Elinvoimabarometri 2025: Kymenlaakso tarvitsee vahvempaa yhteistyötä – verkostoituminen maakuntien kärkeä

Suomen Yrittäjien toista kertaa toteuttamaan Elinvoimabarometriin vastasi yli 4 000 yrittäjää. Kymenlaaksossa kyselyyn vastasi 149 yrittäjää. Taloustutkimus kysyi yrittäjiltä Yrittäjien Elinvoimabarometrissa yrityksen kotimaakunnan elinvoimasta. Mitattavia kategorioita oli kolme: elinvoima, verkostoituminen ja johtaminen. Kysely tehtiin 3.2.-31.3.2025. Kysely tehdään vuorovuosin kuntien yrittäjämyönteisyyttä mittaavan Yrittäjien Kuntabarometrin kanssa.

Suomen Yrittäjien Elinvoimabarometrin 2025 mukaan Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme sijoittuivat valtakunnallisesti kärkikolmikkoon. Kymenlaakso jäi kokonaistuloksissa viidenneksitoista maakuntien häntäpäähän, erityisesti elinvoiman johtamisen ja yhteistyön osalta. Tulokset laskivat keskimäärin koko Suomessa kahden vuoden takaisesta ja näin myös Kymenlaaksossa.

— Kymenlaakso jää häntäpäähän elinvoimassa. Tässä näkyy se, että Kymenlaakso on rajamaakuntana kärsinyt rajan sulkemisesta. Maakunnassa pitäisi selvästi panostaa yhteistyöhön ja yhteisen näkemyksen rakentamiseen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

— Toimijoiden yhteinen näkemys on maakuntien heikoimpia, tähän on syytä tarttua alkavalla vaalikaudella. Yrityksemme eivät myöskään koe pääsevänsä osallistumaan koko maakunnan elin-voiman rakentamiseen, avaa aluejohtaja Sirpa Kantola-Pakkanen Elinvoimabarometrin tuloksia.

Tuloksissa näkyy, että Kouvolan ja Kotkan seudut tekevät yritysten mielestä liian vähän yhteistyötä. Maakunnan elinvoimatoimijoilta puuttuu yhteinen näkemys maakunnan elinvoimatekijöistä, kertoo Elinvoimabarometri. Maakunnan elinvoimasta keskustellaan muita maakuntia vähemmän ja keskusteluilla on ollut myös vähemmän vaikutusta käytännön toimintaan, selviää barometrista.

Kymenlaakson vahvuuksina verkostoituminen ja saavutettavuus

Vaikka kokonaiskuva haastaa alueen kehittäjiä, Elinvoimabarometrin valopilkut löytyvät Kymenlaaksossa yritysten mukaan verkostoitumisesta ja saavutettavuudesta.

Elinvoimatekijöistä maakunnan saavutettavuus on yksi maan parhaita, erityisesti tarkasteltaessa tieverkkoa ja satamapalveluita sekä rautatieyhteyksiä. Yritykset kokevat saavutettavuuden myös tietoverkkojen osalta hyväksi. Tulokset osoittavat, että tällä on merkitystä alueen yrityksille.

Verkostoitumisessa Kymenlaakso sijoittui maakuntien kärkikolmikkoon. Tässä elinvoimakentässä tehdään paljon yritysten hyväksi. Pk-yrityksien verkottaminen on merkittävä asia myös alueelle suuntautuvien investointien ja niiden ympärille muodostuvien alihankintaketjujen näkökulmasta. Parhaimmalle maakuntasijalle yksittäisissä verkostoitumisen elinvoimatekijöissä ylsi kymenlaaksolaisten yritysten kokemus verkostoitumisesta toisten yritysten kanssa, kehitysyhtiöiden verkostoitumistilaisuudet sekä kehitysyhtiöiden verkostoitumistilaisuuksiin osallistuminen.

