja että turva vastaisi työntekijöiden turvan tasoa, jotta toimeentulossa vanhuuseläkkeellä ei olisi valtavia eroja yrittäjän ja työntekijän välillä. Lain mukaan yrittäjän eläkelaitoksen tulee vahvistaa YEL-työtulo vastaamaan yrittäjän työpanoksen arvoa. Yrittäjän työpanoksen arvo on laissa määritelty siten, että sen pitäisi vastata palkkaa, joka yrittäjän pitäisi maksaa ulkopuoliselle, yhtä osaavalle ihmiselle, jos tämä tekisi yrityksessä saman työn kun yrittäjä, Hellstén selvittää.

Uudistuksen taustalla on erityisesti Finanssivalvonnan kesällä 2021 julkaisema teema-arvio eläkeyhtiöiden toiminnasta työtulon määrittämisessä. Teema-arvion mukaan eläkeyhtiöt ovat vahvistaneet työtuloja pelkästään yrittäjän ilmoituksen perusteella, vaikka yrittäjän arvion mukaisella työtulon määrällä yrittäjä ei uskottavasti voisi palkata vastaavan ammattitaidon omaavaa henkilöä kyseiseen työhön. Eläkeyhtiöt ovat jo ryhtyneet käymään YEL-vakuutuskantojaan läpi ja olleet yrittäjiin yhteydessä tarkoituksena vahvistaa YEL-työtulot lain edellyttämälle tasolle.

– Nyt esitetyllä muutoksella pyritään ensisijaisesti tukemaan lain toimeenpanoa eläkeyhtiöissä. Tavoitteena on, että eläkeyhtiöt toimisivat samalla tavalla ja turvan taso olisi sama riippumatta siitä, mitä yhtiötä yrittäjä käyttää. Toisaalta yrittäjien tulisi kilpailumielessä olla samalla viivalla. Samalla alalla ja samalla työpanoksella toimivien yrittäjien tulisi maksaa saman suuruista eläkemaksua, jotta vähemmän maksava yritys ei saisi kilpailuetua, Hellstén selvittää.

Valtion osuus eläkemenoista kasvussa

Hellstén muistutti Yrittäjien webinaarissa, että valtio maksaa tällä hetkellä noin 30 prosenttia yrittäjien eläkemenoista. Osuus on ollut kasvussa viime vuosina.

– Käydyssä keskustelussa vedotaan usein valtionosuuden kasvuun ja siihen, miten YEL-työtulotasojen nousu ja siten myös järjestelmään sisään tulevien vakuutusmaksujen potin kasvu keventää valtionosuutta. Tämä pitääkin paikkansa lyhyellä aikavälillä, mutta tosiasiassa syntyvät uudet eläkevastuut ainoastaan siirtävät nousupaineen tulevaisuuteen, eivät ratkaise kyseistä ”ongelmaa”.

Suomen Yrittäjät on esittänyt rahastoinnin mahdollisuuden selvittämistä myös yrittäjien eläkejärjestelmässä. Työntekijöiden eläkejärjestelmässä pieni osa on rahastoitu aivan järjestelmän alusta lukien.

– Käytännössä rahastoinnin rakentaminen nykyjärjestelmään voi olla erittäin kallis ratkaisu. Puhutaan miljardien eurojen alkusummasta, joka pitäisi saada kasaan, jotta rahastointi olisi riittävällä tasolla. Asia olisi kuitenkin tärkeä laskea ja selvittää perusteellisesti, Hellstén totesi webinaarissa.

Lakiprosessi ei noudata perinteitä

YEL:n uudistamista pohdittiin työryhmässä jo viime vaalikaudella. Nyt valmisteltu hallituksen esitys ei kuitenkaan ole suoraa jatkoa tälle valmistelulle. Esitys on laadittu virkamiesten toimesta sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun tukena on ollut asiantuntijaryhmä, jossa myös Suomen Yrittäjät on ollut mukana. 

– Koska työryhmää ei kutsuttu virallisesti valmistelun tueksi, ei sillä ollut toimeksiantoa eikä siten virallista työn tavoitetta. Työryhmä ei myöskään laatinut mietintöä, johon olisi voinut jättää eriävän mielipiteen ja joka olisi laitettu laajalle lausuntokierrokselle. Tällä tavoin yhteiskunnallista keskustelua olisi voitu käydä jo siinä vaiheessa eikä vasta silloin, kun esitys on jo eduskunnassa. Normaaliprosessista poikkeavasti ministeriö ei järjestänyt laajaa lausuntokierrosta myöskään valmiista hallituksen esityksestä, vaan pyysi lausuntoa hyvin lyhyellä lausuntoajalla ainoastaan Finanssivalvonnalta, Hellstén jatkaa.

”Normaaliprosessista poikkeavasti ministeriö ei järjestänyt laajaa lausuntokierrosta myöskään valmiista hallituksen esityksestä, vaan pyysi lausuntoa hyvin lyhyellä lausuntoajalla ainoastaan Finanssivalvonnalta.”

