Ekonomisti listaa asiat, jotka ennakoivat Suomen talouden piristymistä – ”Negatiivisia uutisia tuijoteltu riittävästi”

Suomen Yrittäjien pääekonomisti haluaa muistuttaa Suomen talouden myönteisistä merkeistä.

– Negatiivisia uutisia on tuijoteltu viime aikoina ihan riittävästi. Taloudessa on tapahtumassa myös paljon positiivista, Juhana Brotherus huomauttaa.

Ekonomistin mukaan talousennusteet ovat varsin yksimielisiä siitä, että ensi vuonna palataan verrattain reippaaseen talouskasvuun viime vuoden taantuman jälkeen. Kasvun ennakoidaan olevan 1,5–2 prosenttia vuonna 2026.

Suomen kehnon talouskehityksen suurimpana syynä on Brotheruksen mukaan ollut liian korkea korkotaso verrattuna talouden kantokykyyn.

– Euroopan keskuspankki ei aseta korkojaan sille tasolle, joka olisi Suomen talouden kantokyvyn kannalta oikea. Suomessa inflaatio on ollut pitkään selvästi alle euroalueen keskiarvon. EKP tavoittelee kahden prosentin inflaatiota, ja Suomessa on oltu jo pitkään alle kaksi prosentissa. Viime kuukausina Suomessakin on tultu samaan tasoon euroalueen kanssa.

Kotitalouksien luottamus elpyy

Vaikka inflaatio on hieman noussut, kuluttajien ostovoima kasvaa edelleen eli ansiotaso nousee inflaatiota nopeammin. Kotitalouksille jää enemmän rahaa käyttöön. Tähän asti rahat ovat päätyneet enimmäkseen säästöön heikon kuluttajaluottamuksen takia, mutta nyt sekin on parantumassa.

Brotherus muistuttaa, että kuluttaja ajattelevat Suomen taloudesta selvästi negatiivisemmin kuin omasta taloudestaan.

– Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen kotitalouksien luottamus omaan talouteen romahti alemmas kuin 90-luvun syvimmässä kuopassa. Edes finanssikriisin aikana notkahdus ei ollut samaa luokkaa. Tästä on pääteltävissä, että notkahduksen syvyys ei ollut niinkään peräisin taloudesta vaan muista tekijöistä kuten turvallisuusympäristöstä. Nyt kehitys on menossa parempaan ja on syytä odottaa, että jossain vaiheessa kotitalouksien kukkaronnyörit aukeavat, Brotherus sanoo.

Teollisuuden tilaukset hyppäsivät

Viime aikoina on uutisoitu, että Suomi on vajonnut työttömyysluvuissa Espanjan tasolle Euroopan pohjasakkiin. Brotheruksen mukaan hyviä merkkejä on kuitenkin näkyvissä. Työllisyysaste on edelleen yli EU-maiden keskiarvon ja työttömyysluvuissakin on pientä pilkahdusta parempaan.

– Työttömät ovat päätyneet takaisin työnhakuun, osin patistelun kautta. Työvoimaan on tullut väkeä, jotka hakevat töitä ja ovat valmiita ottamaan työtä vastaan, Brotherus sanoo.

Teollisuuden tilauksien kasvuluvut ovat ekonomistin mukaan yksi vahva merkki talouden elpymisestä.

– Kesäkuun lukemien mukaan kesäkuussa tilausten euromääräinen kasvu oli 19 prosenttia. Kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon mukaan teollisuuden tilausten kehityssuunta on erittäin suopea ja se alkaa viestiä siitä, että teollisuusyrityksillä menee hyvin ja odotukset kasvusta ovat olemassa.

Brotherus uskoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus lisää uskoa teollisuuden tilausten kasvuun.

Lainoja myönnetään enemmän

Olemme aikaisemmin kertoneet, millaisia vaikeuksia pk-yrityksillä on saada rahoitusta. Viimeisimmät touko- ja kesäkuun luvut kertovat, että alle 250 000 euron yrityslainoja nostettiin selvästi enemmän kuin alkuvuonna. Suuremmissa, miljoonan euron lainoissa nähtiin vielä suurempi muutos parempaan.

– Vielä ei tiedetä, onko tämä pelkästään positiivinen ilmiö eli onko lainoja otettu kasvun rahoittamiseen ja investointeihin vai kassavajeen paikkaamiseen. Lainamäärän kasvu ei ole varma positiivinen merkki mutta lainamäärien laskeminen on varma negatiivinen merkki, Brotherus muistuttaa. Vähintäänkin luvut kertovat siitä, että lainan hakija ja myöntäjä ovat löytäneet yksimielisyyden yrityksen lainakelpoisuudesta.

Marginaalikorot laskussa

Virallista tilastoa pankkien marginaalikorkojen kehityksestä ei ole saatavilla, mutta ekonomistilla on asiasta vankka näkemys.

– Vielä viime vuoden lopulla olin huolissani alle 250 000 euron pk-yrityslainojen marginaalitason noususta. Ne olivat jopa ennätyksellisellä yli kolmen proisentin tasolla. Nyt marginaalitasot ovat tulleet selvästi alas noin 2,5 prosenttiin. Pankkisektorilla on lainanantokykyä ja halua lainojen myöntämiseen pk-yrityksille.

Osakemarkkinat vedossa 

Brotherus nostaa esille myös osakemarkkinoiden vahvan vedon Suomessa.

– Helsingin pörssi pärjäsi pitkään huonosti verrattuna muuhun euroalueeseen ja etenkin Yhdysvaltain markkinoihin, mutta tämän vuoden aikana Suomen pörssistä on saanut jopa paremman tuoton kuin euroalueelta keskimäärin.

Avoimien työpaikkojen määrä elpyy

Loppukeväällä avoimien työpaikkojen määrä on kääntynyt selvään nousuun viime kevään tasosta.

– Koronan jälkeen Suomessa avoimia työpaikkoja oli poikkeuksellisen, jopa kestämättömän paljon. Sitä ei siis kannata pitää järkevänä vertailukohteena.