— Maakunta on maan paras siinä, miten verkostoidaan yrittäjiä, kehuu Pentikäinen ja Kantola-Pakkanen kiittää: Kymenlaakson elinkeinoyhtiöt kuuluvat Suomen parhaimmistoon. Tämä on selkeä maakuntamme vahvuus.

— Samalla kun realiteetit pitää hyväksyä, on tärkeää, että keskitymme positiiviseen viestintään sekä maakunnan sisällä että ulospäin, peräänkuuluttaa toimitusjohtaja David Lindström Elinkeinoyhtiö Cursorista ja jatkaa: Tärkeää on myös pitää mielessä, että Kymenlaaksossa käynnissä olevat lukuisat isot investointihankkeet tulevat vahvistamaan elinvoimaa merkittävällä tavalla.

— Vahvuudet ja mahdollisuudet yritystoimintaan ja uusiin investointeihin ovat maakunnan sisällä hyvin samankaltaisia. Hyvät rautatie- ja maantielogistiikan yhteydet sekä sataman palvelut täydentävät toinen toisiaan Kymenlaaksossa. Toimiviksi ja tuloksia tuottaviksi todetut yrityspalvelut sekä yritysten verkostoitumistilaisuudet ovat hyvä keino tiivistää yhteistyötä ja tässä tehtävässä elinkeinoyhtiöillä on keskeinen rooli, summaa toimitusjohtaja Pasi Miettinen Elinkeinoyhtiö Kouvola Innovationista.

Kehittämisen paikkana yritysmyönteisyys ja päätöksenteko

Kymenlaakso jää häntäpäähän yritysmyönteisessä päätöksenteossa ja imagossa yritysten kannalta. Yritysvaikutusten arvioinnissa maakunta on vertailun viimeisiä. — Yritysmyönteisessä päätöksenteossa voi parantaa joka päivä. Imagon muuttaminen on pidempi prosessi mutta mahdollinen, toteaa Pentikäinen.

Elinvoimabarometri osoittaa myös, että maakunnallista päätöksentekoa ei tunneta yritysten keskuudessa. Ei ole myöskään selvää, kuka johtaa elinvoiman rakentamista Kymenlaaksossa. Merkittävä määrä vastaajista ei myöskään tiedä, mistä maakuntaliitto päättää.

Alueen elinvoima on yrityksille tärkeä asia. Yrittäjäjärjestön mukaan kymenlaaksolaisissa yrittäjissä on halua kehittää alueen elinvoimaa ja nostaa maakunnan imagoa entistä yrittäjämyönteisempään suuntaan yhdessä julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöllä. Elinvoimainen maakunta lisää houkuttelevuutta investoida, luo pohjaa kasvulle ja työllistämiselle. Ulkoisiin tekijöihin ja maailmantilanteeseen ei voida vaikuttaa. Elinvoima koostuu kuitenkin useasta osatekijästä ja suurimpaan osaan niistä voidaan maakunnassa vaikuttaa yhdessä.

— Olemme saaneet valtion taholta kyllä lupauksia tärkeisiin tiehankkeisiimme kuten vt 15:n rahoitukseen, mutta Itäisen Suomen kehyksessä olemme täällä kaakossa tunteneet jäävämme väliin-putoajiksi riittävän aluekehitysrahoituksen osalta. Lisäksi päätöksentekoa olisi varmastikin syytä tehdä näkyvämmäksi yrityksille päin, toteaa maakuntajohtaja Jaakko Mikkola ja jatkaa: Kymenlaakson on löydettävä entistä näkyvämpi yhteinen ääni ja tavoite elinvoimatyössä. Tarvitsemme entistä systemaattisempaa yhteistyötä yli toimija- ja kuntarajojen.

— Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut ollen keskeisessä roolissa Kymenlaaksossa. Toiminnalla on tarkoitus yhdistää eri toimijoita ja olla rakentamassa kumppanuutta. Elinvoimabarometri toi selvästi esiin puutteita hyvinvointialueen roolista toimia osana elinvoiman rakentajaverkostoa. Hyvinvointialueen tulee panostaa erityyppisiin verkostoihin ja tämän kautta olla aktiivinen vuoropuhelukumppani maakunnassa, luomalla uskoa ja luottamusta koko maakuntaan. Selkeä signaali on annettu ja suunta on haettava yhteistyöllä, vetää yhteen tilannekuvaa puheenjohtaja Nina Brask Kymenlaakson hyvinvointialueelta.

—Tarvitsemme siis entistä selkeämpää maakunnan yhteisen suunnan asettamista, elinvoimatekijöiden konkretisointia ja yhteisiä toimia, päätöksenteon näkyvyyttä ja lisää myönteistä maakunnan kattavaa vuoropuhelua niin sisäisesti kuin ulospäin. Kymenlaaksossa on tähän hyvät lähtökohdat, toteaa Kymen Yrittäjien aluejohtaja Sirpa Kantola-Pakkanen.

Kymenlaakso tarvitsee yhteistä suuntaa – tässä meille tärkeitä huomioita yhteistyön kehittämiseen

Kymen Yrittäjät muistuttaa, että elinvoiman rakentaminen ei ole nopea ratkaisu, vaan jatkuva yhteinen prosessi. Elinvoimabarometri antaa meille mahdollisuuden katsoa peiliin ja tunnistaa, missä olemme vahvoja ja missä tarvitsemme kehitystä. Tässä konkreettisia havaintoja ja muistutuksia, jotka ovat tärkeitä meille kaikille Kymenlaakson alueella yhteistyön ja elinvoiman vahvistamiseksi:

1. Muista, että elinvoiman rakentaminen on prosessi, ei projekti.
2. Muodosta toimijoiden voimin yhteinen tilannekuva. Mitkä ovat alueen vahvuudet ja heikkoudet, mihin pitää panostaa työpaikkojen ja investointien saamiseksi?
3. Rakenna yhteinen strategia yhdessä toimijoiden kanssa. Se auttaa luomaan yhteistä kieltä, mikä tukee vuoropuhelua.
4. Varaa yhteistyölle aikaa ja resursseja.
5. Sovi, kuka johtaa yhteistyötä ja mitkä rakenteet sitä tukevat. Yhteistyötä tukevat rakenteet voivat tulla esimerkiksi elinkeinoyhtiöstä, maakunnasta tai elinkeinoelämästä.
6. Rakenna keskinäistä luottamusta.
7. Luo säännöllinen vuoropuhelu yritysten, myös rahoittajien, julkisen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten välille.
8. Huolehdi yritysten ja yrittäjän palveluista. Yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalvelu.
9. Järjestä verkostoitumistilaisuuksia ja muista myös pienet yritykset.
10. Käy jatkuvaa vuoropuhelua ja päivitä tilannekuvaa, kun maailma muuttuu.

Tutustu tuloksiin

Noin 4 000 yrittäjän vastauksien maakuntakohtaiset tulokset julkistettiin 14.5. Kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Maakuntakohtaiset tulokset löytyvät osoitteesta: yrittajat.fi/elinvoima-barometri2025

Lisätietoja:
Sirpa Kantola-Pakkanen, Kymen Yrittäjät, aluejohtaja, 050 524 8384, sirpa.kantola-pakkanen@yrittajat.fi
Jaakko Mikkola, Kymenlaakson liitto, maakuntajohtaja, 040 548 0311, jaakko.mikkola@kymenlaakso.fi
Nina Brask, Kymenlaakson hyvinvointialue, hallituksen puheenjohtaja, 040 195 4847, nina.brask@luottamus.kymenhva.fi
David Lindström, elinkeinoyhtiö Cursor Oy, toimitusjohtaja, 040 190 2501, david.lindstrom@cursor.fi
Pasi Miettinen, elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy, toimitusjohtaja, 0400 691 221, pasi.miettinen@kinno.fi