Elinvoimabarometri: Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme kärkimaakunnat – Etelä-Karjala pienoisessa nousussa

Pohjanmaalla on yrittäjien mielestä Suomen maakunnista vahvin elinvoima. Toiseksi yrittäjät rankkasivat Pirkanmaan ja kolmanneksi Päijät-Hämeen. Suomen Yrittäjien toista kertaa toteuttamaan Elinvoimabarometriin vastasi yli 4 000 yrittäjää.

Taloustutkimus kysyi yrittäjiltä Yrittäjien Elinvoimabarometrissa yrityksen kotimaakunnan elinvoimasta. Mitattavia kategorioita oli kolme: elinvoima, verkostoituminen ja johtaminen. Kysely tehtiin 3.2.-31.3.2025. Kysely tehdään vuorovuosin kuntien yrittäjämyönteisyyttä mittaavan Yrittäjien Kuntabarometrin kanssa.

– Alueen elinvoima on yrityksille tärkeä asia. Elinvoima on hyvän kierre, joka lisää houkuttelevuutta investoida ja työllistää. Siksi siihen kannattaa panostaa julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöllä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Yrityksen on helpompi rakentaa omaa kilpailuetuaan, kun alueella on vahva elinvoima, joka on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat luontaisten tekijöiden kuten sijainnin lisäksi maakunnan kehitys, saavutettavuus, palvelut, imago, kyky verkostoida, yritysten yhteistyö sekä keskenään että korkeakoulujen kanssa, yrityslähtöinen päätöksenteko ja selkeä elinvoiman johtajuus, hän listaa.

– Haluamme vahvasti panostaa kuntien, maakuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön. Elinvoimabarometri on hyvä työkalu verrata omaa tilannetta muihin. Se toivottavasti auttaa eri puolilla maata kehitystyötä, Pentikäinen toivoo.

Pohjanmaa on tasaisesti vahva

Kokonaistuloksissa ykköseksi nousi Pohjanmaa, joka oli edellisellä kierroksella 2023 kolmas. Toinen oli tänä vuonna Pirkanmaa ja kolmas Päijät-Häme. Pirkanmaa oli toinen myös viimeksi, Päijät-Häme taas vahvisti sijoitustaan.

– Pohjanmaa on tasaisesti vahva. Maakunnassa on poikkeuksellisen vahva yhteinen näkemys elinvoimatekijöistä, yritykset osallistetaan laajimmin, ne tekevät yhteistyötä, suuret ottavat pieniä mukaan, korkeakoulut toimivat yrityslähtöisesti ja saavutettavuus on hyvä, mm. satamien ansiosta. Vain tieverkon osalta maakunta on häntäpäässä, Pentikäinen kertoo.

Yliopisto vahvistaa Etelä-Karjalaa ja Päijät-Hämettä

Etelä-Karjala on koko maan ykkönen siinä, miten korkeakoulut ottavat yrityksiä mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. LUT-yliopiston toinen toimialue Päijät-Häme oli barometrissa kakkonen.

– Tämä on yrittäjien vahva kiitos LUT-yliopiston työlle, sanoo Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen.

– Teemme yhteistyötä järjestelmällisesti ja erottaudumme kokeilemalla rohkeasti myös uusia keinoja edistää yritysten kasvua. Osallistumme usein elinkeinoelämän kanssa käytäviin sijoittumiskeskusteluihin, ja meillä on ylipäätään firmojen kanssa hyvä flow. Korkeakoulut myös vetävät alueelle nuoria osaajia, mikä edistää alueellista kehittymistä edelleen. Tästä syntyy positiivinen kierre, LUT-yliopiston kasvujohtaja Petri Ajo kertoo.

Etelä-Karjalan sijoitus pienessä nousussa

Maakuntien välisessä vertailussa elinvoiman osalta Etelä-Karjala on edelleen häntäpäässä, vaikkakin muutaman sijan kahden vuoden takaa nousseena.

– Kärsimme rajamaakuntana edelleen rajan sulkemisesta. Vaikka olemme viime aikoina kuulleet positiivisia investointiuutisia, toiveikkuus ei ole palannut siihen mitä se aiemmin oli, tuumii Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Sanna Lötjönen.

Yrittäjät kokevat verkostoitumisen Etelä-Karjalassa helpoksi.

– On meillä veto- ja pitovoiman kanssa vielä tekemistä. Esimerkiksi tietoverkkojen osalta yrittäjät arvioivat Etelä-Karjalan Etelä-Savon jälkeen toiseksi heikoimmaksi. Myös osaavan työvoiman saatavuuden sekä ja kulttuuri- ja matkailupalveluiden osalta Etelä-Karjala on vertailun häntäpäässä, toteaa Toropainen.

Elinvoiman rakentaminen on prosessi

Yrittäjät kannustaa maakuntia ja niiden toimijoita panostamaan elinvoiman rakentamiseen, koska se helpottaa yritysten menestymistä sekä tuo työpaikkoja ja investointeja.

– Elinvoiman rakentaminen ei vaadi taikatemppuja mutta ei tule myöskään ilman työtä ja vaivaa. Siihen pitää panostaa yritysten ja julkisen sektorin yhteistyössä, Pentikäinen kannustaa.

– Elinvoiman rakentaminen ei ole projekti vaan prosessi, joka on jatkuvaa työtä. Siinä pitää elää ajassa, huomioida maailman muutokset, oman yrityskentän kehitys ja panostaa omiin vahvuuksiin, hän sanoo.

Yrittäjät ja sen aluejärjestöt ovat käytettävissä maakuntien elinvoimatyössä kaikin tavoin.

– Toimimme ainoana elinkeinoelämän järjestönä läpi maan kaikissa manner-Suomen kunnissa. Esittelemme Elinvoimabarometrin tuloksia ja kerromme, mitä muualla on kenties tehty. Näemme, että maakuntien ja alueiden merkitys on suuri yritysten kasvun mahdollistajana, hän lisää.

Tutustu maakuntakohtaisiin tuloksiin!

Noin 4 000 yrittäjän vastauksien maakuntakohtaiset tulokset on julkistettu 14.5. Kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa.