YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Kunta-alan palkkaratkaisu
Kunta-alan palkat nousevat merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana. Kuva: Getty Images
9.6.2022 klo 13:36
Uutinen

Ekonomisti pelkää, että kunta-alan palkkasopimus osoittautuu pahaksi virheeksi: ”Loppupeleissä siitä voi kärsiä suomalainen työntekijä”

Historialliseksi luonnehdittu palkkaratkaisu voi vaarantaa Suomen kilpailukyvyn ja lisätä kustannuskierteen syventymistä, sanoo Yrittäjien pääekonomisti.

Kunta-alalle syntynyt palkkaratkaisu on poikkeuksellinen, sillä palkat nousevat seuraavien viiden vuoden aikana viisi prosenttia enemmän kuin vientialoilla.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen näkee sopimuksessa merkittäviä riskejä.

– Kunta-alan palkkaratkaisu on esimerkki vastuuttomuudesta. Se, että kunta-alasta kokonaisuudessaan tulee palkkajohtaja suhteessa yksityiseen sektoriin, ei lupaa hyvää Suomen kilpailukyvyn kannalta.

– Tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat epävarmat ja yksityisen alan palkkaneuvottelut edessä syksyllä, pitäisi pyrkiä välttämään kustannuskierteen syventämistä, Kuismanen lisää.

Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii työnantajaleiriä ryhtymään vastaiskuun ja lopettamaan työehtosopimusten tekemisen kokonaan. Vaihtoehtona hän pitää palkoista sopimisen lopettamista työehtosopimuksissa.

– Jos toinen näistä vaihtoehdoista toteutuu, kunta-alan sopimus saattaa osoittautua siunaukseksi Suomelle, hän kommentoi.

Mika Kuismasen mukaan Suomen kaltaisessa pienessä taloudessa juuri vientialojen tulisi määrittää palkankorotusten taso, ei kunta-alan.

– Jos kilpailukyky rapautetaan, niin siitä loppupeleissä kärsii suomalainen työntekijä työpaikkojen vähentymisenä, hän sanoo.

Yrittäjät: Tilaa työpaikkasopimiselle

Suomen Yrittäjät toivoo, että palkoista sovittaisiin erikseen jokaisessa yrityksessä. Yrittäjäjärjestön mielestä nyt pitäisi antaa tilaa työpaikkasopimiselle, jossa voidaan huomioida muun muassa työnantajan taloudellinen tilanne, tuottavuuskehitys ja palkanmuodostuksen kannustavuus sekä työntekijäpuolen tarpeet.

– Nykyinen “työmarkkinakonkelo” on seurausta siitä, että on haluttu sopia keskitetysti liian paljon ja liian isosta kakusta, Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjien mukaan ostovoiman kehitys pitää turvata muilla keinoilla kuin ylimitoitetuilla palkankorotuksilla, kuten tehostamalla eläkejärjestelmää ja väljentämällä vakavaraisuussääntelyä.

– Lisäksi pitää tehdä maltillisia tulonveronkevennyksiä painottaen pieni- ja keskituloisia, koska sillä tavalla voidaan tukea ostovoiman kehitystä.

Inflaatiolla ei merkittävää vaikutusta lainansaantiin

Kunta-alan palkankorotuksissa on Yrittäjien mukaan riski entisestään kasvaville inflaatiopaineille.

– Tilanne voi johtaa pitkäaikaiseen kustannusten nousukierteeseen, Mika Kuismanen huomauttaa.

Inflaatiopaine on ekonomistin mukaan haastava. Vallitsevat odotukset ohjauskoron tulevista nostoista ovat johtaneet markkinakorkojen nousuun. 

– Tämä vaikuttaa rahan hintaan ja kotitalouksien ja yritysten lainakustannusten nousuun. Toisaalta on muistettava, että reaalikorot ovat vielä selvästi negatiiviset. Pidän selvänä sitä, että parin vuoden aikajänteellä korkotaso normalisoituu parin prosentin tietämille.

Kuismanen ei näe korkotason nousulla merkittävää vaikutusta luottomarkkinoihin ja yritysten lainansaantiin.

– Yritysten kohdalla investointien tuottovaatimukset nousevat, hän sanoo.

Pauli Reinikainen