Harri Hellstén

Yrittäjät päätti kuitenkin lausua mielipiteensä esityksestä, vaikka sitä ei erikseen pyydetty. Vaikka Suomen Yrittäjät pitää esityksen tavoitteita parantaa yrittäjän sosiaaliturvaa ja yhdenmukaistaa yrittäjän eläkelain toimeenpanoa kannatettavina, on esityksessä vielä järjestön mukaan myös korjattavaa.

– Toivomme erityisesti täsmennyksiä esityksen perusteluihin liittyen työtulon määrittelyyn, mediaanipalkan käyttöön ja yrittäjän oman kertoman huomiointiin YEL-työtuloa vahvistettaessa.

Mediaanipalkka vain osa kokonaisharkintaa

Hellstén painotti webinaarissa, että lain perusajatusta yrittäjän työpanoksen arvon vakuuttamisesta ei olla esityksellä muuttamassa. Hänen mukaansa yleisin uudistukseen liittyvä väärinymmärrys on, että kaikille yrittäjille asetettaisiin automaattisesti YEL-työtuloksi toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkka.

– Lakiehdotuksessa todetaan, että eläkeyhtiön tulee ottaa mediaanipalkan lisäksi huomioon kaikki yrittäjätyöpanoksen määrää, ammattitaitoa ja työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot työtuloa vahvistettaessa. Kyse on kokonaisharkinnasta, jossa mediaanipalkka on yksi osa.

Lausunnossaan Yrittäjät toivoi esityksen perusteluita täsmennettäväksi siten, ettei mediaanipalkan etsiminen olisi soveltamisessa keskiössä, koska mediaanipalkkaa ei välttämättä aina pystytä määrittelemään.

– Lisäksi olemme esittäneet yrittäjän oman kertoman aseman vahvistamista siten, että yrittäjän ilmoittamaan työmäärään lähtökohtaisesti luotettaisiin, jos se ei ole selvässä ristiriidassa muun käytössä olevan selvityksen kanssa, Hellstén sanoo.

Työtulo tarkistettaisiin kolmen vuoden välein

Julkisuudessa keskustelua on herättänyt YEL-työtulon määräytymisen vaikutus pienimuotoiseen yritystoimintaan. Hellstén rauhoittelee pahimpia pelkoja.

– YEL-alarajaa ei olla muuttamassa. Jos toiminta on pienimuotoista tai työpanoksen arvo muusta syystä matala, ei työtuloa tietenkään vahvisteta alan mediaanipalkkaan vaan matalammalle, yrittäjän työpanosta vastaavaksi, kuten tehdään myös nykyisin. 

Jos ehdotettu uudistus menee läpi eduskunnassa, tulisi eläkeyhtiölle velvollisuus tarkastaa YEL-työtulo aina kolmen vuoden päästä edellisestä työtulotarkistuksesta. Lain on määrä astua voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Ensimmäisen vuoden aikana työeläkeyhtiöt kävisivät läpi alle 15 000 euron työtulot, poislukien työtulot, joihin on tehty tarkistus viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.

Lain on määrä astua voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.

– Korkeammat työtulot tarkastetaan vuosina 2024 ja 2025, jos niitä ei ole tarkistettu kolmeen vuoteen. Nämä aikarajat on hyvä pistää muistiin, kun miettii, koska on aika odottaa lain voimaantulon jälkeen eläkelaitoksen yhteydenottoa, Hellstén sanoo.

Lakiesityksen mukaan sen voimaantulon jälkeen ensimmäisen tarkistuksen kohdalla työtuloa saisi korottaa enintään 8000 eurolla tai 20 prosentilla sen mukaan, kumpi johtaa suurempaan työtuloon. YEL-minimiä maksavan kohdalla kuukausittainen vakuutusmaksu siten maksimissaan tuplaantuisi 170 eurosta. Seuraava tarkistus eläkelaitoksen toimesta työtuloon tehtäisiin kolmen vuoden päästä ensimmäisestä.

Hellsténin mukaansa YEL-uudistusesityksen kaatuminenkaan ei välttämättä olisi kovin hyvä uutinen yrittäjille.

– Jos esitys kaatuu, jäljelle jää voimaan nykyinen eläkelainsäädäntö. Eläkeyhtiöillä on edelleen paineita käydä läpi matalia YEL-työtuloja ja vahvistaa niitä lain edellyttämälle tasolle, koska valvova viranomainen on niitä asiasta huomauttanut. Voimassa olevassa laissa ei ole säädetty rajoja maksiminostolle vaan eläkeyhtiön tulee lähtökohtaisesti aina vahvistaa YEL-työtulo yrittäjän työpanoksen arvoa vastaavalle tasolle.

Yrittäjä voi valittaa päätöksestä

Jos yrittäjä on tyytymätön hänelle määriteltyyn YEL-työtuloon, päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa kirjallisesti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan. Kyseessä on eläkelaitoksista ja Eläketurvakeskuksesta riippumaton muutoksenhakuelin.

