1.10.2020 klo 12:24
Uutinen

Ei vieläkään valmis

Suomessa tehdään jälleen sote-uudistusta, kuten on tehty liki parinkymmenen vuoden ajan. Uudistuksella haetaan nopeampaa hoitoon pääsyä perusterveydenhuollossa sekä hyvinvoinnin edistämistä jo ennen terveydenhuollon tarvetta.

Tavoitteena joka uudistuskierroksella on ollut saada ihminen keskiöön ja rakentaa hänen kannaltaan toimiva paketti terveys- ja sosiaalipalveluiden viidakossa. Kustannusten osalta tavoitteena on hillitä erikoissairaanhoidon kustannusten nousua, kun perusvaivat hoidetaan ennen kuin ne pääsevät pahenemaan kallista erikoissairaanhoitoa vaativiksi.

Matkalla on nähty erilaisia versioita uudistuksesta. Tällä kertaa sote-esityksen mallina on maakunta, jossa julkinen sektori sekä järjestää että pääosin tuottaa palvelut. Isoille yrityksille voi avautua mahdollisuuksia voittaa kilpailutuksia, pieniä yrityksiä saatetaan nähdä alihankkijoina, mutta se on epävarmaa. Esitys käytännössä siis unohtaa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten ja niiden työntekijöiden tekemän työn merkityksen ja kehittämisen. Suomessa toimii yli 18 000 sote-yritystä. Niissä on töissä 80 000 henkilöä.

Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu esitetyllä mallilla. Siitä puuttuvat kannustimet tuottavuuden parantamiseen ja kustannusten kasvun hillintään. Usean tuottajan malli kannustaisi innovoimaan tehokkaampia ja vaikuttavampia ratkaisuja. On vaikea nähdä, miten ne toteutuisivat yhden tuottajan mallissa.

Paremmalla roolituksella tilanne saadaan haltuun. Julkiselle sektorille kuuluu järjestäjän ja siten isännän sekä emännän rooli sote-palveluissa, se on selvää. Tuottajien puolen organisoituminen ratkaisee sen, saadaanko ihminen soten keskiöön ja pystytäänkö kustannusten kasvua hillitsemään. Yksityiset monopolit, esimerkiksi kokonaisulkoistukset, eivät ole julkista monopolia parempia. Toimiva malli saadaan markkinoita luomalla, jos yksityisiä toimijoita ei ole riittävästi, markkinoita ylläpitämällä, aidolla vuoropuhelulla ja markkinoita kehittämällä yhdessä yritysten sekä järjestöjen kanssa. Toimiva markkina tarkoittaa mahdollisuuksia kaiken kokoisille yrityksille. Myös alan järjestöjen osaaminen on pidettävä mukana.

Sote-uudistuksella ja paikallisella elinvoimalla on kohtalonyhteys. 18 000 yrityksellä ja niiden 80 000 työntekijällä on merkitystä. Julkisen tuotannon suosiminen johtaisi pahimmillaan ylikapasiteettiin ja siihen, että pienten palvelutuottajien osaamista ei hyödynnetä. Tällä on merkittävä elinvoimavaikutus. Paikallinen monipuolinen palveluverkosto on vaarassa kuihtua ja palveluiden saatavuus heikentyä erityisesti maaseudulla. Vaikuttavuuteen ja kustannusten kasvun hillintään tähtäävällä monituottajamallilla verotaakkakin on kestettävämpi meille kaikille. Tuloista jää enemmän käteen vaikkapa paikallisten tuotteiden ja palvelujen ostoon.

Sote-uudistus tarvitaan, mutta esitetyllä mallilla ei pidä edetä. Olisi sääli, jos vuosikymmenten työ kilpistyisi paikallista elinvoimaa kurjistavaan ja vaikuttavuudeltaan vähäiseen malliin, joka on myös kallis. Ponnistelua parempaan täytyy vielä jatkaa.

Kirjoittaja on Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski. Kolumni on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 28.9.2020.

Muita kiinnostavia aiheita