22.6.2022 klo 10:34
Uutinen

Elinkeinoelämä varoittaa: Sote-alueiden yhtiöhimmelit tukahduttavat yksityisiä yrityksiä

Sote-alueiden yhtiöt ovat valtaamassa yksityisten pesula-, catering-, ict ja kiinteistöpalveluyritysten markkinoita, osoittaa tuore selvitys. Elinkeinoelämän järjestöt vetoavat alueellisiin päättäjiin, jotta pk-yritysten toimintaedellytyksiä ei heikennetä. Kanta-Hämeessä valmistelu on analyysivaiheessa ja päätöksiä aluevaltuutetut sorvaavat syksyllä.

Uudet sote-alueet eli hyvinvointialueet uhkaavat levittää liiketoimintaansa niin, että ne syrjäyttävät merkittävissä määrin vastaavaa paikallista yksityistä tarjontaa. Näin varoittavat elinkeinoelämän järjestöt EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto tuoreen selvityksen pohjalta. 

Tänään julkistettu selvitys paljastaa, että hyvinvointialueet voivat tehdä omilta sidosyksiköiltään hankintoja ilman kilpailutusta, vaikka niiden omistusosuus sidosyksiköissä voi olla hyvin pieni.

“Tämä on surkea kehityssuunta. Palvelun hankinta ilman kilpailutusta heikentää julkista taloutta ja ravisuttaa päätöksenteon uskottavuutta. Suorahankinnat in-house -yhtiöiltä voivat pahimmillaan johtaa tehottomuuteen ja julkisten varojen tuhlailevaan käyttöön”, EK:n kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen sanoo.

Viranomaisten selvitettävä välittömästi lainmukaisuus

Selvityksen perusteella julkisomisteisten yritysten tarjonta uhkaa laajentua sote-toimialan ulkopuolisiin tukipalvelualoihin, kuten pesupalveluihin, ict-palveluihin ja taloushallintoon. Elinkeinoelämän järjestöt ovat huolissaan siitä, että julkisten toimijoiden lonkerot uhkaavat levitä huomattavasti laajemmalle alueelle kuin millä ne ennen sote-uudistusta operoivat. 

Elinkeinoelämän järjestöt muistuttavat, että hyvinvointialueiden sidosyksiköt eli “in-house – yhtiöt” määritellään hankintalaissa niin, että omistajilla pitää olla ratkaiseva vaikutusmahdollisuus sidosyksikön päätöksiin. Niin ei kuitenkaan monessa tapauksessa ole.

“Näyttää siltä, että jo jopa hyvin pienellä osakemäärällä omistamisen tulkitaan täyttävän kriteerit ja sen seurauksena voidaan välttää hankintalain vaatima kilpailutus. Vaadimme, että kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää viipymättä, täyttävätkö julkisomisteiset in-house -yhtiöt lainsäädännön kriteerit. Omistajatahoilla on oltava ratkaiseva vaikutusmahdollisuus yhtiön päätöksentekoon”, sanoo johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä. 

Hyvinvointialue – alusta vai ankeuttaja?

Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan sote-uudistuksen tavoitteena ei ole julkisten toimijoiden vahvistuminen paikallisiksi, alueellisiksi ja toimialakohtaisiksi monopoleiksi.

“Hyvinvointialueen pitäisi olla alusta hyvinvoinnin ja talouden kasvulle, uusille ideoille ja yrittäjyydelle. Sen sijaan uudistus näyttää johtavan julkisiin monopoleihin, jotka ankeuttavat markkinoita ja tukahduttavat innovaatiot. Sote-uudistuksesta uhkaa tulla verovarojen Molokin kita”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.

“On kiistatonta, että yksityisten yritysten mukanaolo säästää rahaa, lisää tehokkuutta, parantaa laatua ja luo työpaikkoja. Nyt julkiset toimijat ovat luomassa himmeleitä, joiden vaikutus on päinvastainen. Nyt on aika viheltää peli poikki”, sanoo johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista.

Kanta-Hämeessä isot kysymykset auki

Kanta-Hämeessä palvelu- ja hankintastrategiat ovat valmistelussa ja linjaukset tulevat poliittiseen päätöksentekoon syksyllä. Tällä hetkellä on käynnissä analyysivaihe, jonka pohjalta valmistelua viedään eteenpäin. In-House kysymys on noussut esiin erityisesti alueen kunnissa, joiden huoli on kohdistunut heidän omistamien yhtiöden tulevaisuuteen, ei mahdollisiin markkinahäiriöihin.

“Olemme viimeisen vuosikymmenen ajan käyneet tuloksellista keskustelua kuntien kanssa palveluiden tuottamisesta ja niiden hankkimisesta. Markkinahäiriöiden määrä on vähentynyt tämän työn tuloksena merkittävästi. Nyt esiin tuodun selvityksen tulokset tulee ottaa vakavasti myös Kanta-Hämeessä ja varmistaa, että uusi sote ei vie kehitystä väärään suuntaan”, sanoo Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka.

Elinkeinoelämän järjestöjen esittämä neljän kohdan korjauslista:

  1. Kilpailu- ja kuluttajaviraston on selvitettävä, täyttävätkö julkisomisteiset in-house – yhtiöt ne määräysvaltakriteerit, jonka seurauksena ei tarvitse noudattaa hankintalakia.
  2. Hyvinvointialueiden johdon on kartoitettava yksityisten markkinoiden potentiaali sen sijaan, että muodostetaan kiireessä julkisia in-house -yhtiöitä.
  3. Tehdään kustannuksista läpinäkyviä. Hyvinvointialueiden pitää luoda järjestelmä, jolla oman tuotannon ja in-house-yhtiöiden kustannusten läpinäkyvyys tuodaan kaikkien saataville.
  4. Hyvinvointialueiden hankintaosaamista pitää vahvistaa, jotta mahdollisimman moni yksityinen yritys pääsee kilpailemaan markkinoilla.

TAUSTAA:

Mitä sanoo laki hyvinvointialueista?

Hyvinvointialue voi harjoittaa liiketoimintaa, jos se on vähäriskistä eikä vaaranna tervettä kilpailua

Mitä sanoo kilpailulaki?

Kilpailulaissa sanotaan, että kunta ei saa käyttää määräävää markkina-asemaa väärin eli toimia yksityisillä markkinoilla yrityksiä paremmilla ehdoilla

Mitä sanoo kuntalain yhtiöittämisvelvoite?

Kunta on velvoitettu hinnoittelemaan toimintansa markkinaehtoisesti silloin, kun kunta tuottaa palveluita kilpailutilanteessa markkinoilla

Mitä sanoo laki in-house -yhtiöistä?

In-house –yhtiöiden edellytyksenä on, että hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa sidosyksikköyhtiöön samoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Pelkkä omistusosuus tai osallistuminen yhtiökokouksiin ei täytä määräysvallan kriteereitä.

Muita kiinnostavia aiheita