– Esityksessä ehdotetaan, että eläkeyhtiön tulisi jatkossa perustella YEL-työtulopäätöksensä eli kertoa, mitä seikkoja se on asiassa huomioinut ja millä perusteella työtulo on valitulle tasolle vahvistettu. Tämä parantaa yrittäjän oikeusturvaa, Hellstén huomauttaa.

Näin yrittäjät kysyivät YEL-uudistuksesta webinaarissa

Astuuko korjaus voimaan vasta päätöksen jälkeen vai voiko eläkeyhtiö periä myös takautuvasti YELiä?

Lähtökohtaisesti lain voimaan tulon jälkeen tehtävissä päätöksissä uusi YEL-työtulo vahvistettaisiin päätöshetkestä eteenpäin.

Monesti yksinyrittäjällä on monia tehtäviä ja työaika voi olla 40-80 tuntia viikossa. Hän kuitenkin nostaa palkkaa vain 2000 euroa kuukaudessa. Pitäisikö työtulo määritellä toimitusjohtajan mediaaniansioiden mukaisesti ja periaatteessa kaksinkertaisena, jos työaika on 80h viikossa?

Eläkelaitoksen tulee vahvistaa YEL-työtulo vastaamaan yrittäjän työpanoksen arvoa. Lakiehdotuksessa puhutaan toimialan mediaanipalkasta, ei ammattinimikkeen. Toimitusjohtajien palkat olisi siten osa toimialan palkkoja, joista mediaani määritetään. Mediaanin lisäksi eläkeyhtiön tulee huomioida kaikki tiedossa oleva yrittäjän työpanoksesta ja sen arvosta ja kokonaisharkinnalla ratkaista se, mikä olisi se palkka, joka kohtuudella pitäisi ulkopuoliselle maksaa yrittäjän tekemästä työstä.

Vuotuinen tarkastelu ottaisi paremmin huomioon vuosittaiset vaihtelut. Miksi on päädytty 3 vuoden tarkastelujaksoon?

Kolmen vuoden tarkastelu velvoittaa ainoastaan eläkeyhtiötä. Yrittäjä saa koska tahansa pyytää työtuloaan tarkastattavaksi vastaamaan hänen työpanoksensa arvoa. Jokaisesta tarkastuksesta alkaa kulua uusi kolmen vuoden jakso, jonka jälkeen eläkeyhtiöllä on velvollisuus työtulon tason tarkastamiseen.

Mistä löydän kunkin osa-alueen mediaanipalkan?

Mediaanipalkkoja ei ole listattuna missään. SY on toivonut mediaanipalkan määrittelyn osalta tarkennuksia hallituksen esitykseen.

Miksi mediaanityötulo on parempi mittari eläkkeen määrittelyssä kuin liikevaihto?

Lainsäädännön mukaan yrittäjän YEL-työtulon tulee vastata palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava ulkopuoliselle, saman ammattitaidon omaavalle henkilölle siitä, että hän tekisi yrityksessä saman työn kun yrittäjä. Kokonaisharkinta, jossa mukana on mediaanipalkan lisäksi yritystoiminnan työllistävyydestä, yrittäjän työpanoksesta ja sen arvosta kertovaa näyttöä täsmentää nykyistä lain määritelmää. Liikevaihto sen sijaan vain harvoin kertoo riittävällä tarkkuudella yrittäjän työpanoksen arvosta.

Jos omistaa kolme eri alan yritystä, joista nostaa palkkaa, minkä mukaan se mediaani lasketaan?

Jos toimii eri toimialoilla, lasketaan yksi yhteinen työtulo sen mukaan, mikä työpanoksen arvo kullakin toimialalla on.

Miksi YEL-työtulon määrittelyyn ei käytetä liikevaihtoa tai yrittäjän ”oikeita” tuloja vaan työtuloa?

Liikevaihto ei kuvaa kovin hyvin yrittäjän työpanosta pois lukien palvelualalla toimiva yksinyrittäjä, mutta ei aina siinäkään tilanteessa. Jos puhutaan pelkistä palkoista, esiin nousee kysymys, mitä pitäisi tehdä toiminimiyrittäjille, jotka eivät nostaa palkkaa, ja joiden tulot eivät näy tulorekisterissä. Jos kriteerinä olisi palkka- tai ansiotulot, pitäisi miettiä, millä tavalla palkkoihin ja ansiotuloihin kytkeminen alkaa vaikuttaa yritystoiminnallisiin päätöksiin kuten siihen, missä muodossa yritystoimintaa harjoitetaan ja onko oikein, että eläkejärjestelmä ohjaa yritysmuodon valintaan ja verotukseen liittyviin päätöksiin.

Miten YEL-uudistus vaikuttaa sivutoimisiin yrittäjiin?

Jos yrittäjä tekee töitä sivutoimisesti ja pienellä työpanoksella, uudistuksen ei pitäisi vaikuttaa mitenkään. Jos yrittäjän työpanos yritystoiminnassa pieni kuuluu myös YEL-työtulon olla matala, työpanoksen arvon mukainen.

Kysymyksiin vastasi Yrittäjien Harri Hellstén.