Ei ole sellaista firmaa, missä ennakointi ei kannattaisi

Pirkanmaalla halutaan edistää yritysten kykyä reagoida potentiaalisiin mahdollisuuksiin ja uhkiin, lisätä resilienssiä ja samalla edesauttaa niitä hyötymään tulevaisuuden megatrendeistä, kuten digitalisaatiosta tai vihreästä siirtymästä. Yrityksiä tässä asiassa tukeva toiminta on nyt käynnistetty Tampereella.

Tavoitteemme on tukea yrityksiä tulevaisuuden ennakoinnissa ja tiedolla johtamisessa niin, että siitä tulisi entistä systemaattisempaa, summaa Johanna Kirjavainen. Hän vastaa ennakointitoiminnasta Business Tampereessa. Aihealue on hyvin tuttu, sillä hän tekniikan tohtorina on aikaisemmin myös opettanut ennakointia Tampereen yliopistossa useamman vuoden.

Miten pysyä pystyssä jatkossakin

Kirjavaisen mukaan strateginen tulevaisuuden suunnittelu jää helposti yrityksissä arkipäivän asioiden jalkoihin.

– Pyrimme nyt madaltamaan tätä rimaa ja saamaan yrityksiin viestiä siitä, että aika pienilläkin aikapanostuksilla voi saada ajatuksia suunnattua sen miettimiseen, millä varmistetaan, että yritys on pystyssä 5–10 vuoden päästäkin, miten hallitaan riskejä ja miten kasvua ja kannattavuutta saadaan aikaan tulevaisuudessa, analyytikko huomauttaa.

Toimialapuolelta koko maakuntaa koskettavaa toimintaa käynnistetään ja pilotoidaan tällä hetkellä valmistavan teollisuuden ja matkailualan parissa.

Mukana monta tahoa

Mukana toimintaa käynnistämässä ovat Business Tampereen lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan liitto. Näistä jälkimmäinen keskittyy julkiseen sektoriin, TAMK on mukana tarjoamassa tulevaisuus- ja ennakointiosaamisen kehittämistä. Yhteistyötä rahoitetaan muun muassa TJANSSI-nimisen hankesateenvarjon alla.

– Tavoitteemme on, että yrityksille saataisiin luotua ennakointiyhteisö. Ja se, että yritystoimijat saataisiin säännöllisin väliajoin miettimään sitä, mihin firma on menossa myös pidemmällä aikajänteellä, Kirjavainen kertoo.

– Se, että riskejä mietitään yhdessä, ei vaadi valtavia panostuksia tai sitä, että ennakointityötä varten pitäisi palkata joku erikseen, hän toteaa.

Tätä varten on käynnistetty yhteisiä työpajoja. Toistaiseksi niitä on pidetty yksi, mutta loppuvuodesta kalenterissa on niitä ainakin kolme.

Ei pelkkiä uhkakuvia

Uhkien lisäksi vähintään yhtä tärkeätä ennakointityötä on mahdollisuuksien miettiminen. Yritys, joka osaa miettiä, millaisia isoja trendejä on paraikaa tapahtumassa, voi hyötyä siitä merkittävästi.

– Miten tämä kehitys vaikuttaa esimerkiksi asiakaskäyttäytymiseen, minkälaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia tämä voisi avata, tai mihin tämän tiedon valossa osaamisen kehittämistä tai tuotekehityspanostuksia pitäisi suunnata, hän kertoo.

Hyvä esimerkki on vihreä siirtymä. Se on sen verran iso megatrendi, että se vaikuttaa oikeastaan jokaiseen maailman yritykseen.

– Eli se, että mietitään mitenkä vaikkapa digitalisaatio tai vihreä siirtymä vaikuttaa oman yrityksen toimintaan. Ja jos joku on vielä sitä mieltä, että eivät vaikuta mitenkään, kannattaisi ehkä miettiä vielä toistamiseen.

Kuin vakuutus

Sekä Suomea että maailmaa on kohdannut viime vuosina useampi iso mullistus. Ensin koronapandemia ja tuoreempana Venäjän hyökkäyssota. Aivan taivaalta niistäkään kumpikaan ei tipahtanut.

– Erityisesti pandemia oli kyllä mainittu useammissakin tulevaisuuden ennakointiraporteissa jo pidemmän aikaa. Siitä huolimatta se tuli lähes kaikille yrityksille yllätyksenä, Kirjavainen huomauttaa.

Yksi ennakointiraporttien kärjessä oleva ajatus tällä hetkellä liittyy energia-asioihin.

– Esimerkiksi mitä yritys voi tehdä, jos sähköverkko kokonaan kaatuu vaikkapa viikoksi, hän kertoo. Kirjavaisen mukaan ennakointiin keskittyy nykyisellään liian pieni piiri.

– Käytännössä ylin johto ja hallitus miettivät tätä, ja esimerkiksi asiakkaat ja henkilöstö jää todella pienelle prosentille. Se on harmi, sillä yleisesti ottaen olisi tehokasta miettiä asiaa kuin asiaa mahdollisimman laajasti, jotta saadaan myös ne ruohonjuuritason kokemukset mukaan, Kirjavainen toteaa.

Vielä ennättää mukaan

Yritysten ajatuksia ennakoinnista selviteltiin jo kevätkaudella, jolloin Kirjavainen suoritti asian suhteen kyselyn. Siihen tuli 72 vastausta. Se kävi selväksi, että harvassa yrityksessä ennakointityötä tehdään erityisen systemaattisesti tai säännöllisesti.

– Noin puolet yritysvastaajista myönsi, että heillä ennakointitietoa käsitellään korkeintaan keskinkertaisesti. Eli haaste kyllä tiedostetaan, hän kertoo. Toistaiseksi juuri käynnistyneessä toiminnassa on mukana jo 12 yritystä, mutta mukaan mahtuu vieläkin.

– Pk-yrityksistä mukana ovat nyt ne keskisuuret. Toivoisin, että se ajatus, että paljon tähän ei vaadita, saisi enemmän huomiota. Sekä se, että tämä on kaikkien asia, ei vain ylimmän johdon. Minä toivon, että saisimme yritysten sisällä heräteltyä porukkaa siihen, että asioita mietittäisiin seuraavaa viikkoa ja seuraavaa strategiakautta pidemmälle, hän kertoo ja painottaa, että esimerkiksi yrityksen kokoluokalla ei ole mitään väliä.

– Ei, kiinnostus riittää. Eli se, että haluaa miettiä oman yrityksensä tulevaisuutta 5–10 vuoden päähän. Tämä ei ole niin korkealentoista tai vaadi valtavaa opettelua, vaan matalalla kynnyksellä pääsee mukaan, Kirjavainen lupaa.

Jos tätä juttua lukeva yrittäjä tai yrityksen edustaja haluaisi päästä toimintaan mukaan, analyytikko Johanna Kirjavainen kehottaa häntä olemaan suoraan yhteydessä häneen.

– Syksyn aikana järjestetään useita muutaman tunnin työpajoja, jossa asiaa mietitään oman yrityksen näkökulmasta ja pohditaan, miten valmiita juuri heillä ollaan tulevaisuuden muutoksiin. Ja mitä tietoa heillä tarvittaisiin.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 18.10.2022