Enemmistö vastustaa palkkatietojen kertomista kollegalle – ”Palkkaero ei merkitse lähtökohtaisesti palkkasyrjintää”
Selvä enemmistö vastustaa oikeutta saada koska tahansa tietää toisen työntekijän palkkatiedot, kertoo tuore Työelämägallup.
Työelämästä ei tule tukea palkkaurkinnalle. Vain noin viidennes (21 prosenttia) on sitä mieltä, että työntekijällä tulisi olla oikeus koska tahansa saada tietää toisen työntekijän palkkatiedot ilman tämän suostumusta. 65 prosenttia vastaajista vastustaa asiaa, kertoo Suomen Yrittäjien teettämä Työelämägallup.
Myös se, tulisiko henkilöstön edustajalla olla oikeus koska tahansa tietää kaikkien yrityksessä työskentelevien työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot ilman näiden suostumusta, jakaa mielipiteitä. Asiaa kannattaa 41 prosenttia ja sitä vastustaa 44 prosenttia työelämässä olevista.
Palkkaurkinta jakaa vahvasti työelämässä olevien mielipiteitä.
Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg
Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmäraportissa esitettiin syksyllä, että tasa-arvolakiin lisättäisiin henkilöstön, henkilöstön edustajien ja yksittäisten työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia muiden työntekijöiden palkoista. Nyt raportin toimeenpano on harkinnassa.
Suomen Yrittäjät jätti asiasta eriävän mielipiteen.
– Nämä ehdotukset puuttuisivat työntekijöiden yksityisyyden suojaan ja lisäisivät yritysten hallinnollista taakkaa, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Palkkaurkinta jakaa vahvasti työelämässä olevien mielipiteitä. Monelle palkka on työntekijän ja työnantajan välinen asia. Palkkaero ei merkitse lähtökohtaisesti palkkasyrjintää. Palkanmuodostukseen vaikuttavat niin kokemus, ammattitaito kuin työssä suoriutuminen, Rytkönen-Sandberg jatkaa.
– Palkkasyrjintä on jo tänä päivänä Suomessa ehdottomasti kiellettyä. Olemme sen kitkemiseksi ja ehkäisemiseksi edelleen esittäneet tasa-arvovaltuutetun roolin vahvistamista.
Näin kysyttiin
Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Vastaajia oli 1 024.
Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Tutkimuksen kohderyhmä poimittu valtakunnallisesta Forum-nettipaneelista.
Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +/- 3,1 prosenttiyksikköä 50 prosentin tulostasolla.
Kyselyn tekoaika 5.–11. tammikuuta 2022.
